Effects of Nitrogen Load on the Function and Diversity of Methanotrophs in the Littoral Wetland of a Boreal Lake

Methane is the second most abundant greenhouse gas in the atmosphere. A major part of the total methane emissions from lake ecosystems is emitted from littoral wetlands. Methane emissions are significantly reduced by methanotrophs, as they use methane as their sole energy and carbon source. Methanotrophic activity can be either activated or inhibited by nitrogen. However, the effects of nitrogen on methanotrophs in littoral wetlands are unknown. Here we report how nitrogen loading in situ affected the function and diversity of methanotrophs in a boreal littoral wetland. Methanotrophic community composition and functional diversity were analyzed with a particulate methane monooxygenase (pmoA) gene targeted microarray. Nitrogen load had no effects on methane oxidation potential and methane fluxes. Nitrogen load activated pmoA gene transcription of type I (Methylobacter, Methylomonas, and LW21-freshwater phylotypes) methanotrophs, but decreased the relative abundance of type II (Methylocystis, Methylosinus trichosporium, and Methylosinus phylotypes) methanotrophs. Hence, the overall activity of a methanotroph community in littoral wetlands is not affected by nitrogen leached from the catchment area

Egyptin juudealaiset persialaisaikana (539-332 e.Kr.) arameankielisten dokumenttien valossa

