Terveydenhuollon sisältöohjauksen kehittäminen hyvinvointialuerakenteessa : Dosentti Samuli Saarnin selvitys

Terveydenhuollon järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueille ja rahoitusvastuun valtiolle on ajankohtaista päivittää terveydenhuollon sisältöohjauksen mallit. Terveyspalveluiden sisältö (hoitomuotojen valinta, saatavuus, laatu) on kansalaisille ja järjestelmän kustannuksille hyvin merkittävä asia. Kustannuskehitystä ei voi hillitä ohjaamatta palveluiden sisältöä. Sisältöohjauksen keskeisenä tavoitteena on turvata yksilöille perustuslain mukaiset riittävät ja kansallisesti yhdenvertaiset palvelut. Kyse on ytimeltään tieteellisen tiedon soveltamisesta yksilötason päätöksiin. Sisältöohjaus on toimintana erilaista kuin järjestämisen ohjaus eikä kuulu hyvinvointialueiden autonomian piiriin. Terveydenhuollon sisältöohjaus edellyttää laajaa osaamista ja resursseja. Tämä on Suomessa nykyisellään tarpeettoman hajallaan eri organisaatioissa. Sisältöohjaus kansallisella tasolla tulisi keskittää nykyistä harvemmille toimijoille. Palvelujärjestelmän roolia sisältöohjauksessa tulisi vahvistaa ja hyvinvointialueiden sisältöohjauksen tehtävät ja rakenteet määrittää lainsäädännöllä nykyistä tarkemmin. Hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden sisältöohjauksen vastuutahot voisivat jatkossa muodostaa merkittävän uuden toiminnan tason sisältöohjauksen kansallisessa määrittelyssä ja toimeenpanossa. Kyseessä on dosentti Samuli Saarnin selvitys, jonka johtopäätökset ovat tekijän omia

