Taiteen ja kulttuurin toimialan tilasto- ja tietoperusta : Nykytila ja kehittämisehdotukset

Taiteen ja kulttuurin toimialan tietoperustan kehittäminen on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian tavoitteista. Tietoperustan kehittäminen on tunnistettu tärkeäksi osaksi myös valtionrahoitusjärjestelmien, kulttuuripolitiikan ohjauskeinojen sekä hallinnonalojen välisen yhteistyön vahvistamista. Tämä selvitys on kuvaus taiteen ja kulttuurin alojen tietoperustasta sekä esitys keskeisimmistä kehittämistarpeista ja niiden edellytyksistä. Selvitys toteutettiin kolmessa työvaiheessa. Ensimmäisessä työvaiheessa kartoitettiin nykyinen taiteen ja kulttuurin alojen keskeisin tilasto- ja tietoperusta dokumentti- ja haastatteluaineistojen perusteella. Toisessa vaiheessa täydennettiin tietotarpeita ja kehittämiskohteiden reunaehtoja temaattisilla työpajoilla. Kolmannessa työvaiheessa jäsennettiin kehittämiskohteiden edellytyksiä eri aineistojen pohjalta. Taiteen ja kulttuurin tietoperusta on sisällöllisesti epäyhtenäinen, rakenteeltaan sirpaleinen ja tietoprosesseiltaan monimuotoinen. Keskeisimpiä syitä ovat toiminnan monimuotoisuus, sääntelemättömyys ja sen myötä hallinnollisten rekisterien puute sekä tietoprosessien hajautuminen kymmenille pääasiassa yksityisille toimijoille. Samalla tietoperusta on rikas ja laaja. Tietoperustan ja prosessien luonne määrittelee myös paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Toimenpidesuositukset koskevat yhteistyörakenteiden kehittämistä, ohjauskeinojen kehittämistä, tiedon yhteentoimivuuden lisäämistä, tiedon koontia sekä analyysi- ja tulkintakyvykkyyden vahvistamista. Näiden kehittämisen edellytyksenä on laajan toimijajoukon kyvykkyyksien parantaminen ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten, kuten lainsäädännön ja tietojärjestelmien kehityksen hyödyntäminen

Kulttuurin aluetietoperustan esiselvitys

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti aluetietoperustan esiselvityksen vuoden 2017 lopulla ja tekijäksi valittiin MDI Public Oy kumppaninaan Taideyliopisto. Työ pohjautuu Kulttuuripolitiikan strategiaan 2025 ja taiteen ja kulttuurin alueellisuutta koskeviin suuntaviivoihin. Esiselvitys sisältää kartoituksen kulttuurin aluetietolähteistä ja arvion niiden toimivuudesta suhteessa kulttuuripolitiikan alueellisiin tavoitteisiin ja tehtäviin. Lisäksi esiselvityksessä kartoitetaan kulttuuripolitiikkaan liittyvän aluetiedon puutteita. Selvityksessä kuvataan kulttuurin rahoitukseen, luovan talouden ja kulttuurialojen työllisyyteen, kulttuuripalvelujen tarjontaan ja käyttöön, taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin sekä kulttuuriympäristöihin ja alueellisiin identiteetteihin liittyvät käytettävissä olevat tietolähteet ja tiedot. Lisäksi listataan kuhunkin teemaan liittyvät tiedontuotannon kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksissa esitetään muun muassa tietoperustan laajentamiseen, yhdenmukaistamiseen, käytettävyyteen ja saatavuuden kehittämiseen sekä tiedolla johtamiseen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä. Aluetietoperustaa kartoittanutta esiselvitystä on tavoitteena hyödyntää aluekehittämisen työkaluna. Tavoitteena on taiteen ja kulttuurin sisällyttäminen paremmin alueelliseen ja paikalliseen kehittämistyöhön, mikä ei tapahdu ilman riittävän vahvaa tietoperustaa. Tietolähteitä ja niihin liittyviä tietoja ja indikaattoreita voidaan hyödyntää niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla

Jatkuvan oppimisen koulutusmarkkinat Suomessa : Markkinan kokonaiskuvan hahmottelua

Raportissa jäsennetään Suomen jatkuvan oppimisen koulutusmarkkinoiden toimijoita, ominaispiirteitä ja volyymeja. Erityisesti tarkastellaan yksityisten koulutusyritysten toimintaa markkinoilla. Työelämän tarpeisiin vastaavaa, aikuisille suunnattua lyhytkestoista koulutusta tarjotaan sekä yhteiskunnan tukemana että liiketoimintana. Yksityisten koulutusyritysten tarjontaa on erityisen paljon johdon ja asiantuntijoiden koulutukseen. Myös julkisilla koulutustoimijoilla on markkinaehtoista toimintaa. Yksityiset yritykset eivät pääosin koe, että julkinen koulutusjärjestelmä kilpailee yritysten palvelujen kanssa. Yksityistä markkinaa jää silti syntymättä laajan julkisen koulutustarjonnan vuoksi. Yritystoimijat pitävät tärkeänä kilpailuneutraliteettia silloin, kun yksityis- ja julkisomisteiset toimijat kilpailevat muun muassa julkisissa hankinnoissa. Koulutuspolitiikan ja koulutusliiketoiminnan välille tarvitaan yhteistyötä ja yhteiskehittämistä muun muassa osaamisen tunnistamisen kehittämisessä. Jatkuvan oppimisen tietoperustan kehittämiseksi tutkimus suosittelee markkinaehtoisen toiminnan kattavampaa sisällyttämistä käsitteistöön ja tiedonkeruuseen. Tutkimus pohjautuu tilastoihin, rekisteriaineistoihin, haastatteluihin, yrityskyselyyn, suuryritysten tapaustutkimuksiin sekä suoriin tietopyyntöihin eri toimijoilta

Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen

Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen -hankkeessa selvitettiin metsälappalaisten kulttuurisia erityispiirteitä metsälappalaisen väestön omasta näkökulmasta sekä esitettiin toimenpide-ehdotuksia kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi. Metsälappalaisella väestöllä on tunnistettavissa jaettu identiteetti, mutta metsälappalaiseksi voi identifioitua monella tavalla. Metsälappalaisissa on sekä syntymästään metsälappalaiseksi identifioituneita että myöhemmin metsälappalaiseksi itsensä tunnistaneita. Metsälappalainen identiteetti on aiemmin ollut pitkälti peitelty, mutta tätä nykyä se koetaan hyväksytymmäksi ja sen myötä myös voimistuneeksi. Osa metsälappalaisista kokee olevansa saamelaisia ja osa taas näkee metsälappalaisuuden olevan saamelaisuudesta erillinen ryhmä. Metsälappalaisen kulttuurin piirteiksi tässä selvityksessä nousivat erityisesti tiivis suhde luontoon ja vuodenkiertoon sekä siihen liittyvät tavat poronhoidossa, metsästyksessä, kalastuksessa ja marjastuksessa. Kulttuuri ja identiteetti kytkeytyvät vahvasti sukuihin. Suvun kotipaikkojen ja kylien merkitys on keskeinen. Kulttuurin ylläpitäminen on ollut hyvin pitkälle yksilöiden arkielämän sekä suku- ja kyläyhteisöjen varassa, koska kirjallista materiaalia tai muita kulttuurin välittämisen keinoja on ollut käytettävissä hyvin vähän. Metsälappalaisen kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi selvityksessä suositellaan metsälappalaista kulttuuria koskevan monitieteisen tiedon ja tutkimuksen lisäämistä, yhteiskunnallista tunnettuutta vahvistavaa viestintää, metsälappalaisen kulttuuriperinnön kartoittamista ja siihen liittyvien taitojen ja tietojen vahvistamista sekä metsälappalaisen identiteetin vahvistamista yhteisöllisellä toiminnalla

Evidence of a causal effect of genetic tendency to gain muscle mass on uterine leiomyomata

Uterine leiomyomata (UL) are the most common tumours of the female genital tract and the primary cause of surgical removal of the uterus. Genetic factors contribute to UL susceptibility. To add understanding to the heritable genetic risk factors, we conduct a genome-wide association study (GWAS) of UL in up to 426,558 European women from FinnGen and a previous UL meta-GWAS. In addition to the 50 known UL loci, we identify 22 loci that have not been associated with UL in prior studies. UL-associated loci harbour genes enriched for development, growth, and cellular senescence. Of particular interest are the smooth muscle cell differentiation and proliferation-regulating genes functioning on the myocardin-cyclin dependent kinase inhibitor 1A pathway. Our results further suggest that genetic predisposition to increased fat-free mass may be causally related to higher UL risk, underscoring the involvement of altered muscle tissue biology in UL pathophysiology. Overall, our findings add to the understanding of the genetic pathways underlying UL, which may aid in developing novel therapeutics.Peer reviewe

FinnGen provides genetic insights from a well-phenotyped isolated population.

Population isolates such as those in Finland benefit genetic research because deleterious alleles are often concentrated on a small number of low-frequency variants (0.1% ≤ minor allele frequency < 5%). These variants survived the founding bottleneck rather than being distributed over a large number of ultrarare variants. Although this effect is well established in Mendelian genetics, its value in common disease genetics is less explored1,2. FinnGen aims to study the genome and national health register data of 500,000 Finnish individuals. Given the relatively high median age of participants (63 years) and the substantial fraction of hospital-based recruitment, FinnGen is enriched for disease end points. Here we analyse data from 224,737 participants from FinnGen and study 15 diseases that have previously been investigated in large genome-wide association studies (GWASs). We also include meta-analyses of biobank data from Estonia and the United Kingdom. We identified 30 new associations, primarily low-frequency variants, enriched in the Finnish population. A GWAS of 1,932 diseases also identified 2,733 genome-wide significant associations (893 phenome-wide significant (PWS), P < 2.6 × 10-11) at 2,496 (771 PWS) independent loci with 807 (247 PWS) end points. Among these, fine-mapping implicated 148 (73 PWS) coding variants associated with 83 (42 PWS) end points. Moreover, 91 (47 PWS) had an allele frequency of <5% in non-Finnish European individuals, of which 62 (32 PWS) were enriched by more than twofold in Finland. These findings demonstrate the power of bottlenecked populations to find entry points into the biology of common diseases through low-frequency, high impact variants