Family Coping Strategies During Finland’s COVID-19 Lockdown

During spring 2020, the COVID-19 pandemic and global lockdowns fundamentally changed families’ everyday lives. This study aims to examine how families with children coped during the COVID-19 lockdown in Finland and what kind of coping strategies they developed. An online survey including both qualitative and quantitative questions was conducted between April and May 2020 to gather Finnish families’ experiences during the COVID-19 lockdown. In this study, we focus on information from one open-ended question, and Huston’s social-ecological theory was used as an analytical framework. The results showed that Finnish families employed coping strategies on three levels: macroenvironmental, relationship, and individual. This supports the argument that to better understand families’ coping strategies, the macrosocietal environment surrounding families, their relationships, and the interactions between family members, as well as individual decisions and attitudes, should be taken into account.</p

Toivoa tulevaisuuteen : Lapsi-ja perhepalvelukeskus Ruusun laatulupauksen teemojen merkityksen kartoittaminen ja perhearviointimenetelmän tuotteistaminen

Opinnäytetyön yhteiskunnallisena tarkoituksena oli lisätä perheen kokonaisvaltaista huomioimista ja voimavarakeskeistä näkökulmaa perhetyössä lasta unohtamatta. Arvioimme tutkimuksellisen kehittämistyön avulla Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusun laatulupauksen toteutumista ja arvioinnin merkitystä asiakastyössä. Tarkoituksena oli myös yhtenäistää työkäytäntöjä Avoruusussa. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö ja toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla Avoruusun työntekijöiltä sekä osalta Diakoniset hyvinvointi-ja sosiaalipalvelut palvelualueen esimiehiltä. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että perhetyön asiakastyössä käytettävien lomakkeiden sisältöön tulisi panostaa laadullisesti. Kaikki vastaajat kokivat, että arviointi on tärkeä osa työssä kehittymisessä ja työn kehittämisessä. Esiin nousi myös toive saada enemmän palautetta tehdystä työstä arjessa. Kaikkia laatulupauksen teemoja: luottamusta, yksilöllisyyttä, lapsi-ja perhekeskeisyyttä sekä voimavara ja ratkaisukeskeisyyttä pidettiin tärkeinä asioina. Tärkeimpinä teemoista esiin nousivat luottamus ja yksilöllisyys. Erityisesti Avoruusun perhetyössä yksilöllisyys nähtiin kantavana voimavarana. Tuloksista nousi esille selkeimmin tarve työkäytänteiden yhtenäistämiseen ja menetelmien käytännön harjoitteluun. Tulosten pohjalta muokkasimme Iso-Britanniassa kehitetyn perhearviointimenetelmän Lapsi-ja perhepalvelukeskus Ruusun käyttöön. Menetelmä nimettiin Toivo-menetelmäksi. Toivo-menetelmän avulla perhetyötä tullaan tekemään Lapsi-ja perhepalvelukeskus Ruusussa yhtenäisemmän mallin mukaisesti ja asiakkaat saavat laadukkaampaa ja monipuolisempaa palvelua arjen voimavarojensa esiin nostamiseksi.The social purpose of the thesis was to increase the comprehensive consideration of families and a resourcecentred perspective in family work without forgetting children. By means of developmental research the thesis examined the realization of the Child and Fam-ily Service Centre Ruusu’s quality promise and the importance of assessment in client work. The aim was also to standardize work practices in Avoruusu. The study was a developmental research work and it was carried out as a qualitative study. The material was collected by using theme interviews with the Avoruusu employees and with some of the managers of the Church’s social and welfare services. According to the results of the study, the quality of the content of the client forms should receive more attention. All the respondents felt that assessment was an important part of professional development and development of the work. One of the findings was a wish for more feedback on everyday work. All the themes of the quality promise, namely, confi-dence, individuality, child and familyfocus as well as resource and solutionoriented methods were considered important. Confidence and individuality were highlighted as the most important themes. Individuality was especially seen as a decisive resource in the family work of Avoruusu. Most clearly the results highlighted the need of the standardization of work practices and the practical training of work methods. Based on the results of the development work, a family assessment method developed in the UK was modified for the Child and Family Service Centre Ruusu. The method was given the name Hope-method. With the help of the method family work will be conducted in Ruusu according to a more uniform model, and the clients will receive more versatile ser-vices with better quality so as to be able to better resort to their everyday resources

