Marx ponnahduslautana

Tutkimus ja kritiikki, numeron 1/2021 pääkirjoitus

Repeääkö suhteemme luontoon? - Marx, kapitalismi ja ekologia

Non peer reviewe

”Opinnot ikään kuin leijuvat olohuoneessamme”: Etäopiskelijan arki oppimisen ja kehityksen ympäristönä ja neuvottelun paikkana

The article explores the everyday life of an adult distance student in the context of continuous and multi-modal learning. The conditions of everyday life, including its participation and meaning structures, form the actual learning environment for distance learners. Development and learning mean changing the entire human–environment system, which reorganizes itself through everyday negotiations. The negotiations refer to agency and are part of the agent’s relationship to the surrounding conditions, possibilities for action and limitations. Agency has two sides: maintaining prevailing conditions and changing them. The research material consists of 39 university students’ descriptions of their everyday life in the home learning environment. In the research process and analysis, we utilized the subject-scientific understanding of everyday life and participation. An adult studying remotely negotiated in relation to 1) overlapping participations, 2) changes in nature of transitions, and 3) the paradox between flexibility and available opportunities. In addition, we identified four ways to relate to the available opportunities: 1) balancing, 2) floating, 3) paralyzing and 4) redefining.Artikkelissa tarkastellaan aikuisen etäopiskelijan arkea jatkuvan ja monimuotoistuvan oppimisen kontekstissa. Arki olosuhteineen, osallisuuksineen ja merkitysrakenteineen muodostaa etänä opiskelevan varsinaisen oppimisympäristön. Kehitys ja oppiminen tarkoittavat koko ihminen–ympäristöjärjestelmän muutosta ja uudelleenorganisoitumista, joka etenee arjen neuvottelujen kautta. Neuvottelut viittaavat toimijuuteen ja ovat osa toimijan suhteutumista ympäröiviin oloihin, toimintamahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Toimijuudella on kaksi puolta: olosuhteiden ylläpitäminen ja muuttaminen. Tutkimusaineiston muodostavat 39 yliopisto-opiskelijan omat arjen kuvaukset kodin oppimisympäristössä. Tutkimusprosessissa ja aineiston analyysissa hyödynsimme subjektitieteen ymmärrystä arkielämästä ja osallisuudesta. Etänä opiskelevan aikuisen arjen neuvottelun paikkoja olivat 1) osallisuuksien limittyminen, 2) siirtymien muutos ja 3) ympäröivien mahdollisuuksien ja joustavuuden paradoksi. Lisäksi tunnistimme neljä tapaa suhteutua ympäröiviin toimintamahdollisuuksiin: 1) tasapainoilu, 2) ajelehtiminen, 3) lamaannus ja 4) uudelleenmäärittely

How are the pupils guided? : The rationalities of career guidance in national core curricula

Opinto- ja uraohjaus on noussut poliittiselle agendalle sekä OECD:n kaltaisten ylikansallisten toimijoiden piirissä että suomalaisissa koulutus- ja työvoimapoliittisissa keskusteluissa. Ohjauksen tarvetta on yleisesti perusteltu koulutuksellisten ja työvoiman kohtaantoa ja nuorten sosiaalistumista koskevien ongelmien lukuisuudella. Artikkelissa analysoidaan opinto-ohjaukselle asetettujen sisältöjen ja tavoitteiden perusteluja peruskoulun opetussuunnitelmateksteissä Suomessa. Aineistona toimivat kaikki peruskoulussa käytössä olleet opetussuunnitelman perusteet (5 kpl vuosilta 1970–2014). Lähestymistapamme painottaa kontekstin (peruskoulu) ja ajallisuuden (suomalaisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan periodisointi) merkitystä. Tarkastelemme peruskoulun opinto-ohjausta hallintana, joka perustuu tietyille moraalisille ja ideologisille perusteille, rationaliteeteille. Analyysimme tulokset osoittavat, että ylikansalliset tietoyhteiskunnan, elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon diskurssit ovat asettaneet oikeutuksen peruskoulussa annettavalle opinto-ohjaukselle sekä muokanneet sen tavoitteiden ja sisältöjen perusteluja koko tarkastelemamme ajan. Analyysimme kuvaa miten Suomessa 1970–1980-luvuilla muotoutuneet opinto-ohjauksen rationaliteetit ovat saaneet uudenlaisia painotuksia 1990-luvulta alkaen.Career guidance policies have recently attracted considerable attention, both among supranational organisations, such as OECD, and domestically in political debates on Finnish education and employment policies. It has been argued as a panacea for a wide range of societal ills related to education, labour force and socialization of young people. The article analyses the justifications and argument of aims and contents given to career guidance in national core curricula. The data consists of all national core curricula 1970–2014 (N = 5). Our approach emphasises the societal context of career guidance (comprehensive school) and temporality (the stages of Finnish education and social policies).Peer reviewe

Lung-depositing surface area (LDSA) of particles in office spaces around Europe : Size distributions, I/O-ratios and infiltration

Air pollution, and specifically particulate matter pollution, is one of the greatest dangers to human health. Outdoor air pollution ranks third in causes for premature death. Improving indoor air quality is of immense importance, as the time spent indoors is often much greater than the time spent outdoors. In this experimental study, we evaluate the levels of particle pollution in indoor air in four offices across Europe, compare the indoor particles to outdoor particles and assess where the particles originate from. The measurements were conducted with an Electrical Low-Pressure Impactor (ELPI+) for particles between 6 nm and 1 μm. The chosen metric, lung-deposited particle surface area (LDSA), targets the health impacts of particle pollution. Based on the measurements, we determined that most of the indoor air particles infiltrated from outdoor air, although two of the offices had very limited indoor activity during the measurement campaigns and may not represent typical use. The highest median indoor LDSA concentration during daytime hours was 27.2 μm2/cm3, whereas the lowest was 2.8 μm2/cm3. Indoor air in general had lower LDSA concentrations than outdoor air, the corresponding outdoor LDSA concentrations being 35.8 μm2/cm3 and 9.8 μm2/cm3. The particle size ranges which contributed to the highest concentrations were 50–100 nm and 300–500 nm. These size ranges correspond to soot mode and accumulation mode particles, which represent local and regional sources, respectively. Based on this study, limiting particle infiltration is the key factor in keeping indoor air in offices free of lung-depositing particles.Peer reviewe