Drivers and Barriers to the Adoption of Smart Home Energy Management Systems – Users’ Perspective

Smart home energy management system (SHEMS) is a technology, through which households can decrease and manage energy consumption and avoid demand peaks. For a significant sustainable impact, SHEMS should be adopted on a large scale. Based on semi-structured interviews with three user groups (new, prospective and experienced users) from 28 households we identify drivers and barriers to the adoption of SHEMS. The key drivers to adopt SHEMS are saving energy for economic and environmental reasons, increased comfort of living, safety and curiosity. Yet, there is lack of knowledge on SHEMS and how it relates to the larger energy system and use of renewable energy. Price of SHEMS and estimated low ROI, too complicated systems, and retrofitting problems also slow down the adoption. The results inform Information Systems research on sustainable and smart home technologies, including implications on the design of future home energy management technologies and policy planning

Gender inclusiveness in the adoption and use of home energy technologies

Home energy technologies, such as smart home energy management systems (SHEMS), are important in reducing energy-related emissions and empowering energy users. However, there are concerns on gender inclusiveness of the adoption and use of SHEMS. So far, information systems research has failed to address this significant challenge. This study examines factors shaping gendered adoption and use of smart home technologies, particularly SHEMS, and the implications this has for sustainability and energy equality. Applying a critical lens, we examine findings from a sensory ethnographic study on the adoption of SHEMS in households. The findings underline the need for more inclusive energy technology design, more understanding of diversity of households and more variety in the approaches for increasing awareness on and facilitating the adoption of energy technologies. We contribute to research on gender and home energy technologies, and to the larger discussion of gender and energy.© 2023 the Authors. This material is brought to you by the ECIS 2023 Proceedings at AIS Electronic Library (AISeL). It has been accepted for inclusion in ECIS 2023 Research Papers by an authorized administrator of AIS Electronic Library (AISeL). For more information, please contact [email protected]=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Lastenkotien yhteydessä sijaitsevien kouluyksiköiden merkitys sijoitettujen lasten hoito- ja kuntoutusprosessille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lastenkotien yhteydessä sijaitsevien kouluyksiköiden merkitystä sijoitettujen lasten hoito- ja kuntoutusprosessille, sekä tuottaa tietoa siitä, millaisia etuja ja haasteita lastenkodin yhteydessä oleva kouluyksikkö hoito- ja kuntoutusprosessille tuo. Sijoitettujen lasten koulunkäynnin onnistumista ja haasteita on tutkittu paljon, mutta varsinainen tutkimus juuri lastenkodin yhteydessä sijaitsevien kouluyksiköiden merkityksestä sijoitetun lapsen hoito- ja kuntoutusprosessille ja koulunkäynnin onnistumiseen on sekä kansallisesti, että kansainvälisesti vähäistä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastateltavina oli sekä lastenkodin, että koulun henkilökuntaa, sekä sosiaalityöntekijöitä. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmeni, että koulunkäynnin merkitys sijoitettujen lasten hoito- ja kuntoutusprosessiin koettiin merkittävänä. Monet vastaajat kokivat lastenkodin yhteydessä olevan kouluyksikön olevan ainoa vaihtoehto koulunkäynnin onnistumiselle, sillä monien sijoitettujen lasten kohdalla muut tukivaihtoehdot koulunkäynnin onnistumiseen on jo kokeiltu. Lastenkodin yhteydessä sijaitsevan kouluyksikön voitiin todeta tuovan sijoitetun lapsen hoito- ja kuntoutusprosessille sekä etuja, että haasteita. Etuja olivat kouluyksikön opetuksen muovautuvuus ja räätälöintimahdollisuudet, jatkuva tuki, ja turvallinen ympäristö. Haasteina puolestaan nähtiin sosiaalisten kontaktien vähyys, koululaisen identiteetin heikompi kehittyminen, suuret muutokset jatko-opintoihin siirtymisessä sekä laitostuminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta lastenkotien yhteydessä olevien kouluyksiköiden usein tukevan koulunkäynnin onnistumista, mutta niiden mukanaan tuomat haasteet tulee huomioida, jotta negatiiviset merkitykset olisivat mahdollisimman vähäisiä.The aim was to describe the significance of school units located in connection with child protection units for the care and rehabilitation process of placed children and provide information on the benefits and challenges that the school unit connected to the child protection unit brings to the care and rehabilitation process of the placed child. The study was qualitative and based on interviews. The data were collected through thematic interviews and with the help of a questionnaire. Both the children's home and school staff, as well as social workers, were interviewed. The data were analyzed through qualitative content analysis. The results showed that the importance of schooling in the care and rehabilitation process of placed children was significant. Many respondents felt that a school unit connected to a child protection unit was the only option for schooling if other support options for schooling have already been tried. The school unit located in connection with the child protection unit was found to bring both benefits and challenges to the care and rehabilitation process. The advantages were the flexibility of the school unit’s teaching and customization, ongoing support, and a safe environment. Challenges were lack of social contacts, weaker development of the schoolchild's identity, major changes in the transition to postgraduate studies and institutionalization. In conclusion, school units connected to child protection unit often support the success of schooling, but the challenges they bring must be considered in order to minimize negative meanings