ABSTRACT Siljanen Esko: Judeans of Egypt in the Persian Period (539-332 BCE) in Light of the Aramaic Documents This study aims at finding out what kind of picture the Aramaic documents found from Egypt present about Judeans of Egypt in the Persian period (539-332 BCE). The main research questions are: (1) What picture do the Aramaic documents discovered from Persian-period Egypt provide about the Judean settlement of Egypt during the same period in question? (2) How do these documents present the religion of the Judeans of Egypt? (3) Did the Judeans of Egypt have any knowledge of the texts and traditions included in the Hebrew Bible, especially in the Torah? (4) What kind of picture do these Aramaic documents provide about the administration, military and economic organization of the Persian Empire in Egypt? The data consists of the 1,042 Aramaic documents dating from the Persian period, found from Egypt and published up through the year 2013. Historical analysis is implemented in three phases: source criticism to verify the reliability and validity of the sources, content analysis to analyze the data and interpretative dialogue to understand the findings in relation to the research questions. The vast data complements the picture provided by previous research placing the Judeans of Egypt in the historical context of the Persian Empire. The findings, in relation to the research questions, show that: (1) the Judeans were settled in Egypt mainly in the areas of Elephantine in the South as well as in the region of Memphis in the North. Through this research the picture of the Judean settlement in Egypt in general and of the Judean military garrison in Elephantine in particular becomes clearer. The research confirms the previously suggested theory that the Judean settlement of Egypt was rather old, most probably dating back to the end of the 7th and beginning of the 6th century BCE. Judeans served as loyal subjects of the Persian Empire in the positions of regular soldiers and professional Aramaic scribes. (2) They possessed a religious group identity that was mainly Yahwistic; however, clear evidence also exists to prove their partial religious acculturation, especially with the Arameans. (3) The Judeans of Egypt drew from the same source of religious tradition as the texts of the Hebrew Bible; however, their knowledge of the traditions known from the Torah was limited. They maintained good relationships with the High Priest of Jerusalem, although they did not know about the centralization of the cult in Jerusalem. No copy of the texts of the Hebrew Bible has been found from Egypt. Thus, it is very probable that the religious tradition was passed down to the Judeans of Egypt in oral form. In addition, this study (4) enhances the current understanding of well-organized Persian Imperial administration with an effective economic system, and powerful army that was present and active in Egypt during the first Persian period (525-404 BCE). Its greatest challenges were the peripheral location of Egypt from the heartland of the Empire and the evident corruption of its officials. Since the end of the 5th century BCE, the Persian rule in Egypt began fading, and also the Judeans of Egypt disappeared from the scene. This study enriches recent understanding of the Judean settlement of Egypt through its vast data of Aramaic documents that have been systematically examined. The findings confirm that Judeans had families with them in Egypt, a fact which indicates the long age of their settlement. A novel finding in this study is the fact that the Judeans occupied mainly the positions of regular soldier and professional Aramaic scribe. This research shows that the Judean community of Egypt mainly had a Yahwistic group identity. The greatest token of this identity was their temple of Yahu in Elephantine. Yahwistic names were also still highly preserved by the Judeans of Egypt during the Persian period. Keywords: Judeans of Egypt, Persian period, Aramaic documents, Elephantine.SUMMARY IN FINNISH (TIIVISTELMÄ) Siljanen Esko: Judeans of Egypt in the Persian Period (539-332 BCE) in Light of the Aramaic Documents Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisen kuvan Egyptistä löydetyt erilaiset arameankieliset asiakirjat antavat persialaisaikana (539 332 eKr.) Egyptissä asuneista juudealaisista. Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavat Egyptistä löydetyt arameankieliset asiakirjat, jotka ovat peräisin persialaisajalta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisen kuvan Egyptistä löydetyt persialaisaikaiset arameankieliset asiakirjat antavat Egyptissä asuvista juudealaisista? Millainen oli Egyptin juudealaisten uskonto? Oliko heillä tietoa niistä teksteistä ja uskonnollisista traditioista, jotka tunnemme Vanhasta testamentista ja erityisesti sen sisältämästä Mooseksen laista? Millaisen kuvan nämä arameankieliset asiakirjat antavat Persian valtakunnan hallinnosta, armeijasta ja taloudellisesta järjestelmästä Egyptissä? Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavia persialaisajan arameankielisiä asiakirjoja lähestytään historiallisen analyysin kautta. Tämä analyysi toteutetaan lähdekritiikin, sisällönanalyysin ja tulkitseva vuoropuhelun avulla. Lähdekritiikin avulla todennetaan lähteitten luotettavuus ja validiteetti, sisällönanalyysiä taas käytetään sirpaleisen ja laajan lähdeaineiston tarkkaan tutkimiseen, tulkitsevan vuoropuhelun tarkoituksena taas on ymmärtää sisällönanalyysin tuottamien tutkimustulosten merkitys suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tämän tutkimuksen laajan, 1042 arameankielistä asiakirjaa sisältävän, lähdeaineiston systemaattisen läpikäymisen tuloksena kuva juudealaisten asutuksesta Egyptissä tarkentuu ja asettuu persialaisajan kehyksiin. Tutkimus osoittaa, että juudealaiset olivat asettuneet asumaan pääasiassa Etelä-Egyptissä sijaitsevaan Elefantineen sekä Memfiksen alueelle Pohjois-Egyptissä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että juudealaisilla oli perheet mukanaan Egyptissä, mikä puolestaan todistaa juudealaisten asutuksen pitkäaikaisuudesta. Tutkimus näin ollen vahvistaa jo aikaisemmin esitetyn teorian siitä, että juudealaisten asutus Egyptissä oli peräisin todennäköisesti seitsemännen vuosisadan lopulta tai kuudennen vuosisadan alusta eKr. Tutkimuksen uusi löytö on havainto, että juudealaiset toimivat Egyptissä pääasiassa tavallisina sotilaina ja ammattimaisina arameankielen kirjureina, heitä ei kuitenkaan mainita Persian armeijan upseereiden joukossa. Heidän erityisosaamisensa kirjureina pohjautui arameankielen sujuvaan hallintaan, joka oli Persian imperiumin hallinnon yleiskieli. Tutkimus myös osoittaa sen, että Egyptin juudealaisella yhteisöllä oli pääasiassa Jahvistinen ryhmäidentiteetti, joka oli todennäköisesti peräisin pakkosiirtolaisuutta edeltäneen kuningasajan Juudasta. Tämän ryhmäidentiteetin keskeisin tunnusmerkki oli Jahven temppeli Elefantinen saarella ja siitä todistavat myös Jahvistiset henkilönnimet, jotka olivat vielä persialaisajalla runsaasti käytössä. Edellisestä huolimatta uskontojen sekoittumista on myös havaittavissa erityisesti juudealaisten ja aramealaisten kesken. Tämä sekoittuminen todennäköisesti johtui näiden kahden etnisen ryhmän jokapäiväisestä kanssakäymisestä Persian armeijan palveluksessa. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että vaikka juudealaiset ammensivat samasta uskonnollisen tradition lähteestä, josta myös Vanhan testamentin tekstit ovat peräisin, heidän tietämyksensä Mooseksen laista oli kuitenkin rajallista. He halusivat säilyttää hyvät suhteet Jerusalemin ylipappiin, mutta heillä ei näyttänyt olevan mitään tietoa kultin keskittämisestä Jerusalemiin. Egyptistä ei ole löydetty yhtään persialaisaikaista Vanhan testamentin tekstin kopiota. Ilmeisesti uskonnollinen traditio siirtyi Juudeasta Egyptin juudealaisille suullisen perimätiedon muodossa. Tämä tutkimus laajentaa käsitystä Persian valtakunnan hyvin organisoidusta hallinnosta, tehokkaasta taloudellisesta järjestelmästä ja voimakkaasta armeijasta, jotka aktiivisesti vaikuttivat Egyptissä ensimmäisen persialaisjakson aikana (525 404 eKr.). Persian valtakunnan suurimmat haasteet johtuivat Egyptin perifeerisestä sijainnista sekä useiden Persian viranomaisten korruptoituneisuudesta. Sen jälkeen, kun Persia menetti valtansa Egyptissä viidennen vuosisadan lopulla eKr., myös Egyptin juudealaiset katosivat historian näyttämöltä. Avainsanat: Egyptin juudealaiset, Persian valtakunta, arameankieliset asiakirjat, Elefantine

