Fournierin gangreena -potilaat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 2008–2017

Fournierin gangreena on harvinainen, mutta vakava genitaalien, perineumin ja perianaaliseudun kuoliota aiheuttava ihotulehdus. Suurin osa tautitapauksista esiintyy miehillä ja isolla osalla potilaista on yksi tai useampi taudille altistava taustatekijä. Onnistuneen hoidon kulmakivenä on taudin varhainen tunnistaminen, päivystyksellinen nekroottisen kudoksen kirurginen revisio ja laajakirjoinen antibioottihoito. Kuolleisuus Fournierin gangreenaan asianmukaisesta hoidosta huolimatta on suurta. Harvinaisuutensa vuoksi Fournierin gangreenasta on maailmanlaajuisestikin vähän tutkimustietoa. Suomessa taudista on tehty vain yksittäisiä tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa kuvailevaa sekä kartoittavaa tutkimustietoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirialueella hoidetuista Fournierin gangreena - potilaista, käytetyistä hoitokäytänteistä, havaita mahdollisia erityispiirteitä ja verrata tietoa yleiseen kirjallisuuteen. ii Tutkimuksen aineisto koostuu 41 Fournierin gangreena -potilaasta vuosilta 2008–2017. Koska Fournierin gangreenalle ei ole olemassa omaa koodia ICD-10-tautiluokituksessa, potilaat etsittiin Opera-tietojärjestelmästä toimenpidekoodien kautta. Löydetyistä potilaista tiedot tutkittavista muuttujista kerättiin Uranus-potilastietojärjestelmästä ja kirjattiin ylös Excel-laskentataulukko-ohjelmistoon, jolla laskettiin myös tutkimuksen tilastolliset tunnusluvut. Tutkimuksen perusteella suomalaiset Fournierin gangreena -potilaat vertautuvat demografisilta muuttujilta hyvin muuhun kirjallisuuteen, mutta ovat komorbiditeettien suhteen sairaampia. Riskitekijöissä ylikorostui erityisesti alkoholin liikakäyttö ja obesiteetti. Potilaat hakeutuivat muuta kirjallisuutta selvästi nopeammin hoitoon, mikä tulkittiin merkittäväksi tekijäksi parempien hoidon lopputulosten taustalla: potilaat tarvitsivat kevyempää rekonstruktiota ja mortaliteetti aineistossa oli 0 %. Potilaiden saamassa hoidossa ei todettu merkittäviä eroavaisuuksia kirjallisuuteen verrattuna. Tutkimuksen perusteella todetaan, että Fournierin gangreenaa osataan epäillä perusterveydenhuollon yksiköissä taudin harvanaisuudesta huolimatta ja potilaat osataan ohjata nopeasti asianmukaiseen erikoissairaanhoidon yksikköön. Erikoissairaanhoidossa potilaiden hoito on yhteneväistä virallisten hoitosuositusten puuttumisesta huolimatta ja hoidon tulokset ovat kansainvälisellä mittapuulla korkeatasoisia

A practical approach to improve the statistical performance of surface water monitoring networks

The representativeness of aquatic ecosystem monitoring and the precision of the assessment results are of high importance when implementing the EU’s Water Framework Directive that aims to secure a good status of waterbodies in Europe. However, adapting monitoring designs to answer the objectives and allocating the sampling resources effectively are seldom practiced. Here, we present a practical solution how the sampling effort could be re-allocated without decreasing the precision and confidence of status class assignment. For demonstrating this, we used a large data set of 272 intensively monitored Finnish lake, coastal, and river waterbodies utilizing an existing framework for quantifying the uncertainties in the status class estimation. We estimated the temporal and spatial variance components, as well as the effect of sampling allocation to the precision and confidence of chlorophyll-a and total phosphorus. Our results suggest that almost 70% of the lake and coastal waterbodies, and 27% of the river waterbodies, were classified without sufficient confidence in these variables. On the other hand, many of the waterbodies produced unnecessary precise metric means. Thus, reallocation of sampling effort is needed. Our results show that, even though the studied variables are among the most monitored status metrics, the unexplained variation is still high. Combining multiple data sets and using fixed covariates would improve the modeling performance. Our study highlights that ongoing monitoring programs should be evaluated more systematically, and the information from the statistical uncertainty analysis should be brought concretely to the decision-making process

Fournierin gangreeni

Teema : päivystyskirurgia. Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Fournier'n gangreeni on harvinainen ja hengenvaarallinen sukuelinten, välikannaksen (perineumin), ja perianaaliseudun kuolioita aiheuttava pehmytkudosinfektio. Hoidon ennusteen kannalta tärkeimpänä tekijänä on taudin varhainen tunnistaminen ja mahdollisimman pian aloitettu asianmukainen hoito. Kaikkien kliinikoiden tulisikin tuntea Fournier'n gangreenin kliininen taudinkuva, jotta hoito päästäisiin aloittamaan varhain. Akuuttivaiheen hoidoista tärkein on perusteellinen puhdistusleikkaus, jossa poistetaan kaikki kuollut kudos infektioalueelta, sekä laajakirjoinen mikrobilääke- ja nestehoito. Ensimmäinen leikkaus kannattaa tehdä lähimmässä kirurgisessa yksikössä, ja varsinainen hoito voidaan keskittää yksiköihin, joissa on tarjolla monipuoliset hoitovaihtoehdot ja kokemusta Fournier'n gangreenin hoidosta

Constructing Spacecraft Components Using Additive Manufacturing and Atomic Layer Deposition : First Steps for Integrated Electric Circuitry

Funding Information: We thank the European Space Agency (ESA), who has supported parts of this research as part of the HighPEEK project (ESA Contract No. 4000127834/19/UK/AB). In particular, Ugo Lafont and Paul Greenway (ESA) have our gratitude. We also deeply appreciate the help given by Daniel Leese (exchange student at Aalto University), Kirsi Kukko, Ashish Mohite and Olli Knuuttila (Aalto University), Lorenz Schmuckli and Pekka Rummukainen (Aalto University, retired), and Katja Väyrynen and Marko Vehkamäki (University of Helsinki). Publisher Copyright: © 2021 American Society of Civil Engineers.Many fields, including the aerospace industry, have shown increased interest in the use of plastics to lower the mass of systems. However, the use of plastics in space can be challenging for a number of reasons. Ultraviolet radiation, atomic oxygen, and other phenomena specifically associated with space cause the degradation of polymers. Here we show a path toward creation of space-grade components by combining additive manufacturing (AM) and atomic layer deposition (ALD). Our method produced ALD Al2O3 coated thermoplastic parts suitable for space applications. The highlight of this work is a significant reduction in outgassing, demonstrated using residual gas analyzer (RGA) sampling. Compared to uncoated parts, the ALD Al2O3 coating decreased the outgassing of polyether ether ketone (PEEK), acrylonitrile butadiene styrene (ABS), polycarbonate (PC), and nanodiamond-doped polylactide (ND-PLA) by 46%, 49%, 58%, and 65%, respectively. The manufacturing method used in this work enables the use of topology optimization already in the early concept creation phase. The method is ideally suited for spacecraft applications, in which the volume and mass of parts is critical, and could also be adapted for in-space manufacturing. (c) 2021 American Society of Civil Engineers.Peer reviewe