Motivoiva esimiestyö tuottavuuden lisääjänä

Opinnäytetyön tavoitteena oli lähdekirjallisuuden ja kvalitatiivisen tutkimuksen avulla tutkia motivaation vaikutusta työhyvinvointiin ja yritysten tuottavuuteen sekä esimiesten mahdollisuuksiin vaikuttaa työntekijöiden motivaation tasoon. Tutkimuksen edetessä selvitettiin tarkemmin sitä, mikä työntekijöitä motivoi, kuinka suuri merkitys esimiehellä on työntekijöiden motivoinnissa ja mitkä ovat niitä keinoja, joilla esimies voi motivaatioon vaikuttaa. Viitekehys koostuu motivaation ja työhyvinvoinnin, valmentavan esimiestyön, työkykyjohtamisen, kokonaispalkitsemisen ja itsensä johtamisen taitojen tutkimuksesta, ja siinä on käytetty laajasti lähdekirjallisuutta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tehtiin neljä henkilöhaastattelua, joiden teema syntyi tutkimuskysymyksistä, jotka on mainittu ylempänä. Haastateltavat kertoivat omia kokemuksiaan motivaatiosta. Esimies voi toimillaan vaikuttaa merkittävästi työntekijän motivaatioon. Motivaatio syntyy henkilön omasta tahdosta ja hän voi kasvattaa motivaatiotaan vahvistamalla itsetuntemustaan itsensä johtamisen keinoilla. Esimies voi tukea tätä kehitysprosessia olemalla läsnä ja tarjoamalla kehitysmahdollisuuksia. Motivaatio vaatii pohjakseen hyvinvointia. Esimies voi vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin pitämällä huolta työkykyjohtamisesta, jaksamisesta, hyvästä vuorovaikutuksesta, viestinnän toimivuudesta ja kokonaispalkitsemisen toimivuudesta. Erilaisuus on otettava huomioon esimiestyössä. Motivaatio on yksilöllistä ja ihmisiä motivoi eri asiat. Aineeton palkitseminen on aineellista palkitsemista toimivampaa puhuttaessa motivaation voimistamisesta ja sitouttamisesta. Aineelliset palkkiot, kuten palkka, pitää kuitenkin olla kunnossa, ennen kuin motivoinnin kasvattaminen on mahdollista. Henkilö saa aineettomista palkinnoista positiivisia tunteita ja tuntemuksia, jotka vaikuttavat motivaatioon positiivisesti. Aineettomia palkintoja ovat arvostuksen tunne, luottamus, kehitysmahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet, vastuu, hyvä työilmapiiri, vapaus ja tavoitteiden saavuttaminen. Tutkimus onnistui hyvin. Työ antaa konkreettista tietoa esimiehille siitä, kuinka he voivat vaikuttaa työntekijöidensä motivaatioon. Esimiehen tulee pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Täytyy tuntea itsensä erinomaisesti, jotta voi johtaa menestyksekkäästi muita.The aim of the thesis was to study the effect of motivation on well-being at work and productivity of companies and the possibilities of supervisors to influence employee motivation with the help of source literature and qualitative research. As the study progressed, it became clearer what motivates employees, how important a supervisor is in motivating employees, and what are the ways in which a supervisor can influence motivation. The frame of reference consists of a study of motivation and well-being at work, coaching, work ability management, total remuneration and self-management skills, in which extensive reference literature has been used. In the qualitative study, four personal interviews were made, the theme of which arose from the research questions. The interviewees reported a lot of their own experience. The actions of the supervisors can affect the employee`s motivation. Motivation arises from a person`s own will and employee can increase her motivation by strengthening her selfknowledge. An employee can use some self-management skills to do that. A supervisor can support this development process by being present and providing some development opportunities to employee. Motivation arises from well-being. The supervisor can influence the well-being of the work community by taking care of work ability management, good interaction, good communication and the effectiveness of total remuneration. The employee diversity must be considered. Motivation is individual and people are motivated by different things. Non-material rewarding is more effective than material rewarding when it comes to strengthening motivation and engaging employees in company. Material rewards must be in order before it is possible to increase motivation. A person receives positive emotions and feelings from non-material rewarding and it has a positive effect on motivation. Non-material rewarding consists of sense of appreciation, trust, development opportunities, influence opportunities, good working atmosphere, freedom and the achievement of goals. The study was successful. The thesis provides concrete information to supervisors on how they can influence the motivation of their employees. The supervisors should take care of themselves and their own well-being. You have to know yourself before you can lead others successfully