Pakolaisuhka Unkarin rajoilla: Siirtolaiskriisi rajaturvallisuuskysymyksenä pääministeri Viktor Orbánin viestinnässä syyskuussa 2015.

Pro gradu–tutkielma tarkastelee, millä tavoin Unkarin pääministeri Viktor Orbán rajaturvallistaa siirtolaiskriisiä syyskuun 2015 aikaisessa viestinnässään. Vuonna 2015 Eurooppaan suuntautui suurin määrä pakolaisia sitten toisen maailmansodan. Tapahtumat Unkarissa syyskuussa 2015 osoittavat, että Unkarin hallitus toimeenpani poikkeuksellisia rajaturvallisuustoimia vastauksenaan kriisiin. Rajaturvallistamisen tutkiminen on tärkeää, sillä Euroopan kohdatessa kriisejä huomio kiinnittyy poliittisessa keskustelussa edelleen ihmisten liikkumiseen rajojen yli, fyysisiin rajoihin ja niiden turvaamiseen. Tutkielmassa Orbánin viestintää lähestytään konstruktiivisesta näkökulmasta. Turvallistamisteoria muodostaa tutkielman keskeisen teoreettisen viitekehyksen. Empiirinen aineisto muodostuu Unkarin pääministerin kanslian virallisista julkaisuista syyskuussa 2015. Aineistoa analysoidaan kehysanalyysia hyödyntäen. Tutkielman tulokset osoittavat, että Orbán kehystää siirtolaiskriisiä rajaturvallisuuskysymyksenä liittämällä kriisin Unkarin ja Euroopan rajoihin sekä esittämällä rajojen turvaamisen prioriteettina hallitsemattoman laittoman maahantulon ja Euroopan islamisaation uhkien torjunnassa. Orbánin rajaturvallistamispuhetta luonnehtivat nationalistinen täyspopulistinen retoriikka ja siirtolaisten toiseuden ja uhkaavuuden korostaminen. Hallinnan menetyksen narratiivi sekä Schengen-järjestelmään vetoaminen toimivat voimakkaina oikeutusperusteina poikkeustoimille. Orbánin rajaturvallistamispuhe ilmentää konservatiivista valtio- ja turvallisuuskeskeistä näkemystä rajoista. Rajat näyttäytyvät keskeisinä kansallisvaltiojärjestelmän ja identiteettirajojen ylläpitäjinä ja fyysisinä hallinnan paikkoina. Rajaturvallisuus määrittyy ensisijaisesti kyvyksi torjua ulkoisia uhkia ja hallita liikkuvuutta. Tutkielma lisää tietoa rajaturvallistamisesta, mikä on tärkeää, sillä rajaturvallistaminen näyttää yleistyneen Euroopassa ja sen vaarana on, että turvallistaminen voi marginalisoida kohteena olevan ilmiön vaihtoehtoisia jäsennystapoja. Rajaturvallistamisen tutkiminen luo edellytyksiä sen tunnistamiseen ja kyseenalaistamiseen poliittista viestintää tarkastellessa. Tutkielma nostaa esille mahdollisina jatkotutkimusaiheina mm. EU:n jäsenvaltioiden päämiesten viestinnän tutkimisen siirtolaiskriisin aikana sekä Orbánin viestinnän tarkastelun pidemmällä aikavälillä