Dysleksivennlig skole - en god skole for alle. En beskrivelse av en dysleksivennlig skole

Oppgavens formål er å avdekke kjennetegn ved dysleksivennlige skoler og deres praksis. Problemstillingen for oppgaven er "hva kjennetegner en dysleksivennlig skole?" Med fokus på leseopplæring og skoleutvikling er målet å beskrive en skole som har fått utmerkelse som dysleksivennlig skole. Gjennom en casebeskrivelse og analyse av sentrale funn har jeg kommet frem til kjennetegn ved skolens praksis, uttforming og felles holdninger som gjør skolen til en god skole for alle elever

Asiakkaan perehdyttäminen yhteisökuntoutuksessa – Punainen lanka hallussa

Opinnäytetyössä tutkittiin Helsingin ensikoti ry:n alaisen ensikoti Helmiinan yhteisön kokemuksia uuden asiakkaan perehdytyksestä. Yksikössä tuetaan odottavia äitejä ja vauvaperheitä yhteisökuntouksen menetelmin. Tietoperustassa käsiteltiin yhteisökuntoutuksen periaatteita ja terapeuttista yhteisökuntoutusta. Lisäksi tarkasteltiin uuden asiakkaan perehdyttäminen yhteisöön ja osallisuuden sekä vuorovaikutuksen näkökulmia. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa kerättiin tammikuussa 2021 aikana. Aineisto koostui kuuden työntekijän lomakekyselyn ja kolmen asiakkaan teemahaastattelun vastauksista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysin avulla. Aineiston analyysissa eroteltiin asiakkaiden ja työntekijöiden tulokset ja tämän jälkeen syntyi kolme pääluokkaa kumpaankin ryhmään. Työntekijöiden kyselyiden pääluokat olivat kuntoutukseen tuleminen, työn organisointi ja perehdyttämisen kehittäminen. Asiakkaiden haastatteluiden pääluokiksi muodostuivat perehdyttämisen menetelmät, perehdytyksen kehittäminen ja perehdyttäjän vastuu. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että yksikön perehdyttämisessä on paljon hyvää. Epäselvyyksiä on perehdyttäjistä ja perehdytettävistä asioista, minkä vuoksi opinnäytetyössä kehitettiin perehdytyslomake helpottamaan uuden asiakkaan perehdyttämisen seurantaa

Family Coping Strategies During Finland’s COVID-19 Lockdown

During spring 2020, the COVID-19 pandemic and global lockdowns fundamentally changed families&rsquo; everyday lives. This study aims to examine how families with children coped during the COVID-19 lockdown in Finland and what kind of coping strategies they developed. An online survey including both qualitative and quantitative questions was conducted between April and May 2020 to gather Finnish families&rsquo; experiences during the COVID-19 lockdown. In this study, we focus on information from one open-ended question, and Huston&rsquo;s social-ecological theory was used as an analytical framework. The results showed that Finnish families employed coping strategies on three levels: macroenvironmental, relationship, and individual. This supports the argument that to better understand families&rsquo; coping strategies, the macrosocietal environment surrounding families, their relationships, and the interactions between family members, as well as individual decisions and attitudes, should be taken into account

Organisaation toimintatavat työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohtana

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN ’Iällä ei ole väliä’ -hankkeen työhyvinvointivalmennus tuki yritysten ja organisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämistä ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti räätälöidyn työhyvinvointivalmennuksen avulla. Valmennus perustui oppivan organisaation teoriaan pohjautuvaan työhyvinvoinnin kehittämisen malliin. Valmennuksen erityisinä painopistealueina olivat osallistujien oman työn sekä erilaisten työntekemisen muotojen kehittäminen, työn merkitys ja arvostus eri-ikäisillä sekä erilaiset tavat viestiä ja olla vuorovaikutuksessa. Lisäksi valmennuksessa painotettiin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämistä etsimällä keinoja yksilön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä huomioimalla työuran eri vaiheessa olevien työntekijöiden erilaisuus ja työyhteisön sisäisen yhteistoiminnan kehittäminen. Valmennuksessa käsiteltiin työhyvinvointia ja sen kehittämistä niin yksilön kuin työryhmän sekä organisaationkin tasolla. Valmennus toteutettiin kuuden erillisen koulutuspäivän ja niitä seuranneen konsultaatiomahdollisuuden prosessina. Koulutuspäivien teemoina olivat: Osaamisen kehittäminen, Yhteistyön kehittäminen, Erilaiset työorientaatiot työyhteisössä, Elämän ja työn yhteensovittaminen, Työkyky ja yksilön hyvinvointi ja Esimiesviestintä. Valmennuksen koulutuspäivistä vastasivat kunkin osa-alueen asiantuntijat. Valmennuksen tukemana osallistujat saivat tietotaitoa ja osaamista työhyvinvointiin liittyen sekä tarkastelivat organisaatioidensa nykyisiä käytänteitä ja rakensivat omiin työyhteisöihinsä uusia toimintamalleja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Valmennuksen aikana jaettiin ajatuksia ja kokemuksia eri yritysten ja organisaatioiden käytännön toimenpiteistä työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen liittyen. Valmennuksessa keskeiseksi nousivat avoin keskustelu, ideoiden ja kokemusten vaihtaminen sekä monialainen yhteistyö. Tässä artikkelissa kuvataan työhyvinvointivalmennuksen teoreettista perustaa sekä sen prosessia ja sisältöä koulutuspäiväkohtaisesti

MICOS and phospholipid transfer by Ups2-Mdm35 organize membrane lipid synthesis in mitochondria.

Mitochondria exert critical functions in cellular lipid metabolism and promote the synthesis of major constituents of cellular membranes, such as phosphatidylethanolamine (PE) and phosphatidylcholine. Here, we demonstrate that the phosphatidylserine decarboxylase Psd1, located in the inner mitochondrial membrane, promotes mitochondrial PE synthesis via two pathways. First, Ups2-Mdm35 complexes (SLMO2-TRIAP1 in humans) serve as phosphatidylserine (PS)-specific lipid transfer proteins in the mitochondrial intermembrane space, allowing formation of PE by Psd1 in the inner membrane. Second, Psd1 decarboxylates PS in the outer membrane in trans, independently of PS transfer by Ups2-Mdm35. This latter pathway requires close apposition between both mitochondrial membranes and the mitochondrial contact site and cristae organizing system (MICOS). In MICOS-deficient cells, limiting PS transfer by Ups2-Mdm35 and reducing mitochondrial PE accumulation preserves mitochondrial respiration and cristae formation. These results link mitochondrial PE metabolism to MICOS, combining functions in protein and lipid homeostasis to preserve mitochondrial structure and function

MICOS and phospholipid transfer by Ups2-Mdm35 organize membrane lipid synthesis in mitochondria

Mitochondria exert critical functions in cellular lipid metabolism and promote the synthesis of major constituents of cellular membranes, such as phosphatidylethanolamine (PE) and phosphatidylcholine. Here, we demonstrate that the phosphatidylserine decarboxylase Psd 1, located in the inner mitochondrial membrane, promotes mitochondrial PE synthesis via two pathways. First, Ups2-Mdm35 complexes (SLMO2-TRIAP1 in humans) serve as phosphatidylserine (135)-specific lipid transfer proteins in the mitochondrial intermembrane space, allowing formation of PE by Psd1 in the inner membrane. Second, Psd1 decarboxylates PS in the outer membrane in trans, independently of PS transfer by Ups2-Mdm35. This latter pathway requires close apposition between both mitochondrial membranes and the mitochondrial contact site and cristae organizing system (MICOS). In MICOS-deficient cells, limiting PS transfer by Ups2-Mdm35 and reducing mitochondria! PE accumulation preserves mitochondrial respiration and cristae formation. These results link mitochondria! PE metabolism to MICOS, combining functions in protein and lipid homeostasis to preserve mitochondrial structure and function