Kivisalmen Kievarin kehityssuunnitelma

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ja kehittää Kivisalmen Kievarin liiketoimintaa kesän 2011 toimintakauden eli pilottihankkeen jälkeen. Ensimmäinen toimintakausi onnistui erinomaisesti, mutta yrittäjät totesivat, että kehitystyön on jatkuttava, jotta Kievarin toiminta etenee luontevasti yhä suuremmaksi. Kivisalmen Kievari on pieni satamakahvila Konnevesi-järven rannalla ja toimii samalla levähdyspaikkana 69-tien varrella. Ensimmäisenä toimintakautenaan Kievarin koko toiminta perustui hyvin perinteiselle kahvilatoiminnalle ja niinpä opinnäytetyöstä haluttiin mahdollisimman käytännönläheinen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada luotua riittävän hyvä infopaketti kesän 2012 yrittäjille ja sitä kautta edistää kehitystä. Viime kesän toiminnan selventäminen oli tärkeä osa opinnäytetyötä ja siksi päädyimme analysoimaan sitä yhtä olennaisena osana kuin itse kehitysajatuksia. Kehitysideoinnin avuksi suunniteltiin kysely joka toteutettiin Kvantitatiivisena- eli määrällisenä tutkimuksena, joka suunnattiin viime kesän asiakkaille. Kysymysten tarkoituksena oli kartoittaa minkälaisia asiakkaita Kievarilla vieraili ja mikä heidän roolinsa Kievarin suhteen oli. Suomessa vallitsee tällä hetkellä kulttuuri, jossa suuret monopoli-aseman saavuttaneet yritykset raivaavat pieniä tieltään ja samalla elämä siirtyy kohti kasvukeskuksia. Laajemmassa mittakaavassa opinnäytetyön haluttiin edistävän pienyrittäjyyttä ja samalla myös pienten alueiden eläväisyyttä. Opinnäytetyössä kiteytettiin pienen yrityksen toimintafilosofia ja sen tavoite kehittää toimintaansa ennen kaikkea paikallisesti.Meaning of this Thesis is to examine and develop business of Kivisalmen Kievari throughout pilot project during summer 2011. Because first summer was a success, entrepreneurs decided to continue developing so that Kievari could grow even more bigger. Kivisalmen Kievari is a little café by the side of Lake Konnevesi and it´s running only in summertime. It is also a lay-by because its located by road number 69. Kievari is little and very traditional café and it is based to down-to-earth thinking. That’s why Thesis is as practical as it can be. Aim is to create comprehensive data bank to next summer´s entrepreneurs and permit development. We thought that reviewing a last summer´s case would be a very important thing for development. We create an inquiry to support development. Inquiry executed in a quantitive way. Target of inquiry was patrionage of last summer. We create questions to find out the kind of people who visited in Kievari last summer and what they did there and what they bought. Nowadays in Finland culture where big companies are in monopoly position. Smaller groups are getting even smaller and meanwhile life is moving towards cities. In a large scale, target of Thesis is to develop a liveliness of little areas and keep entrepreneurship alive. In this Thesis we encapsulate a philosophy of little company and its target to develop its occupations in locally

Idiomaattisten ilmausten merkityksillä leikittely Alivaltiosihteerin "loppuheitoissa"

Summary: Playing with "apocope" idiomatic expressions in the radio programme Alivaltiosihteeri (The Under Secretary

Prediction of violence or threat of violence among employees in social work, healthcare and education: the Finnish Public Sector cohort study

Objectives: To develop a risk prediction algorithm for identifying work units with increased risk of violence in the workplace. // Design: Prospective cohort study. // Setting: Public sector employees in Finland. // Participants: 18 540 nurses, social and youth workers, and teachers from 4276 work units who completed a survey on work characteristics, including prevalence and frequency of workplace violence/threat of violence at baseline in 2018–2019 and at follow-up in 2020–2021. Those who reported daily or weekly exposure to violence or threat of violence daily at baseline were excluded. // Exposures: Mean scores of responses to 87 survey items at baseline were calculated for each work unit, and those scores were then assigned to each employee within that work unit. The scores measured sociodemographic characteristics and work characteristics of the work unit. // Primary outcome measure: Increase in workplace violence between baseline and follow-up (0=no increase, 1=increase). // Results: A total of 7% (323/4487) of the registered nurses, 15% (457/3109) of the practical nurses, 5% of the social and youth workers (162/3442) and 5% of the teachers (360/7502) reported more frequent violence/threat of violence at follow-up than at baseline. The area under the curve values estimating the prediction accuracy of the prediction models were 0.72 for social and youth workers, 0.67 for nurses, and 0.63 for teachers. The risk prediction model for registered nurses included five work unit characteristics associated with more frequent violence at follow-up. The model for practical nurses included six characteristics, the model for social and youth workers seven characteristics and the model for teachers included four characteristics statistically significantly associated with higher likelihood of increased violence. // Conclusions: The generated risk prediction models identified employees working in work units with high likelihood of future workplace violence with reasonable accuracy. These survey-based algorithms can be used to target interventions to prevent workplace violence