Stilbene synthase gene transfer caused alterations in the phenylpropanoid metabolism of transgenic strawberry (Fragaria×ananassa)

The gene encoding stilbene synthase is frequently used to modify plant secondary metabolism with the aim of producing the self-defence phytoalexin resveratrol. In this study, strawberry (Fragaria×ananassa) was transformed with the NS-Vitis3 gene encoding stilbene synthase from frost grape (Vitis riparia) under the control of the cauliflower mosaic virus 35S and the floral filament-specific fil1 promoters. Changes in leaf metabolites were investigated with UPLC-qTOF-MS (ultra performance liquid chromatography-quadrupole time of flight mass spectrometry) profiling, and increased accumulation of cinnamate, coumarate, and ferulate derivatives concomitantly with a decrease in the levels of flavonols was observed, while the anticipated resveratrol or its derivatives were not detected. The changed metabolite profile suggested that chalcone synthase was down-regulated by the genetic modification; this was verified by decreased chalcone synthase transcript levels. Changes in the levels of phenolic compounds led to increased susceptibility of the transgenic strawberry to grey mould fungus

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä kehittämällä

Tarve pidentää työntekijöiden työuria on noussut yhdeksi suomalaisen yhteiskunnan merkittävimmistä haasteista hyvinvointivaltion taloudellisen perustan turvaamiseksi. Haasteisiin vastaamiseksi on luotu eri tasoilla toimivien tahojen yhteistyörakenteita. Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa on etsitty toimintamallia sekä työpaikalla että yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tapahtuvan yhteistyön tiivistämiseksi ja kehittämiseksi. Työpaikan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä lähestyttiin laaja-alaisesti, tarkastellen sekä työympäristöön, työn organisointiin ja työyhteisöön, että osaamisen kehittämiseen, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työterveyshuollon palveluihin liittyviä tekijöitä. Työntekijät nähtiin oman työnsä parhaina asiantuntijoina, jotka vetäjän tukemina, kehittivät itse terveyttä ja hyvinvointia edistävää työpaikkaa. Julkaisu on suunnattu yrityksille sekä työterveyshuoltopalvelujen tuottajille

New insight to the role of microbes in the methane exchange in trees : evidence from metagenomic sequencing

