Sustainable investing – Moving from compliance and risk management to creating societal impact

This thesis aims to provide a comprehensive analysis of the connection between sustainable investing, corporate sustainability and sustainable development. Growing environmental and social concerns have increased the role of sustainability in society. Due to this development, sustainable investing has gained popularity and it has become a mainstream investment strategy for large institutional investors. Sustainable investing integrates environmental, social and governance factors into investment process aiming to improve the risk-return profile of the investment. This thesis builds a theoretical framework to assess companies’ sustainability performance based on their ESG footprint and ESG handprint performance. Footprint refers to negative impacts and externalities caused by business activities. Handprint refers to positive impacts that companies are able to create through their core business, especially through their products and services. To my best knowledge, this study is the first one to present a framework, which separates companies’ ESG performance based on the footprint and handprint dimensions. Moreover, this thesis provides an overview of existing literature around corporate sustainability and sustainable investing. To test empirically the framework, I obtain ESG data from Thomson Reuters and build a sample covering the years from 2003 to 2018 using stocks that are listed in the STOXX600 Europe index. By utilizing ESG scores, I create footprint and handprint scores for each company in the sample to assess stock market performance based on these scores. I utilize a portfolio study methodology and Fama-French three-factor model to analyze whether ESG data provides value relevant information for investors. I create four portfolios by classifying stocks based on their footprint and handprint scores. I find that portfolio including stocks with high ESG footprint score and low ESG handprint score creates excess returns of 0.387% at 1% level. Other three portfolios create also a positive but insignificant excess returns. This signals that investors receive value relevant information by utilizing especially ESG data considering stocks’ ESG footprint performance. Moreover, I found that those stocks that have improved their ESG ratings during the past 12-months outperform the market. High-ESG portfolios create excess returns of around 0,5% at 1% level, and this finding holds whether using ESG total scores, ESG footprint scores or ESG handprint scores

Socio-Economic Performance of European Welfare States in Technology-Induced Employment Scenarios

Peer reviewe

Subjective health, well-being and cognitive capabilities

Publisher Copyright: © Olli Kangas, Signe Jauhiainen, Miska Simanainen and Minna Ylikännö 2021.Earlier studies have suggested that the introduction of an unconditional cash transfer policy (UCT) could improve population health. However, a limited number of empirical studies is available covering the effects of UCTs on health and well-being in developed countries. In this study, we contribute to this mostly unexplored field of research by analysing the health outcomes of a survey, conducted during the Finnish basic income experiment (2017-2018), through a randomised field experiment with a particular UCT policy. In the experiment, 2, 000 unemployed individuals were paid 560 euros monthly for two years without income-testing or means-testing and almost without any screening for eligibility. We studied how the treatment group (those who received the UCT) differed from the control group (those who did not), in terms of their subjective health, mental distress, and cognitive capabilities, at the end of the experiment. The results show that the treatment group, compared to the control group, reported higher life satisfaction, better health, less mental distress and depression, stronger cognitive capabilities regarding memory, and ability to learn new things and concentrate. We consistently observed a better subjective well-being in the treatment group when comparing the response distributions of the groups on several different survey measures. In our analysis, the use of health services did not differ between the treatment and control groups. The evidence suggests that a UCT policy could help improve beneficiaries’ mental well-being, possibly by providing a greater control over their lives.Peer reviewe

Tietopolitiikalle kestävä suunta : Murrosten ajassa eteenpäin

2020-luvun digitaalinen verkottunut tieto- ja viestintäympäristö ja informaatiotila on globaali, monimutkainen, haavoittuvainen ja kaaokselle altis. Tällaisessa tietoympäristössä tarvitaan yhteisiä kansallisia ja kansainvälisiä periaatteita ja linjauksia, jotka koskevat tietojen tuottamista, hankintaa, liikkumista, avaamista, jakamista, käyttöä, ylläpitoa ja säilyttämistä. Tietopolitiikan ytimessä on moniulotteinen tieto datasta informaatioon ja ymmärrykseen. Tiedon käytön päämääränä on ihmisten hyvinvointi, demokratian edistäminen, sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävä yhteiskunta. Muuttuva teknologia on ihmisten avustaja ja väline tiedon soveltamiseen, hyödyntämiseen ja uuden tiedon muodostamiseen. Tieto kuuluu kaikille ja tietopolitiikan rakentamiseen tarvitaan monia tahoja ja näkökulmia: eri-ikäisiä ja eri taustaisia päättäjiä, vaikuttajia, asiantuntijoita ja aktiivisia kansalaisia. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea tietopolitiikan muodostamista ja toteutusta: • jäsentää tiedon ja tietopolitiikan eri näkökulmia ja niiden yhteyksiä • auttaa tunnistamaan kohteita, joissa tarvitaan linjauksia ja politiikkatoimia • helpottaa tietopoliittista keskustelua ja yhteisen kielen löytämistä • toimia materiaalina ja virittävänä aineistona erilaisissa koulutuksen ja oppimisen ympäristöissä ja haluttaessa vaikuttaa tulevaisuuden tietoperustaan