Kohti innostuksen spiraaleja

Innostuksen Spiraali – Innostavat ja menestyvät työyhteisöt tutkimus- ja kehittämishanke on ensimmäinen suomalainen positiivisen työ- ja organisaatiopsykologian näkökulmasta toteutettu hanke, johon osallistuu kymmeniä työyhteisöjä eri toimialoilta ympäri Suomea. Hankkeen tavoitteena on edistää niin työntekijöiden hyvinvointia, työyhteisöjen innovatiivisuutta ja työpaikan menestymistä kuin myönteisen johtamistavan yleistymistäkin.1

Heterozygous junctophilin-2 (JPH2) p. (Thr161Lys) is a monogenic cause for HCM with heart failure

During the last two decades, mutations in sarcomere genes have found to comprise the most common cause for hypertrophic cardiomyopathy (HCM), but still significant number of patients with dominant HCM in the family are left without molecular genetic diagnosis. Next generation sequencing (NGS) does not only enable evaluation of established HCM genes but also candidate genes for cardiomyopathy are frequently tested which may lead to a situation where conclusive interpretation of the variant requires extensive family studies. We aimed to characterize the phenotype related to a variant in the junctophilin-2 (JPH2) gene, which is less known non-sarcomeric candidate gene. In addition, we did extensive review of the literature and databases about JPH2 variation in association with cardiac disease. We characterize nine Finnish index patients with HCM and heterozygous for JPH2 c.482C>A, p. (Thr161Lys) variant were included and segregation studies were performed. We identified 20 individuals affected with HCM with or without systolic heart failure and conduction abnormalities in the nine Finnish families with JPH2 p.(Thr161Lys) variant. We found 26 heterozygotes with the variant and penetrance was 71% by age 60 and 100% by age 80. Cosegregation of the variant with HCM phenotype was observed in six families. Main clinical features were left ventricular hypertrophy, arrhythmia vulnerability and conduction abnormalities including third degree AV-block. In some patients end-stage severe left ventricular heart failure with normal or mildly enlarged diastolic dimensions was detected. In conclusion, we propose that the heterozygous JPH2 p.(Thr161Lys) variant is a new Finnish mutation causing atypical HCM.Peer reviewe

Työnantajan vaikutusmahdollisuudet epäasialliseen kohteluun ja asiakasväkivallan uhkaan

Tutkimusnäyttö epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivaltatilanteiden vahingollisista vaikutuksista hyvinvointiin, terveyteen ja työkykyyn on vankkaa. Työnantajat tarvitsevat kuitenkin lisää keinoja näihin konfliktitilanteisiin puuttumiseen ja niiden ehkäisyyn. Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla työyhteisöt voivat kehittää omaa toimintaansa kohti epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivallan nollatoleranssia. Tutkimusaineisto oli Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksesta vuosilta 2017–2022. Testasimme työpajatyöskentelynä toteutettua kehittämistoimintaa (=interventiota), jonka vaikutuksia arvioitiin pitkittäisaineiston avulla kvasikokeellisella asetelmalla. Vaikka interventiolla ei voitu osoittaa suoria eikä epäsuoria vaikutuksia epäasialliseen kohteluun tai asiakasväkivaltaan, mallinnus kuitenkin osoitti, että interventio vaikutti osassa työyksiköitä myönteisesti psykososiaalisiin työoloihin. Interventiosta riippumatta myönteiset muutokset psykososiaalisissa työoloissa (lähiesihenkilön ja työyhteisön toiminta) vähensivät sekä epäasiallista kohtelua että asiakasväkivalta- tai sen uhkatilanteita. Interventiotutkimuksen lisäksi teimme riskiennustemallinnusta. Ensiksi mallinsimme tekijöitä, jotka lisäävät epäasiallisen kohtelun riskiä. Epäasiallisen kohtelun alkamiseen olivat yhteydessä syrjintäkokemukset, liiallinen työmäärä, työtehtävien lakkauttamisen uhka sekä lyhempi aika tehtävässä. Epäasiallisen kohtelun alkamiselta puolestaan suojasi kokemus siitä, että tulee hyväksytyksi ja ymmärretyksi työyksikössään ja luottamus lähiesihenkilöön. Tämän kuuden muuttujan mallin ennustetarkkuus (66 %) ei riitä epäasiallisen kohtelun riskin ennustamiseen yksilötasolla, mutta sitä voidaan hyödyntää tunnistettaessa työyhteisöjä, joissa on kohonnut riski epäasiallisen kohtelun alkamiseen tai lisääntymiseen. Toiseksi mallinsimme, mitkä työyhteisöpiirteet ovat yhteydessä asiakasväkivaltatilanteiden lisääntymisen riskiin korkean väkivaltariskin ammateissa: sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla; lähihoitajilla; sosiaali- ja nuorisotyöntekijöillä; ja opettajilla. Hoitajilla vuorotyö, suuret työn vaatimukset ja työyksikön psykologinen turvattomuus olivat yhteydessä lisääntyneen väkivallan riskiin. Muut lisääntyneeseen väkivaltariskiin yhteydessä olleet tekijät vaihtelivat ammateittain. Myös mallien ennustetarkkuus vaihteli ammateittain (63–72 %). Lopuksi tutkimme, miten ympäristötekijät, eli koulualueen huono-osaisuus, heijastuvat opetushenkilöstön väkivaltariskiin ja miten siihen mahdollisesti voidaan vaikuttaa. Kaikkein huono-osaisimpien alueiden kouluissa opetushenkilöstöllä oli suurempi väkivaltatilanteiden riski kuin hyväosaisimpien alueiden koulujen opetushenkilöstöllä. Tärkeä havainto oli kuitenkin, että koulujen psykososiaaliset voimavarat, eli kollegojen tuki, yhteistyön kulttuuri, laadukas johtaminen ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus vähensivät väkivallan riskiä. Kun nämä tekijät olivat kunnossa, hyvä- ja huono-osaisten koulualueiden välillä ei ollut enää eroa opetushenkilöstön väkivaltariskissä. Hankkeemme tulokset osoittavat, että sekä epäasialliseen kohteluun että asiakasväkivaltatilanteiden yleisyyteen voidaan vaikuttaa kehittämällä psykososiaalisia voimavaratekijöitä, kuten esihenkilötyötä ja työyhteisöjen yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Nollatoleranssi kannattaa panostaa sekä interventiotutkimuksen että riskiennustemallinnusten perusteella, sillä myönteisiä psykososiaalisia muutoksia tapahtui useammin, jos epäasiallista kohtelua ja/tai asiakasväkivaltaa oli vähemmän. Riskiennustemallinnuksessa havaittiin, että epäasiallisen kohtelun alkamiseen yhteydessä olevia tekijöitä oli löydettävissä, kun taas sen loppumiseen yhteydessä olevia tekijöitä ei pystytty ennustamaan edes kohtuullisella tarkkuudella

Ylipainoisen nuoren moniammatillinen elintapamuutosmalli kouluterveydenhuollossa

Tämän kehittämistyön lähtökohtana oli nuorten ylipainon lisääntyminen viime vuosikymmeninä ja työelämän ongelma saada ylipainoinen nuori motivoitumaan elintapamuutosohjaukseen ja sitä kautta pysyviin elintapamuutoksiin. Kehittämistyöllä haluttiin myös vastata Kansallisen lihavuusohjelman 2012–2018 asettamaan tavoitteeseen; valtakunnallisesti politiikan ja eri sektorirajat ylittävällä hallinnollisella yhteistyöllä kääntää kansalaisten lihominen laskuun. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa ylipainoisen nuoren moniammatillinen ryhmämuotoinen elintapamuutosmalli kouluterveydenhuoltoon. Tavoitteena kehittämistyössä oli ylipainoisen nuoren motivoituminen elintapamuutosohjaukseen ja sitä kautta elintapamuutoksiin kehitetyn uuden mallin avulla. Tässä työssä kehittämismenetelmänä käytettiin laadullista toimintatutkimusta edeten toimintatutkimuksen spiraalimallin mukaan. Suunnitteluvaiheessa ongelman ratkaisun tuloksena syntyi ylipainoisille nuorille uusi ryhmämuotoinen moniammatillinen elintapamuutosmalli, joka toteutettiin käytännössä Sodankylän kouluterveydenhuollossa. Toiminta- ja kokeiluvaiheen jälkeen arviointia koskeva tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kyselylomakkeilla ryhmään osallistuneilta ryhmäläisiltä ja asiantuntijoilta. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla etsien vastausta kehittämistehtävään; Millaisella moniammatillisella ryhmämuotoisella elintapamuutosmallilla edistetään ylipainoisen nuoren motivoitumista elintapamuutosohjaukseen ja sitä kautta elintapamuutosten tekemiseen? Tuloksena todettiin moniammatillisella ryhmämuotoisella elintapamuutosmallilla voitavan edistää ylipainoisen nuoren motivoitumista elintapamuutosohjaukseen ja sitä kautta elintapamuutosten tekemiseen. Tämän on mahdollistanut elintapamuutosmallin suunnittelun pohjautuminen aikaisempaan tutkittuun tietoon ylipainoisen nuoren elintapaohjauksesta, sen sisällöstä ja hyviksi todetuista käytänteistä nuoren motivoitumisessa. Kehittämistyö mahdollisti ryhmään osallistuneille nuorille toiveiden mukaiset liikuntalajikokeilut ohjatusti ja antoi ryhmäläisille ajatuksia sekä uutta tietoa heidän asenteitaan ja elintapojaan terveellisempään suuntaan muuttaen. Parhaimmillaan elintapamuutosryhmään osallistuminen voi vaikuttaa myös nuoren ylipainoon alentavasti, ennaltaehkäisten aikuisiän ylipainoa ja edistäen koko perheen terveyttä. Kehittämistyöntekijöille työ lisäsi ammattitaitoa, moniammatillista yhteistyötä sekä antoi uuden työkalun ylipainoisen nuoren painonhallintaohjaukseen kouluterveydenhuoltoon.The objective of this development project was to create a group-based multi-professional lifestyle change guidance model for overweight young people for the purposes of school health care. The aim was to help overweight young people to find motivation through lifestyle change guidance and thereby to en-courage them to make lifestyle changes with the help of the newly developed model. Furthermore, the aim was to meet the goal set by the National Obesity Programme 2012–2018 which was to create nationwide administrative cooperation between politics and various sectors of society in order to reverse the overweight trend. This development project was inspired by the increase in obesity among young people in the last few decades and also by the problems that are faced in the working life when trying to motivate young people to take part in lifestyle change guidance and to make permanent lifestyle changes. In this development project, qualitative methods of action research were employed. The implementation of the development process was based on the spiral model used in action research. As a result from the problem identification during the planning phase, a new group-based multi-professional lifestyle change guidance model for overweight young people was developed. The model was put into practice in the field of school health care in Sodankylä. After the action and experimentation phase, research material regarding the evaluation was collected by open questionnaires aimed at the young people and experts participating in the group. The research material was analysed by the means of a content analysis which strived to answer the following research question: What kind of group-based multi-professional lifestyle change guidance model promotes the motivation of an overweight young person to take part in lifestyle change guidance and thereby to make lifestyle changes? The results indicate that a group-based multi-professional lifestyle change guidance model promotes the motivation of an overweight young person to take part in lifestyle change guidance and to make lifestyle changes. These kinds of results were made possible by taking into account previous research on lifestyle guidance for overweight young people, the contents of this kind of guidance and the well-tried methods for motivating young people, when designing the model used in this development project. This development project enabled the young people taking part in the group to choose themselves what kind of guided sports they wanted to try out. Additionally, the project gave the participants ideas and new information while changing their attitudes and lifestyles towards a healthier way. Taking part in the lifestyle change group can also at its best help an overweight young person to lose weight while preventing obesity in adulthood and promoting the wellbeing of the entire family. The professionals working with this development project gained more expertise and experience in multi-professional cooperation, and the project also gave them a new tool to weight management for young people in school health care