Vaikuttavuuden huomiointi terveydenhuollon päätöksenteossa : Eettinen analyysi

Verkkoversiossa ei alkuperäisartikkeleitaNs. EUnetHTA-ydinmall

Health-Related Quality of Life and Mental Disorders in Finland

Quality of life (QoL) and Health-related quality of life (HRQoL) are becoming one of the key outcomes of health care due to increased respect for the subjective valuations and well-being of patients and an increasing part of the ageing population living with chronic, non-fatal conditions. Preference-based HRQoL measures enable estimation of health utility, which can be useful for rational rationing, evidence-based medicine and health policy. This study aimed to compare the individual severity and public health burden of major chronic conditions in Finland, including and focusing on reliably diagnosed psychiatric conditions. The study is based on the Health 2000 survey, a representative general population survey of 8028 Finns aged 30 and over. Depressive, anxiety and alcohol use disorders were diagnosed with the Composite International Diagnostic Interview (M-CIDI). HRQoL was measured with the 15D and the EQ-5D, with 83% response rate. This study found that people with psychiatric disorders had the lowest 15D HRQoL scores at all ages, in comparison to other main groups of chronic conditions. Considering 29 individual conditions, three of the four most severe (on 15D) were psychiatric disorders; the most severe was Parkinson s disease. Of the psychiatric disorders, chronic conditions that have sometimes been considered relatively mild - dysthymia, agoraphobia, generalized anxiety disorder and social phobia - were found to be the most severe. This was explained both by the severity of the impact of these disorders on mental health domains of HRQoL, and also by the fact that decreases were widespread on most dimensions of HRQoL. Considering the public health burden of conditions, musculoskeletal disorders were associated with the largest burden, followed by psychiatric disorders. Psychiatric disorders were associated with the largest burden at younger ages. Of individual conditions, the largest burden found was for depressive disorders, followed by urinary incontinence and arthrosis of the hip and knee. The public health burden increased greatly with age, so the ageing of the Finnish population will mean that the disease burden caused by chronic conditions will increase by a quarter up to year 2040, if morbidity patterns do not change. Investigating alcohol consumption and HRQoL revealed that although abstainers had poorer HRQoL than moderate drinkers, this was mainly due to many abstainers being former drinkers and having the poorest HRQoL. Moderate drinkers did not have significantly better HRQoL than abstainers who were not former drinkers. Psychiatric disorders are associated with a large part of the non-fatal disease burden in Finland. In particular anxiety disorders appear to be more severe and have a larger public health burden than previously thought.Elämänlaadun merkitys terveydenhuollon päämääränä on korostumassa. Tämä johtuu potilaiden omien arvostusten painoarvon kasvusta sekä väestön ikääntymisestä seuraavasta kroonisten sairauksien suhteellisesta yleistymisestä. Elämänlaatumittaus mahdollistaa erilaisten tautien ja hoitojen vertailun, mikä voi osoittautua hyödyllisiksi priorisoinnin, näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveyspolitiikan kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri kroonisten sairauksien vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun yksilö- ja väestötasolla. Tutkimus pohjautuu Terveys 2000 - tutkimukseen, joka on kattava väestöotos sisältäen 8028 vähintään 30-vuotiasta suomalaisista jotka tutkittiin strukturoidulla mielenterveyshaastattelulla. 83% vastasi jompaankumpaan terveyteen liittyvän elämänlaadun mittariin (15D ja EQ-5D). Tutkimuksessa todettiin, että mielenterveyden häiriöistä kärsivillä on matalin terveyteen liittyvä elämänlaatu (15D) kaikissa ikäluokissa. Tutkittaessa 29 sairautta erikseen, kolme neljästä vakavimmasta sairaudesta oli psykiatrisia häiriöitä; vakavin oli Parkinsonin tauti. Erityisen jyrkästi elämänlaatua alensivat pitkäaikainen masennus, julkisten paikkojen pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Mielenterveyden häiriöiden vakavuus perustuu sekä yksittäisiin vakaviin oireisiin että monelle elämänlaadun alueelle heijastuviin ongelmiin. Kansanterveyden tasolla tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt aiheuttivat suurimman tautikuorman elämänlaadun menetyksenä arvioiden. Mielenterveyden häiriöt olivat suurin tautitaakan aiheuttaja nuorimmissa ikäluokissa. Yksittäisistä sairauksista suurimman tautikuorman aiheuttivat masennus, virtsainkontinenssi ja polven tai lonkan nivelrikko. Väestön ikääntyminen lisää tautikuormaa noin neljänneksellä vuoteen 2040 mennessä, mikäli sairastavuus pysyy nykyisellään. Tutkittaessa alkoholinkäyttöä todettiin, että absolutisteilla oli huonompi elämänlaatu kuin kohtuukäyttäjillä. Tämä johtui pääosin siitä, että merkittävä osa absolutisteista oli entisiä alkoholinkäyttäjiä, joiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli erityisen huono. Verrattuna absolutisteihin, jotka eivät olleet entisiä alkoholinkäyttäjiä, kohtuukäyttäjien terveyteen liittyvä elämänlaatu oli yhtä hyvä, mutta eniten alkoholia käyttävän 5-10%:n selkeästi huonompi. Tutkimus osoitti, että suuri osa kroonisiin sairauksiin yhdistettävästä terveyteen liittyvän elämänlaadun menetyksestä liittyy mielenterveyden häiriöihin. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden vaikutukset osoittautuivat vakavammiksi kuin aiemmin on ajateltu, sekä yksilön että kansanterveyden tasolla