Kenraalikuvernööri Menšikov Suomen venäläistäjänä : Toiminta Venäjän valtakunnanneuvostossa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Kenraalikuvernööri Menšikovia ja hänen kenraalikuvernöörikauttaan (virassa 1831-1855), kuten kenraalikuvernöörihallintoa ylipäänsäkin, on meillä tutkittu vielä hyvin vähän. Tähänastinen tutkimus onkin siten keskittynyt selvittämään lähinnä kenraalikuvernöörin asemaa ja roolia osana Suomen keskushallintoa. Sen sijaan Suomen kenraalikuvernöörien asema ja merkitys osana valtakunnan ylintä hallintoa on pysynyt lähes täysin tuntemattomana alueena. Kuitenkin, varsinkin koko virkakautensa Pietarissa pysytellyt Menšikov, toimi myös siellä Suomen edustajana ja asioiden ajajana silloin, kun Suomea koskevia asioita käsiteltiin valtakunnanneuvostossa, ministerikomiteassa ja neuvoa-antavassa senaatissa. Tämä pro gradu -tutkielma tarkasteleekin nyt Suomen kenraalikuvernööriä tästä "valtakunnallisesta" näkökulmasta yhden, ehkä suosituimman kenraalikuvernöörimme, ruhtinas A. S. Menšikovin osalta tutkimalla hänen toimintaansa Venäjän valtakunnanneuvostossa. Tarkoituksena on ollut selvittää mitä Suomea koskevia asioita hänen virkakaudellaan valtakunnanneuvostossa käsiteltiin, mikä oli niissä Menšikovin osuus ja millaiset olivat niistä tehdyt päätökset. Erityisen mielenkiinnon kohteena on lisäksi ollut tarkastella kuinka etenkin uudempaa historiankirjoitustamme hallitseva kuva Menšikovista Suomen puolustajana sopii tähän toimintaan. Puolustiko ruhtinas Suomea ja sen oikeuksia myös valtakunnanneuvostossa? Tutkimuksen edetessä kävikin pian selväksi, että tuohon vallitsevaan käsitykseen oli tehtävä muutamia korjauksia ja lisäyksiä. Menšikovin tekemät Suomea koskevat esitykset ja hänen antamansa lausunnot kun tuovat selvästi esille poliittisen ohjelman, jonka oli tarkoitus edistää hänen haltuunsa uskotun kenraalikuvernementin venäläistämistä. Ja tuota ohjelmaa hän pyrki valtakunnassa myös aktiivisesti toteuttamaan. Myös Menšikov oli siis perinteisen perustuslaillisen historiankirjoituksen näkökulmasta katsottuna Suomen venäläistäjä, mutta oli hän myös Suomen puolustaja, kuten niin sanottu historiarevisio on korostanut. Tässä tutkimuksessa esitetään siten uusi tulkinta Menšikovista Suomen kenraalikuvernöörinä; tarkoituksena on luoda "synteesi" perustuslaillisen "teesin" ja historiarevision "antiteesin" välille. Tutkimuskohteensa puolesta tämä työ edustaa pitkälti perinteistä, valtiokeskeistä poliittista historiaa. Yhtenä perusmetodisena lähtökohtana on kuitenkin ollut huomioda myös yksilön merkitys historiassa - Menšikovin henkilökohtaisen aseman merkitys ja vaikutus hänen toiminnalleen valtakunnanneuvostossa - sillä etenkään Nikolai I:n ajan Venäjän suosikkihallintoon perustuvaa hallintokulttuuria on mahdotonta ymmärtää keskittymällä yksin instituutioihin. Lisäksi, joskaan ei niinkään perusmetodisena lähtökohtana kuin tutkimustulosten seurauksena, tutkimus edustaa myös niin sanottua kontrafaktuaalista historiaa; Menšikovin toisenlainen asema valtakunnassa olisi hyvinkin voinut johtaa myös toisenlaiseen Suomen suuriruhtinaskunnan historiaan. Tutkimuksen tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat Kansallisarkiston niin sanotusta Neuvostoliiton mikrofilmikokoelmasta löytyvät valtakunnanneuvoston asiakirjat sekä Menšikovin arkisto. Valtakunnanneuvoston osalta merkittäväksi lähteeksi osoittautui neuvoston 100-vuotisjuhlahistoria