Methane (CH4) exchange in tree stems and canopies and the processes involved are among the least understood components of the global CH4 cycle. Recent studies have focused on quantifying tree stems as sources of CH4 and understanding abiotic CH4 emissions in plant canopies, with the role of microbial in situ CH4 formation receiving less attention. Moreover, despite initial reports revealing CH4 consumption, studies have not adequately evaluated the potential of microbial CH4 oxidation within trees. In this paper, we discuss the current level of understanding on these processes. Further, we demonstrate the potential of novel metagenomic tools in revealing the involvement of microbes in the CH4 exchange of plants, and particularly in boreal trees. We detected CH4-producing methanogens and novel monooxygenases, potentially involved in CH4 consumption, in coniferous plants. In addition, our field flux measurements from Norway spruce (Picea abies) canopies demonstrate both net CH4 emissions and uptake, giving further evidence that both production and consumption are relevant to the net CH4 exchange. Our findings, together with the emerging diversity of novel CH4-producing microbial groups, strongly suggest microbial analyses should be integrated in the studies aiming to reveal the processes and drivers behind plant CH4 exchange.Peer reviewe

Water Dispersal of Methanotrophic Bacteria Maintains Functional Methane Oxidation in Sphagnum Mosses

It is known that Sphagnum associated methanotrophy (SAM) changes in relation to the peatland water table (WT) level. After drought, rising WT is able to reactivate SAM. We aimed to reveal whether this reactivation is due to activation of indigenous methane (CH4) oxidizing bacteria (MOB) already present in the mosses or to MOB present in water. This was tested through two approaches: in a transplantation experiment, Sphagna lacking SAM activity were transplanted into flark water next to Sphagna oxidizing CH4. Already after 3 days, most of the transplants showed CH4 oxidation activity. Microarray showed that the MOB community compositions of the transplants and the original active mosses had become more similar within 28 days thus indicating MOB movement through water between mosses. Methylocystis-related type II MOB dominated the community. In a following experiment, SAM inactive mosses were bathed overnight in non-sterile and sterile-filtered SAM active site flark water. Only mosses bathed with non-sterile flark water became SAM active, which was also shown by the pmoA copy number increase of over 60 times. Thus, it was evident that MOB present in the water can colonize Sphagnum mosses. This colonization could act as a resilience mechanism for peatland CH4 dynamics by allowing the re-emergence of CH4 oxidation activity in Sphagnum

A review of the importance of mineral nitrogen cycling in the plant-soil-microbe system of permafrost-affected soils—changing the paradigm

The paradigm that permafrost-affected soils show restricted mineral nitrogen (N) cycling in favor of organic N compounds is based on the observation that net N mineralization rates in these cold climates are negligible. However, we find here that this perception is wrong. By synthesizing published data on N cycling in the plant-soil-microbe system of permafrost ecosystems we show that gross ammonification and nitrification rates in active layers were of similar magnitude and showed a similar dependence on soil organic carbon (C) and total N concentrations as observed in temperate and tropical systems. Moreover, high protein depolymerization rates and only marginal effects of C:N stoichiometry on gross N turnover provided little evidence for N limitation. Instead, the rather short period when soils are not frozen is the single main factor limiting N turnover. High gross rates of mineral N cycling are thus facilitated by released protection of organic matter in active layers with nitrification gaining particular importance in N-rich soils, such as organic soils without vegetation. Our finding that permafrost-affected soils show vigorous N cycling activity is confirmed by the rich functional microbial community which can be found both in active and permafrost layers. The high rates of N cycling and soil N availability are supported by biological N fixation, while atmospheric N deposition in the Arctic still is marginal except for fire-affected areas. In line with high soil mineral N production, recent plant physiological research indicates a higher importance of mineral plant N nutrition than previously thought. Our synthesis shows that mineral N production and turnover rates in active layers of permafrost-affected soils do not generally differ from those observed in temperate or tropical soils. We therefore suggest to adjust the permafrost N cycle paradigm, assigning a generally important role to mineral N cycling. This new paradigm suggests larger permafrost N climate feedbacks than assumed previously