Smart home energy technologies:adoption, user experience and energy saving potential

Abstract The research aimed to gain insight on the values and user experience of smart home energy technology to improve the effectiveness of smart home energy management systems (SHEMS). There are many facets to the values and preferences of the smart home energy technology users including values held by smart home energy technology stakeholders, sensory user experience of SHEMS, real-life impacts of SHEMS on energy consumption, drivers of and barriers to adoption and gendered roles in smart home energy technology adoption and use. The diverse aspects of the research topic called for a variety of methods, approaches and techniques, which merged value-sensitive design, sensory ethnography, practice-oriented human–computer interaction (HCI), laddering technique, critical theory and quantitative data analysis. In a value-sensitive design framework and applying sensory ethnography lens, 28 households were selected, representing new, prospective and experienced SHEMS users. The users were interviewed and observed. Energy consumption data of 10 households was analysed to understand changes in energy consumption due the SHEMS. The qualitative and quantitative real-life data gave a comprehensive picture of the SHEMS users’ values as well as the drivers and barriers to adoption, in-depth understanding of the contextual factors influencing the use of SHEMS, and changes in the volume and profiles of energy consumption due to use of SHEMS. The findings revealed that SHEMS users seek primarily economic gains through SHEMS. Environmental friendliness is an important second-tier value, followed by comfort of living, security and curiosity about new technologies. However, users’ awareness was low concerning the connection of smart home energy technology to the larger energy system and increased use of renewable energy, for example by providing demand flexibility through SHEMS. The findings also revealed that energy conservation after the adoption of SHEMS was up to 30% during the winter months. The daily consumption profile changes when consumption is shifted to low-peak hours instead of peak hours. Nevertheless, there was much variation in energy conservation among households and even in the same household in different winter months. The findings indicate a need for further knowledge about social aspects such as values, home practices and roles in the context of SHEMS user experience. In addition, increased awareness of energy transition and how home practices relate to the larger energy system is required. The findings contribute to the sustainable HCI research, smart home technology design, energy research and energy policy planning.Tiivistelmä Tavoitteena oli selvittää älykkään kodin energiateknologiaan liittyviä (SHEMS) arvoja ja käyttökokemusta. Perimmäisenä tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä digitaalisten ratkaisujen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin kontekstuaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat SHEMS-käyttäjien arvoihin, mieltymyksiin, älykkään kodin energiateknologioiden omaksumiseen ja käyttöön. Laadulliset ja kvantitatiiviset tosielämän tiedot antoivat kattavan kuvan SHEMS:n käyttäjien arvoista, motiiveista, SHEMS:n käyttöön vaikuttavista kontekstuaalisista tekijöistä ja SHEMS:n vaikutuksesta energiankulutukseen. Arvoperustaisen suunnittelun kehikon pohjalta ja soveltaen sensorisen etnografian tarkastelukulmaa ja laddering-tekniikkaa haastateltiin ja havainnoitiin käyttäjiä 28 kotitaloudessa, jotka edustivat uusia, potentiaalisia ja kokeneita SHEMS-käyttäjiä. Lisäksi 10 kotitalouden energiankulutustiedot analysoitiin SHEMS:n käyttöönoton aiheuttamien muutosten ymmärtämiseksi. SHEMS:n ja energiayhteisön arvoja ja käyttäjäkokemusta käsittelevä tutkimus ei ole aiemmin selvittänyt SHEMS:n todellisten käyttäjien arvoja ja käyttökontekstia. Lisäksi saatavilla oli niukasti tietoa SHEMS:n todellisista vaikutuksista energiankulutukseen, koska aiempi tutkimus perustuu pääosin simulaatioihin todellisen kokeilun sijaan. Löydökset paljastivat, että SHEMS-käyttäjät tavoittelevat ensisijaisesti taloudellisia etuja, ympäristöystävällisyyden ollessa tärkeä toissijainen arvo. Muita kodin älykkääseen energiateknologiaan yhdistettyjä arvoja olivat asumismukavuus, turvallisuus ja uteliaisuus uusia teknologioita kohtaan. Käyttäjien ymmärrys järjestelmistä ja niiden yhteydestä laajempaan energiajärjestelmään ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen esimerkiksi tarjoamalla kysyntäjoustoa oli kuitenkin hyvin vähäistä. Tutkimus osoitti myös, että SHEMS voi talvikuukausina tuoda jopa 30 % säästön energiankulutukseen. Lisäksi järjestelmä muutti päivittäistä kulutusprofiilia niin, että kulutusta siirtyi huippukulutuksen ajoilta vähemmän sähkönkulutuksen tunneille. Kuitenkin energiansäästöasteessa oli suuria eroja kotitalouksien välillä ja jopa samassa taloudessa eri talvikuukausina. Löydökset osoittavat, että tarvitaan lisää tietoa kotien älykkäiden energiateknologioiden käyttäjistä ja rooleista ja käyttäjille tietoa energianhallinnasta ja oman kulutuksen yhteydestä laajempaan energiajärjestelmään sekä aktivointia osallistumaan energiasiirtymään. Tulokset edistävät kestävien digitaalisten energiajärjestelmien tutkimusta, älykkään kodin teknologioiden suunnittelua, energiatutkimusta ja energiapolitiikan suunnittelua