Rikoksen uhrin suojelutarpeen arviointimenettelyn käsikirja

Arviointimenettelyn tarkoituksena on hyvissä ajoin tunnistaa uhrin suojelutarve ja määrittää uhrin esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä tarvitsemat erityiset suojelutoimenpiteet. Arvioinnin tehtävänä on tunnistaa sellaiset asianomistajat, joiden kertomuksen saamista näytöksi voidaan helpottaa rikosprosessin aikana toteutettavilla suojelutoimilla. Arvioinnin päämääränä on hankkia viranomaisen näkemys siitä, voitaisiinko prosessin aikana toteutettavilla toimilla helpottaa asianomistajan asemaa tapahtumista kertovana uhrina. Näin voidaan edistää osapuolten täysipainoista osallistumista prosessiin, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista ja aineelliseen totuuteen pääsemistä. Esitutkintavaiheessa tehty arviointi ei kuitenkaan sido tuomioistuinta

Perustuloa koskeva julkinen keskustelu ennen perustulokokeilua ja sen aikana

Perustuloa on viime vuosina käsitelty suomalaisessa ja kansainvälisessä mediassa aikaisempaa useammin. Perustuloaloitteita on tehty eri maiden vaaleissa, ja Sveitsissä perustulosta järjestettiin jopa kansanäänestys. Eri maissa on myös ryhdytty suunnittelemaan ja toteuttamaan kenttäkokeita erilaisista perustulomalleista. Suomessa aloitettiin vuoden 2017 alussa kaksivuotinen perustulokokeilu. Julkinen keskustelu perustulosta kasvoi kuitenkin merkittävästi jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Keskustelun intensiteetti on pysynyt suurena jatkuen kokeilun ensimmäisen toimeenpanovuoden ajan. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, miten perustuloa koskeva julkinen keskustelu on kehittynyt ennen kokeilua ja kokeilun aikana. Tutkimusaineistona käytimme hakusanalla perustulo rajattua media-aineistoa, joka sisälsi kattavan joukon suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, puolue- ja järjestölehtiä, yhteiskunnallisten organisaatioiden verkkosivuja sekä mm. poliitikkojen blogeja. Sosiaalisen median osalta aineistomme sisälsi myös perustulo- tai basic income -termejä sisältävät tviitit yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitteristä. Ensiksi tilastoimme perustulojuttujen lukumääriä ja eri mediaryhmien osuuksia perustulokirjoittelusta. Sosiaalisen median osalta tilastoimme perustulotviittien lukumääriä ja eri hashtagien käyttöä. Tarkastelimme eri medioita ajallisesti myös rinnakkain. Toiseksi analysoimme laadullisesti perustulojuttujen ja tviittien sisältöä. Tarkastelimme, miten perustulosta keskustellaan, ketkä keskusteluun osallistuvat ja kenen/mistä näkökulmasta keskustelua käydään. Laadullisen analyysin aineisto koostui perustulojutuista, joita oli eniten kommentoitu Twitterissä, ja näiden juttujen jakamisessa käytetyistä tviiteistä. Tutkimus osoittaa, että perustulon asema julkisen keskustelun teemana on vahvistunut. Perustuloa esitettiin usein vaihtoehdoksi tai vertailukohdaksi, kun pohdittiin sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. Asiantuntijoiden ja aktivistien lisäksi perustulokeskusteluihin osallistui yhä enemmän kansalaisia, ja keskustelun uudeksi ulottuvuudeksi nousi kokeiluun osallistuvien omakohtaiset kokemukset. Suomalainen keskustelu perustulosta keskittyi työllisyysvaikutuksiin ja oli näin ollen näkökulmiltaan ja tavoitteiltaan suppeampaa kuin kansainvälinen keskustelu aiheesta. Toisaalta keskustelun fokus vastasi niitä kysymyksiä, joihin Suomen perustulokokeilulla etsitään vastauksia. Tämä voi luoda paremmat edellytykset sille, että kokeilun tuottama tutkimustieto palvelee poliittista päätöksentekoa ja julkisen mielipiteen muodostumista

The gendered impacts of the Covid-19 crisis in Finland and the effectiveness of the policy responses : Findings of the project "The impact of the Covid-19 crisis in Finland"

This paper presents the first findings of the project The impact of the Covid-19 crisis in Finland (VN TEAS) and provides first evidence on the gendered impacts of the pandemic and effectiveness of the policy responses in Finland