Pientalon tekninen laatu. Tähtiluokitus. Opas pientalon rakennuttajille ja suunnittelijoille

Pientalon rakennuttaja, joka usein on hämmennyksissä lukuisten määräysten, ohjeiden, neuvojen ja sidosryhmien kanssa oman hankkeensa keskellä, tarvitsee asiantuntevaa opastusta  oman rakennushankkeensa ohjaukseen ja hallintaan. Tämän julkaisun avulla ympäristöministeriö haluaa tarjota pientalon rakennuttajille ja heidän suunnittelijoille ja muille yhteistyökumppaneille konkreettisen apuvälineen pientalohankkeen teknisen laadun hallintaan. Lukijaa ei rasiteta liiallisilla teknillisillä ja taloudellisilla neuvoilla. Oppaassa esitetään joukko yksinkertaisia ja helppoja valintakysymyksiä, joihin vastaamalla kyllä tai ei pientalorakennuttaja itse voi ohjata hankkeensa kosteudenkestävyyden, sisäilmaston laadun, energiankulutuksen ja ympäristövaikutukset haluamalleen tasolle. Kumppaneikseen hän tarvitsee osaavat ja vastuulliset suunnittelijat ja rakentajat. Jokaisen kestävästä, pitkäikäisestä ja laadukkaasta omakotitalosta haaveilevan tai sellaista suunnittelevan perheen kannatta tutustua tähän julkaisuun ja käyttää sitä hyväkseen. 

Brain oscillation recordings of the audience in a live concert-like setting

There are only a few previous EEG studies that were conducted while the audience is listening to live music. However, in laboratory settings using music recordings, EEG frequency bands theta and alpha are connected to music improvisation and creativity. Here, we measured EEG of the audience in a concert-like setting outside the laboratory and compared the theta and alpha power evoked by partly improvised versus regularly performed familiar versus unfamiliar live classical music. To this end, partly improvised and regular versions of pieces by Bach (familiar) and Melartin (unfamiliar) were performed live by a chamber trio. EEG data from left and right frontal and central regions of interest were analysed to define theta and alpha power during each performance. After the performances, the participants rated how improvised and attractive each of the performances were. They also gave their affective ratings before and after each performance. We found that theta power was enhanced during the familiar improvised Bach piece and the unfamiliar improvised Melartin piece when compared with the performance of the same piece performed in a regular manner. Alpha power was not modulated by manner of performance or by familiarity of the piece. Listeners rated partly improvised performances of a familiar Bach and unfamiliar Melartin piece as more improvisatory and innovative than the regular performances. They also indicated more joy and less sadness after listening to the unfamiliar improvised piece of Melartin and less fearful and more enthusiastic after listening to the regular version of Melartin than before listening. Thus, according to our results, it is possible to study listeners' brain functions with EEG during live music performances outside the laboratory, with theta activity reflecting the presence of improvisation in the performances.Peer reviewe

Vanhemmat pelikasvattajina Kärsämäellä:fenomenografinen tutkimus pelikasvatukseen liittyvistä käsityksistä

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmamme tavoitteena on selvittää kärsämäkisten vanhempien käsityksiä liittyen digitaalisiin peleihin, pelaamiseen ja pelikasvatukseen. Tämän avulla pyrimme saamaan myös käsityksiä siitä, miten kärsämäkiset vanhemmat toteuttavat pelikasvatusta. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnetään fenomenografista tutkimusotetta. Fenomenografialla voidaan saada esiin vallalla olevien käsitysten varianssi käsiteltävästä ilmiöstä, eli pelikasvatuksesta ja sen toteutumisesta kodin kontekstissa. Tutkimuksessa perustamme pelikasvatuksen käsitteen dialogiseen kasvatuskäsitykseen ja rakentamamme teoreettinen viitekehys pohjautuu aiheesta aiemmin tehtyyn niin ulkomaiseen kuin kotimaiseen tutkimukseen. Aineistomme koostuu helmikuussa 2022 sähköisellä kyselylomakkeella kerätyistä vastauksista. Aineisto kerättiin Kärsämäen Frosteruksen koulun huoltajilta ja vastauksia saatiin yhteensä 23 kappaletta. Kyselyn vastaukset analysoitiin fenomenografisella analyysimenetelmällä. Analyysin tuloksena syntyi kolme kuvauskategoriaa: vanhempien käsitykset lastensa digitaalisista peleistä ja pelaamisesta, vanhempien käsitykset pelikasvatuksesta ja vanhempien käsitykset kodin pelikasvatuksesta. Kärsämäkiset vanhemmat käsittivät niin pelaamisen kuin pelikasvatuksen monipuolisena toimintana. Vanhempien käsitysten mukaan lasten peliharrastus ei rajoitu ainoastaan pelaamiseen, vaan siihen liittyy myös esimerkiksi videoiden katselua. Vanhemmat tunnistivat myös monipuolisesti peleihin ja pelaamiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja. Vanhempien vastauksista välittyi aikaisemman tutkimuksen mukaisia rajoittavia, aktiivisia ja yhteisöllisiä tapoja toteuttaa pelikasvatusta. Yksittäisistä pelikasvatuksellisista käsittelytavoista esiin nousi erityisesti pelaamisen rajoittaminen. Yleisimpänä pelaamisen rajoittamista edustavana työkaluna on ruutuajan rajoittaminen. Vanhempien käsitykset peleistä, pelaamisesta ja pelikasvatuksesta antavat teoreettisesti pätevän pohjan toimivalle pelikasvatukselle