Priorisointi, psykiatria ja John Dewey - pragmaattinen yhdistelmä?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Priorisointi on pyrkimistä tiettyihin päämääriin toisten päämäärien kustannuksella. Jotta voitaisiin priorisoida, on tiedettävä päämäärä, tai ainakin suunta johon pyritään. Lisäksi on oltava keinoja, joilla päämäärää voidaan lähestyä. Terveydenhuollon päämäärän määrittely ei ole itsestäänselvä. Voimme empiirisesti tutkia mitä terveydenhuollossa käytännössä tehdään mutta emme sitä, mihin terveydenhuollon pitäisi pyrkiä. Päämääriä on käytännössä useita. Tätä moninaisuutta voi lähestya filosofisesti analysoimalla keskeisten terveyskäsitteiden (terveys, sairaus, lääketieteellinen tarve) monimerkityksellisyyttä. Mikäli terveydenhuollolla on useita yhteismitattomia päämääriä, ei priorisointi ole mahdollista vain vertaamalla eri menetelmien tehokkuutta, vaan on myös tehtävä valintoja päämäärien välillä. Terveyden näkeminen instrumentaalisena, välineenä johonkin perustavampaan hyvään, laajentaa priorisoinnin kattamaan koko yhteiskuntapolitiikaan kentän. Psykiatria ja erityisesti psykoterapiat tuovat selkeästi esiin lääketieteellisen tarpeen ja terveys- ja sairauskäsitteiden ongelmallisuuden. Tämä johtuu siitä, että ihmisen subjektiivisen kokemuksen ja biologisen tarpeen erottaminen on psykiatriassa vaikeampaa kuin muualla lääketieteessä. Vallalla olevan näyttöön perustuvan lääketieteen ideaalin mukaisesti sellaisia hoitoja on suosittava, joiden tehosta on näyttöä. Kuitenkin tätä näyttöä hankittaessa tutkimuskohteet, -metodit ja tuloksellisuuden mittarit valitaan osin tieteen ulkopuolisin kriteerein. John Deweyn (1859-1952) pragmatismi lähtee samansuuntaisista kysymyksistä. Päätösten teko ja käytännön toiminta ovat ensisijaisia teoreettiseen ajatteluun nähden. Päämäärät määräytyvät vasta kun tiedämme minkälaisia keinoja meillä on käytettävissämme. Tiede on vain väline paremman ja eettisemmän yhteiskunnan luomisessa. Tutkielmassa tarkastellaan John Deweyn ajattelun soveltuvuutta selventämään psykiatrian priorisointiin liittyviä ongelmia.. Aluksi esitellään Deweyn keskeisiä ajatuksia, ja käsitellään terveydenhuollon avainkäsitteiden merkityksiä ja keskeisiä suhteita. Lopuksi pyritään yhdistämään teoreettinen tarkastelu Suomessa ja maailmalla viime vuosina käytyyn terveydenhuollon priorisointikeskusteluun, huomioiden siihen liittyvät poliittiset ja taloudelliset tekijät. Filosofinen tausta perustuu erityisesti John Deweyn teokseen “pyrkimys varmuuteen” (1929). Priorisointia ja psykiatriaa käsittelevä aineisto on etsitty kirjallisuushauilla sekä lääketieteen (Medline) että filosofian (Philosophers index) tietokannoista. Lopputuloksena on, että Deweyn ajattelu sopii hyvin valaisemaan useita lääketieteen, ja erityisesti psykiatrian, filosofiassa olevia ongelmia. Deweyn epistemologia ja evoluutiopsykologia ovat lähellä lääketieteessä yleisesti hyväksyttyjä perusoletuksia. Deweyn ajattelu voi auttaa lääketiedettä lisäämään itseymmärrystään erityisesti lääketieteeseen lähtökohtaisesti kuuluvassa keskeisessä ongelmassa: Hyödyttääkseen parhaiten ihmiskuntaa lääketiede joutuu tasapainoilemaan toisaalta luonnontieteen ja käytännöllisen toiminnan välillä, toisaalta yhteiskunnallisen ja yksilöllisen edun välillä. Juuri nämä jännitteet olivat Deweyn keskeisiä tutkimuskohteita, ja selittävät hänen ajattelunsa luontevaa soveltumista lääketieteeseen

Indoors illumination and seasonal changes in mood and behavior are associated with the health-related quality of life

<p>Abstract</p> <p>Objective</p> <p>Seasonal changes in mood and behavior are common in a general population, being of relevance to public health. We wanted to analyze whether the HRQoL is associated with the seasonal changes in mood and behavior. Because the shortage of exposure to daylight or artificial bright light has been linked to the occurrence of the seasonal changes, we wanted to know whether illumination indoors contributes to the HRQoL.</p> <p>Methods</p> <p>Of the sample of 7979 individuals, being representative of the Finnish general population aged 30 and over, 88% were interviewed face to face, and 84% participated in the health status examination after which the self-report assessment of the HRQoL and the seasonal changes in mood and behavior took place. The illumination levels experienced indoors were asked during the interview and the 12-item General Health Questionnaire (GHQ-12) was filled in before the health examination.</p> <p>Results</p> <p>The HRQoL was influenced by both the seasonal changes in mood and behavior (P < 0.001) and the illumination experienced indoors (P < 0.001). Greater seasonal changes (P < 0.001) and poor illumination indoors (P = 0.0035) were associated with more severe mental ill-being.</p> <p>Conclusion</p> <p>The routinely emerging seasonal changes in mood and behavior are associated with the HRQoL and mental well-being. Better illumination indoors might alleviate the season-bound symptoms and thereby enhance the HRQoL and mental well-being.</p

Validation of the Finnish version of the SCOFF questionnaire among young adults aged 20 to 35 years

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>We tested the validity of the SCOFF, a five-question screening instrument for eating disorders, in a general population sample.</p> <p>Methods</p> <p>A random sample of 1863 Finnish young adults was approached with a questionnaire that contained several screens for mental health interview, including the SCOFF. The questionnaire was returned by 1316 persons. All screen positives and a random sample of screen negatives were invited to SCID interview. Altogether 541 subjects participated in the SCID interview and had filled in the SCOFF questionnaire. We investigated the validity of the SCOFF in detecting current eating disorders by calculating sensitivity, specificity, and positive and negative predictive values (PPV and NPV) for different cut-off scores. We also performed a ROC analysis based on these 541 persons, of whom nine had current eating disorder.</p> <p>Results</p> <p>The threshold of two positive answers presented the best ability to detect eating disorders, with a sensitivity of 77.8%, a specificity of 87.6%, a PPV of 9.7%, and a NPV of 99.6%. None of the subjects with current eating disorder scored zero points in the SCOFF.</p> <p>Conclusion</p> <p>Due to its low PPV, there are limitations in using the SCOFF as a screening instrument in unselected population samples. However, it might be used for ruling out the possibility of eating disorders.</p

