Smart beta investing in the Nordic stock market

This study explores the risk and return characteristics of different smart beta strategies in the Nordic stock markets. The aim is to investigate the risk adjusted returns of smart beta portfolios constructed to mimic value, momentum and low beta strategies. Additionally, two alternative multi-factor smart beta portfolio construction methodologies are studied to understand the benefits of factor exposure diversification. Earlier research on smart beta strategies using data from the Nordic stock markets is fairly scarce. Particularly novel aspect is the study on the returns of two alternative multi-factor smart beta portfolio construction methodologies. Thus, this thesis complements the existing literature on smart beta by investigating the returns of different smart beta strategies and alternative portfolio construction methodologies in a novel geography. Results indicate that value, low beta and momentum smart beta strategies have generated abnormal returns in the Nordics during the period under study. Value premium shows cyclicality, while momentum and low beta are more consistent trough time. Diversifying factor exposure from single factor to multi-factor portfolios improves the risk adjusted returns. Integrating multi-factor portfolio construction methodology is found to generate superior returns compared to mixing approach. The results are useful for investors that are considering smart beta investments in the Nordic stock market

Uskon ja utopian etsintää

Kirja-arvostelu: Uskon tunnustelua. Mitä Jumalasta pitäisi ajatella? / Antti Eskola. Helsinki, 1999.Paratiisi ajattelee meissä. Entä kadotus? / Mikko Heikka. Helsinki, 1999

Ammattina luotettu : itsestäkertominen kampaamossa

Vuorovaikutus on olennainen osa kampaajan työtä ja kampaajalla käydessään asiakkaat kertovat itsestään, vaikka varsinaisesti ei tarvitsisikaan. Kampaamo on siis kontekstina sellainen, jossa itsestäkertomista tapahtuu. Tutkielmani tavoitteena onkin tarkastella kampaajan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta kampaamossa kampaajan näkökulmasta sekä kampaajien käsityksiä ja kokemuksia itsestäkertomisesta kampaamon vuorovaikutuskontekstissa. Erityisesti olen kiinnostunut kampaajien asiakkaan itsestäkertomiselle antamista merkityksistä. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä kampaajan teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin laadullisella, teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja analyysissä muodostettiin kaksi pääluokkaa: Vuorovaikutus kampaajan ammatissa ja Itsestäkertomisen merkitykset. Kampaajan työ on haastavaa vuorovaikutustyötä, jossa asiakkaan kanssa keskusteleminen on keskeinen osa työtä. Työn sosiaalinen luonne luo myös tarvetta hiljaisuuteen ja rauhoittumiseen. Kampaajan rooli asiakkaalle voi olla muutakin kuin hiustenmuotoilija. Kampaajat pyrkivät auttamaan esimerkiksi kuuntelemalla asiakkaitaan, joilla on tarve puhua. Asiakkaat kertovat itsestään sekä laajasti että syvällisesti ja kampaajat kertovat, ettei ole aihetta, josta he eivät olisi kuulleet. Kampaamokäynti nähdäänkin asiakkaan aikana, jolloin asiakas saa kertoa itsestään tai olla hiljaa, jos haluaa. Varsinkin pitkäaikaisten asiakkaiden ja kampaajan välille voi muodostua kaupallinen ystävyyssuhde. Itsestäkertominen on kampaamossa niin yleistä, että se on jopa sosiaalinen normi. Haastattelut siis tukevat tätä arkihavaintoa. Koska asiakkaat kertovat itsestään paljon, ja oikeastaan mistä tahansa aiheesta, tunteet ovat esillä kampaamossa ja kampaajat tekevät emotionaalista työtä. Kampaaja toimiikin asiakkaan luotettuna, ja itsestäkertominen voidaan nähdä luottamuksen osoituksena

Turvuus – kohti uutta turvallisuusymmärrystä

Security. Comprehensive security. Holistic security. Global security. Cosmic security. (In)security. It is di cult to follow current security thinking. New concepts are mushrooming to widen and deepen the (mis)understanding of security such as the concepts ‘crime security’ and ‘pandemic security’ demonstrate. is article will focus on conceptual understanding of security. Based on constructivistic approach the concept of security will be analysed to identify the main characteristics of security. As a conclusion this article will propose to desecuritize current security thinking by abandoning the current concept of security as too wide, fully politicized and analytically useless concept. New security thinking should be based on understanding where usual risks and uncertainties shape human life as condito humana. Instead of focusing on security we have to focus on nonchalance, freedom of (security) concerns to promote western ideal of good life

The Witcher 3: Wild Hunt -videopelin informaatioarkkitehtuurin heuristinen arviointi

Tämä tutkimus arvioi informaatioarkkitehtuurin toteutusta The Witcher 3: Wild Hunt -videopelissä. Tutkimuksen tavoitteena oli havainnoida mahdollisia ongelmakohtia The Witcher 3: Wild Hunt -videopelin informaatioarkkitehtuurissa. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida, miten löydetyt informaatioarkkitehtuurin ongelmat vaikuttavat pelikokemukseen. Tutkimusmenetelmänä oli heuristisen arviointi. Tutkimus keskittyi erityisesti arvioimaan tutkimus-kohteen käyttöliittymien ja valikoiden informaatioarkkitehtuurin ongelmia. Informaatioarkkitehtuurin aihealueet, joihin tutkimus keskittyi, olivat organisointijärjestelmät, navigaatiojärjestelmät ja nimeämiskäytännöt. Viitekehyksenä tutkimukselle toimi informaatioarkkitehtuurin osa-alueiden lisäksi aihealueen aiempi tutkimus. Aiemmin toteutetussa tutkimuksessa informaatioarkkitehtuurin heuristista arviointia ei tosin ole kohdistettu videopeleihin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Kokonaisuutena The Witcher 3: Wild Hunt -videopelin informaatioarkkitehtuurista löytyi joitakin merkittäviä ongelmia. Nämä liittyivät tiedon organisointiin, ikonien liialliseen käyttöön ja uuden tiedon erotteluun vanhasta. Pelistä löydetyt dokumentit olivat jaettu ainoastaan kahteen eri kategoriaan, vaikka ne sisälsivät erityyppisiä sisältöjä. Tiedon organisoinnin puutteet pelin eri valikoissa vaikeuttivat pelaajan pääsyä etsittyyn tietoon. Ikoneita hyödynnettiin runsaasti käyttöliittymän toteutuksessa, mutta niitä oli lukumäärällisesti liian paljon. Lisäksi useat ikonit olivat ulkonäöltään samankaltaisia, mikä vaikeutti navigointia etsityn tiedonkappaleen luokse. Uudet ja vanhat tiedonkappaleet puolestaan olivat heikosti eroteltu toisistaan, mikä merkittävällä tavalla vaikeutti pelaajan mahdollisuutta löytää viimeaikaiset ja relevantit tiedonkappaleet. Lisäksi tutkimuksen kohde sisälsi useita pienempiä ongelmia, jotka vaikeuttivat pelaamista. Kokonaisuudessaan informaatioarkkitehtuurin ongelmat The Witcher 3: Wild Hunt -videopelin valikoissa haittasivat pelikokemusta. Ongelmat käyttöliittymässä saattavat tarkoittaa, että pelaajat hyödyntävät tutkimuskohteen pelimekaniikkoja tarkoitettua vähemmän, mikä kokonaisuudessaan heikentää pelaajien kokemusta pelistä. Tutkimuksen tulosten sekä aiemman tutkimuksen pohjalta esiteltiin myös jatkotutkimuksen aiheita

Algorithms for XML filtering

In a publish-subscribe system based on XML filtering, the subscriber profiles are usually specified by filters written in the XPath language. The system processes the stream of XML documents and delivers to subscribers a notification or the content of those documents that match the filters. The number of interested subscribers and their stored profiles can be very large, thousands or even millions. In this case, the scalability of the system is critical. In this thesis, we develop several algorithms for XML filtering with linear XPath expressions. The algorithms are based on a backtracking Aho-Corasick pattern-matching automaton (PMA) built from "keywords" extracted from the filters, where a keyword is a maximal substring consisting only of XML element names. The output function of the PMA indicates which keyword occurrences of which filter are recognized at a given state. Our best results have been obtained by using a dynamically changing output function, which is dynamically updated during the processing of the input document. We have conducted an extensive performance study in which we compared our filtering algorithms with YFilter and the lazy DFA, two well-known automata-based filtering methods. With a non-recursive XML data set, PMA-based filtering is tens of times more efficient than YFilter and also significantly more efficient than the lazy DFA. With a slightly recursive data set PMA-based filtering has the same performance as the lazy DFA and it is significantly more efficient than YFilter. We have also developed an optimization method called filter pruning. This method improves the performance of filtering by utilizing knowledge about the XML document type definition (DTD) to simplify the filters. The optimization algorithm takes as input a DTD and a set of linear XPath filters and produces a set of pruned linear XPath filters that contain as few wildcards and descendant operators as possible. With a non-recursive data set and with a slightly recursive data set the filter-pruning method yielded a tenfold increase in the filtering speed of the PMA-based algorithms and a hundredfold increase with YFilter and the lazy DFA. Filter pruning can also increase the filtering speed in the case of highly recursive data sets

Palvelumuotoilun osallistavia työskentelytapoja visuaalisen viestinnän suunnitteluun

Tämä tutkielma keskittyy luovan alan työskentelytapoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten palvelumuotoilun osallistavia työskentelytapoja hyödynnetään visuaalisessa suunnittelussa. Työskentelytavoissa keskitytään asiantuntijapainotteisen, ihmiskeskeisen ja käyttäjälähtöisen suunnittelun näkökulmiin ja eroavaisuuksiin. Tutkielmassa käsitellään myös molempien alojen suunnitteluprosesseja eri aikakausilta. Näkökulma rajautuu brändi- ja yritysviestintään.Tutkimusaineisto koostuu case-tapauksesta, Global Service Jam-tapahtumasta, josta aineistoa kerättiin havainnoimalla. Maailmanlaajuisen tapahtuman aineisto rajautuu Suomeen (20 ryhmää) ja näiden tapausten joukosta tutkimuksen fokuksessa olevaan yksittäiseen ryhmään. Aineiston analysoinnissa käytetään laadullista analyysiä ja päätelmien tekoa. Tapahtumassa havainnoitua ja sieltä koottua tietoa jäsennellään ja ryhmitellään analyysikysymysten avulla. Tutkimuskysymystä tarkastellaan neljän elementin kautta: case-tapahtuman suunnittelun vaiheet, työskentelyn metodit, aika ja toimijat. Tuloksia selkeytetään visuaalisilla kaavioilla. Suunnitteluprosesseja tarkastelemalla nähdään, että visuaalisen viestinnän suunnittelun prosessi on yksilökeskeisempi vuorovaikutukseltaan ja metodeiltaan kuin palvelumuotoilun prosessi. Esille nousee myös visuaalisen suunnittelijan ammatinkuva, johon muotoiluajattelu vaikuttaa. Visuaalisen suunnittelijan ei tarvitse muuttua palvelumuotoilijaksi, mutta osallistavat menetelmät ja käyttäjälähtöinen suunnittelu tulevat painottumaan tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Taktisesta ja operatiivisesta suunnittelusta siirrytään yhä enemmän konsultoivaan ja sitä kautta strategisempaan työskentelyyn