Weight and Health Behaviour among Ageing People with Medication for Hypertension and High Cholesterol

Peer reviewe

Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien vyötärönympärysmitan muutokset kuuden vuoden seurannassa

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ikääntyvien ihmisten verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytön yhteyttä vyötärönympärysmittaan kuuden vuoden seurannassa ja tarkastella poikkeaako se lääkkeitä käyttämättömistä. Tutkittavina olivat Ikihyvä Päijät-Häme tutkimukseen osallistuneet vastaajat. Vuonna 2002 tehtyyn kyselyyn osallistui yhteensä 2815 kolmeen eri ikäkohorttiin kuuluvaa, vuosina 1926–30, 1936–40 ja 1946–50 syntynyttä päijäthämäläistä. Vuoden 2008 kyselyyn ja terveystarkastuksiin tuli yhteensä 1889 henkilöä vuoden 2002 osallistuneista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 1936–40 ja 1946–50 syntyneitä. Heitä oli vuonna 2002 mukana 1931 henkilöä, joista 1428 (74%) osallistui vuoden 2008 tutkimukseen. Pienin keskimääräinen vyötärönympärys oli lääkkeitä käyttämättömillä. Etenkin naisilla vyötärönympärys oli suurentunut seurannan aikana eniten lääkkeitä käyttävillä. Tämä ero johtui suureksi osaksi elintapaeroista. Elintapamuutosten ja painonpudotuksen pitäisi olla entistä keskeisemmässä osassa verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttäviin ihmisiin kohdistuvissa interventioissa

Ohjelmistorobotiikka ja tekoäly – soveltamisen askelmerkkejä

Tässä selvityksessä esitetään RoboÄly-hankkeen (Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn kehitysvaateet julkiselle sektorille – Robottien ja tekoälyn kehitysvaateet tietoinfrastruktuurille) tuloksia. Selvityksessä tarkastellaan ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn soveltamista julkisella sektorilla sekä niiden tyyppitehtäviä. Lisäksi kuvataan teknisiä edellytyksiä tekoälyn (erityisesti koneoppimisen) soveltamiselle julkisella sektorilla ja mitä tietoturvaan sekä tietosuojaan liittyviä seikkoja tulee huomioida ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn soveltamisessa. Selvitys määrittelee edelleen valintakriteeristöt, miten tunnistetaan ohjelmistorobotiikalle tai tekoälylle soveltuvat tehtävät tai prosessit (viranomaisprosessit) sekä kuinka robotiikka- ja tekoälyhankkeiden hyötyjä voidaan arvioida. Selvityksessä kuvataan kaksi Oulun kaupungin casea: ohjelmistorobotiikka case ja tekoäly case. Selvityksessä esitetään myös kehittämistoimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat ohjelmistorobottien ja tekoälyn hyödyntämistä ja käytön leviämistä julkisella sektorilla

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseks

Åtgärdsprogram för vattenvården för åren 2022–2027 i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten.

Det centrala syftet med vattenvården är att hindra att tillståndet i vattendragen, sjöarna och kustvattnen försämras och att sträva efter att alla vatten uppnår åtminstone god status. Tillståndet i vatten som bedömts ha hög eller god status får inte försämras. För att nå målet planerar och vidtar man åtgärder som förbättrar vattnens status samt följer upp effekterna. I vattenvården beaktar man också målen för havsvården, för hanteringen av översvämnings-risker och för naturskyddet. Vattenvården planeras enligt vattenförvaltningsområden, av vilka det finns sju i Fastlandsfinland. Ett vattenför-valtningsområde bildas av ett eller flera vattendragsområden. Planeringen av vattenvården framskrider i sexårspe-rioder. De första åtgärdsprogrammen som sträcker sig fram till 2015 utarbetades i ett brett samarbete under 2008–2009. Mer information om vattenvården och organiseringen av den inom vattenförvaltningsområdet finns på https://www.ymparisto.fi/sv-FI/Vatten/Vattenskydd/Vattenvardsplanering_och_samarbete/Vattenforvaltningsomraden/Kumo_alvSkargardshavetBottenhavet och i förvaltningsplanen för Kumo älvs-Skärgårdshavets-Bottenhavets vattenförvaltningsområde. I förvaltningsplanen för vattenvården beskrivs lagstiftningen och andra planer och strategier som rör vattenvården mer i detalj. Dessutom har man i vattenförvaltningsplanen gjort en granskning av alternativ för vattenvårdsåtgär-derna i hela vattenförvaltningsområdet