The Finnish therapy navigator – Digital support system for introducing stepped care in Finland

Introduction: The need to improve quick access to effective psychological treatments is urgent. Success requires effective tools for identifying what kind of therapies an individual is likely to benefit from and managing a comprehensive therapy offering that matches an individual’s needs. First-line therapies initiative (Terapiat etulinjaan–toimintamalli) is a national initiative started 2020 in Finland. It aims to help Finnish regions in building locally sustainable stepped care systems and providing the support services needed. One key service of First-line therapies initiative is the Finnish therapy navigator (FTN). The FTN is a digital tool to help assess individual needs for psychosocial treatments and to build a regionally sustainable stepped care treatment offering, as part of the national reform of social and health services. This paper describes the development, content, implementation and feasibility of the FTN. Materials and Methods: The system was piloted in six regions in Finland between October 2021 and May 2022, with a catchment area of around 600 000. The feasibility data was collected from professionals (n = 48) using the system at 1 and 4 months after implementation, and from the anonymous FTN responses (n = 2630). Results: Professionals estimated the FTN had a positive impact on their work, quality of assessment and notes, and patient experience at 1 month after starting to use the FTN. Satisfaction scores improved further at 4 months, and 93% of users wanted to keep FTN as a permanent tool. The mean time patients used to fill the FTN was 24 minutes; 75% of clinical interviews lasted under 30 minutes. The FTN provides important data on treatment seekers. In our sample 57% of respondents scored between 10-19 points on PHQ-9 and 59% between 5-14 on GAD-7, suggesting mild-to-moderate depressive and anxiety symptoms. 28% reported no previous psychosocial treatments and 33% previous treatments shorter than 6 months. Thus, it seems that a significant proportion of treatment seekers in Finland could benefit from readily available, short-term, evidence-based psychosocial treatments that the First-line therapies initiative supports. Conclusions: FTN is a feasible tool for first assessment of mental health issues in primary care. Implemented and localized using the manualized co-creation process results in very high user satisfaction and acceptability of the system. The FTN provides important real-time data on mental health treatment seekers to support service development and planning. The First-line therapies model that includes introducing FTN in combination with regionally adapted care pathway development, education in short evidence-based psychological interventions and increase in use of digital support systems appears a feasible way to build regionally sustainable stepped systems.publishedVersionPeer reviewe

Mortality in people with psychotic disorders in Finland : A population-based 13-year follow-up study

Objectives: We conducted a population based study aiming at finding predictors of mortality in psychotic disorders and evaluating the extent to which sociodemographic, lifestyle and health-related factors explain the excess mortality. Methods: In a nationally representative sample of Finns aged 30-70 years (n = 5642), psychotic disorders were diagnosed using structured interviews and medical records in 2000-2001. Information on mortality and causes of death was obtained of those who died by the end of year 2013. Cox proportional hazards models were used to investigate the mortality risk. Results: No people with affective psychoses (n = 36) died during the follow-up, thus the analysis was restricted to non-affective psychotic disorders (NAP) (n = 106). Adjusting for age and sex, NAP was statistically significantly associated with all-cause mortality (hazard ratio (HR) 2.99, 95% CI 2.03-441) and natural-cause mortality (HR 2.81, 95% CI 1.85-4.28). After adjusting for sociodemographic factors, health status, inflammation and smoking, the HR dropped to 2.11 (95%CI 1.10-4.05) for all-cause and to 1.98 (95% CI 0.94-4.16) for natural-cause mortality. Within the NAP group, antipsychotic use at baseline was associated with reduced HR for natural-cause mortality (HR 0.25, 95% CI 0.07-0.96), and smoking with increased HR (HR 3.54, 95% CI 1.07-11.69). Conclusions: The elevated mortality risk in people with NAP is only partly explained by socioeconomic factors, lifestyle, cardio-metabolic comorbidities and inflammation. Smoking cessation should be prioritized in treatment of psychotic disorders. More research is needed on the quality of treatment of somatic diseases in people with psychotic disorders. (C) 2017 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe