The association between stress attributed to information systems and the experience of workplace aggression : a cross-sectional survey study among Finnish physicians

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).Background: Physicians commonly suffer from workplace aggression and its negative consequences. Previous studies have shown that stressors such as job demands increase the risk of inappropriate treatment at workplace. Poorly functioning, and constantly changing information systems form a major work stressor for physicians. The current study examined the association between physicians’ stress attributed to information systems (SAIS) and their experiences of workplace aggression. Workplace aggression covered physical and non-physical aggression, perpetrated by coworkers, patients, patient’s relatives, or supervisors. Methods: A cross-sectional survey study was conducted. The participants included 2786 physicians (67.4% women) who were sampled randomly from the registry of Finnish Medical Association, which covers almost all of the Finnish physician population. First, bivariate associations were studied among participant characteristics, SAIS and workplace aggression. Logistic regression analysis was then used to further determine how SAIS was associated with the likelihood of experiencing different types of aggression. Results: Higher levels of SAIS were associated with higher likelihood of aggression with regard to all types of aggression, except non-physical aggression perpetrated by patients or relatives. The demographic factors (work-sector, gender, age) did not have a noticeable influence on the association between SAIS and aggression. Conclusions: The present results build on previous evidence on the prevalence of SAIS and its negative effects on healthcare workers. Since SAIS may increase the risk of experiencing aggression, it is possible that SAIS also endangers the wellbeing of physicians and thereby the quality of patient care. Resourcing time and training during introduction of a new IS could alleviate time pressure and thus stress attributed to managing new information systems. The role of organizational climate and general workload in arousing SAIS and aggression should be examined in future studies.Peer reviewe

The Trail, 1955-01-11

https://soundideas.pugetsound.edu/thetrail_all/1699/thumbnail.jp

The Interplay of Work, Digital Health Usage, and the Perceived Effects of Digitalization on Physicians' Work : Network Analysis Approach

Background: In health care, the benefits of digitalization need to outweigh the risks, but there is limited knowledge about the factors affecting this balance in the work environment of physicians. To achieve the benefits of digitalization, a more comprehensive understanding of this complex phenomenon related to the digitalization of physicians' work is needed. Objective: The aim of this study was to examine physicians' perceptions of the effects of health care digitalization on their work and to analyze how these perceptions are associated with multiple factors related to work and digital health usage. Methods: A representative sample of 4630 (response rate 24.46%) Finnish physicians (2960/4617, 64.11% women) was used. Statements measuring the perceived effects of digitalization on work included the patients' active role, preventive work, interprofessional cooperation, decision support, access to patient information, and faster consultations. Network analysis of the perceived effects of digitalization and factors related to work and digital health usage was conducted using mixed graphical modeling. Adjusted and standardized regression coefficients are denoted by b. Centrality statistics were examined to evaluate the relative influence of each variable in terms of node strength. Results: Nearly half of physicians considered that digitalization has promoted an active role for patients in their own care (2104/4537, 46.37%) and easier access to patient information (1986/4551, 43.64%), but only 1 in 10 (445/4529, 9.82%) felt that the impact has been positive on consultation times with patients. Almost half of the respondents estimated that digitalization has neither increased nor decreased the possibilities for preventive work (2036/4506, 45.18%) and supportiveness of clinical decision support systems (1941/4458, 43.54%). When all variables were integrated into the network, the most influential variables were purpose of using health information systems, employment sector, and specialization status. However, the grade given to the electronic health record (EHR) system that was primarily used had the strongest direct links to faster consultations (b=0.32) and facilitated access to patient information (b=0.28). At least 6 months of use of the main EHR was associated with facilitated access to patient information (b=0.18). Conclusions: The results highlight the complex interdependence of multiple factors associated with the perceived effects of digitalization on physicians' work. It seems that a high-quality EHR system is critical for promoting smooth clinical practice. In addition, work-related factors may influence other factors that affect digital health success. These factors should be considered when developing and implementing new digital health technologies or services for physicians' work. The adoption of digital health is not just a technological project but a project that changes existing work practices.Peer reviewe

Lähiesimiesten arvio organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä on hoitohenkilökunnan arviota positiivisempi

Vertaisarvioitu. English summaryOrganisaatiokulttuuri ja -ilmapiiri ovat yhteydessä palvelun laatuun, työntekijöiden tyytyväisyyteen ja organisaation menestymiseen. Aikaisemman tutkimuksen perusteella johtajien ja eturivin työntekijöiden välillä ei ole ollut jaettua käsitystä vallitsevasta organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä. Hoitotyön kontekstissa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Yhteinen kulttuuri- ja ilmapiirikäsitys esimiesten ja työntekijöiden välillä voi edistää organisaation kehitystä. Tutkimuksen tarkoituksena on verrata julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökunnan sekä heidän lähiesimiestensä organisaatiokulttuuri- ja -ilmapiirinäkemyksiä. Tutkimukseen osallistui julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa (n=266) sekä heidän lähiesimiehiään (n=246) 11 sairaanhoitopiiristä. Kohdeorganisaatioiden kulttuuria ja -ilmapiiriä tutkittiin Organisaation sosiaalinen konteksti -mittarilla. Aineistoa kuvailtiin standardoitujen T-arvojen keski- ja hajontaluvuilla, analysoinnissa hyödynnettiin lineaarista regressioanalyysiä sekä sekamallinnusta. Lähiesimiehet arvioivat organisaatiokulttuurin kokonaisuudessaan sekä organisaatioilmapiirin osallisuuden ja funktionaalisuuden hoitohenkilökuntaa positiivisemmin. Operatiivisella ja konservatiivisella toimialueella lähiesimiehet kokivat vähemmän organisaatiokulttuurin joustamattomuutta. Lisäksi konservatiivisen toimialueen lähiesimiehet kokivat vähemmän organisaatioilmapiirin stressiä sekä enemmän osallisuutta ja funktionaalisuutta. Operatiivisen sekä psykiatrisen toimialueen lähiesimiehet arvioivat organisaatiokulttuurin hoitohenkilökuntaansa pätevämmäksi. Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna hoitohenkilökunnan ja lähiesimiesten näkemykset erosivat organisaatiokulttuurin joustamattomuuden sekä organisaatioilmapiirin stressin ja funktionaalisuuden osalta. Eri sairaanhoitopiireissä ryhmän vaikutus korostui organisaatiokulttuurin joustamattomuuden ja vastarinnan kokemisessa. Ilmenneet lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan näkemyserot osoittavat tarpeen organisaatiokulttuurin ja -ilmapiirin kehittämiselle yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi organisaation sosiaalisesta kontekstista. Organisaatiomuutoksissa on tarpeen ottaa huomioon työyhteisöjen erilaiset näkemykset ympäröivästä kulttuurista ja ilmapiiristä sekä työntekijöiden rooli ja asema organisaatiossa.Peer reviewe

The Mediating Role of Digital Competence in the Associations Between the Factors Affecting Healthcare Utilization and Access to Care

Objectives: To examine with a population-based longitudinal survey design whether poor health, longstanding activity limitation, impaired cognitive functioning, mental distress, or loneliness predict poor access to healthcare and whether digital competence mediates these associations.Methods: The data were from the longitudinal FinHealth -survey gathered in Finland in 2017 and 2020 including 3,771 respondents (57.1% women). Linear regression analyses were used to examine the associations of factors affecting healthcare utilization with access to care adjusted for age, sex, and education. Counterfactual causal mediation framework was used to examine the mediating role of digital competence in the relationships among these factors and access to healthcare.Results: Factors affecting healthcare utilization were associated with poor access to care and these associations were partly mediated by low digital competence. Low digital competence mediated 12%, 9% and 8%, of the associations of impaired cognitive functioning, longstanding activity limitation, and loneliness with poor access to care, respectively.Conclusion: According to our results, one way to improve the access to healthcare among vulnerable groups could be to improve their digital competence

SNCA mutation p.Ala53Glu is derived from a common founder in the Finnish population

Peer reviewe

Organisaatiokulttuuri ja -ilmapiiri hoitohenkilökunnan näkökulmasta

Työyhteisöt ovat osa organisaatioiden sosiaalista todellisuutta ja kulttuuri sekä ilmapiiri nähdään organisaation sosiaalisen kontekstin keskeisimpinä tekijöinä. Organisaatiokulttuuri ja -ilmapiiri ovat muun muassa yhteydessä palvelun laatuun, henkilökunnan vaihtuvuuteen ja organisaation tehokkuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata julkisen terveydenhuollon organisaatiokulttuuria ja -ilmapiiriä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa julkisen terveydenhuollon organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää organisaatiokulttuurin ja -ilmapiirin nykytilan ymmärtämisen kautta terveydenhuollon organisaatioiden kehittämiseen ja siten hoitotyön laadun sekä tehokkuuden parantamiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökunta (N=289) 11 sairaanhoitopiirin alueelta. Kohdeorganisaatioiden kulttuuria ja -ilmapiiriä tutkittiin Organisaation sosiaalinen konteksti -mittarilla. Kvantitatiivisen aineiston analysointiin käytettiin ryhmätason tarkasteluun soveltuvia menetelmiä, kuten T-arvoa, rWG-indeksiä, ICC sisäkorrelaatiota sekä ANOVA-pohjaisia Etan neliöitä. Ryhmien välisten eroavaisuuksien tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) ja Welchin testin avulla. Tutkimuksen tulokset vahvistivat lähtökohtana ollutta käsitystä organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä ryhmätason ilmiöinä. Hoitotyöntekijät olivat ryhmän sisäisesti johdonmukaisia näkemyksissään. Työntekijäryhmittäin vaihtelua ilmeni organisaatiokulttuuriosa-alueista joustamattomuuden sekä vastarinnan osalta ja organisaatioilmapiirin suhteen kaikilla osa-alueilla. Organisaatioittain näkemyksissä ilmeni eroavaisuuksia kulttuuriosa-alueista joustamattomuuden ja vastarinnan suhteen, mutta ilmapiirin osalta ei eroavaisuuksia havaittu. Toimialueittain tarkasteltuna operatiiviset ja psykiatriset ryhmät erosivat kaikkien kulttuuri- ja ilmapiiriosa-alueiden suhteen, lukuun ottamatta organisaatiokulttuurin pätevyyttä. Konservatiivisten ryhmien näkemykset erosivat organisaatiokulttuurin joustamattomuuden sekä vastarinnan, mutta ilmapiirimuuttujista vain funktionaalisuuden suhteen. Organisaatiokulttuurin pätevyys koettiin yhtenevästi hoitotyöntekijäryhmittäin, organisaatioittain sekä toimialueittain. Tulosten perusteella työntekijäryhmä on organisaatiota merkityksellisempi kulttuuri- ja ilmapiirinäkemyksiä selittävä tekijä hoitotyössä. Vaihtelu ryhmittäin, organisaatioittain ja toimialueittain on tärkeää tunnistaa. Kehityksen kannalta hoitotyön johtajien tulisi edetä muutoksessa työyhteisöjen kulttuuri- ja ilmapiiritekijöiden yksilöllisestä tiedostamisesta laajempiin kulttuurisiin reformeihin. Organisaation sosiaalisen kontekstin ymmärtäminen voi mahdollistaa onnistuneen organisaatiokehityksen myös hoitotyön näkökulmasta