Cryptocurrencies as an investment opportunity

I denna uppsats undersöker vi kryptovalutor ur ett ekonomiskt och finansiellt perspektiv. Vi skapar en optimal portfölj av de 28 största kryptovalutorna enligt marknadsvärdet den 3 mars 2020 genom av att använda oss av Markowitz (1952) portföljvalsteori. Den optimala portföljen jämförs med en marknadsportfölj som är skapad av de 100 största kryptovalutorna enligt marknadsvärdet, för att bilda oss en uppfattning om kryptovalutamarknaden och hur man kan utnyttja kryptovalutor i investeringssyfte. CAPM används för att kunna se relationen mellan risk och avkastning mellan den optimala portföljen och marknadsportföljen. Vi kommer även att undersöka om CAPM ger samma resultat som Markowitz portföljvalsteori. Den optimala portföljen jämförs dessutom med den svenska aktiemarknaden för att undersöka om den optimala kryptovalutaportföljen påverkas av trender på den svenska aktiemarknaden. This thesis studies cryptocurrencies from an economic and financial perspective. The research is carried out by constructing an optimal portfolio of the 28 biggest cryptocurrencies according to market capital on the 3rd of March 2020 by using Markowitz (1952) portfolio optimization theory. The optimal portfolio is then compared to the market portfolio, which is constructed of the hundred largest cryptocurrencies according to market capital, to study the cryptocurrency market. CAPM is also used to find out the risk-return relationship and to see if CAPM gives us the same optimal portfolio as Markowitz portfolio optimization theory. The optimal portfolio is also compared to the Swedish stock market index, OMXS30, to study if the optimal portfolio is affected by trends in the Swedish stock market.

Educating sustainable change experts

In September 2023, there were many excited UAS Lapland teachers looking forward to meeting the first-ever Master of Managing Sustainability and Systems Change (MaSS) –students in Rovaniemi (Fig. 1). After carefully designing of new Master’s program combining transformative learning with the themes of sustainable development, responsibility and circular economy (Circular Economy Centre, 2023), this was the day we all had waited for. Now, after a couple of months have passed by and MaSS studies are ongoing, we wanted to pull together our thoughts and experiences about the start of the MaSS learning journey

OLKA-toiminnan jalkauttaminen perusterveydenhuoltoon

Opinnäyteyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten OLKA-toimintaa jalkauttamassa olleet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kokivat OLKA-toiminnan perusterveydenhuollossa. Tämä toteutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnatulla kyselyllä. Tavoitteena oli saadun palautteen avulla kehittää järjestön toimintaa ja tuoda siihen uusia näkökulmia. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui kysely, joka toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin yhteensä 29:lle sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle (N=29). Vastausprosentti oli 24 %. Vastausten perusteella koettiin tärkeäksi, että potilaat saavat tietoa potilasyhdistyksistä ja vertaistuesta. Potilaiden ja hoitajien koettiin hyötyvän OLKA-toiminnasta, koska se vähentää hoitajien työtaakkaa ja mahdollistaa potilaiden kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Vastaajat pitivät tärkeänä, että OLKAan on helppo olla yhteydessä. Tärkeäksi koettiin myös sujuva yhteistyö OLKA-toiminnan kanssa. Kehittämisehdotuksina tuli mm. toiminnan tunnettavuuden lisääminen, yhdistysten aktivoiminen, sekä nuorten rekrytointi mukaan toimintaan. Tärkeänä asiana tuotiin myös esille toimintamallin yhdenvertaisuus koko hyvinvointialueelle. Tulevaisuudessa olisi hyvä toteuttaa uusi kysely toiminnan ollessa jo vakiintunutta