Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Priorisointi on pyrkimistä tiettyihin päämääriin toisten päämäärien kustannuksella. Jotta voitaisiin priorisoida, on tiedettävä päämäärä, tai ainakin suunta johon pyritään. Lisäksi on oltava keinoja, joilla päämäärää voidaan lähestyä. Terveydenhuollon päämäärän määrittely ei ole itsestäänselvä. Voimme empiirisesti tutkia mitä terveydenhuollossa käytännössä tehdään mutta emme sitä, mihin terveydenhuollon pitäisi pyrkiä. Päämääriä on käytännössä useita. Tätä moninaisuutta voi lähestya filosofisesti analysoimalla keskeisten terveyskäsitteiden (terveys, sairaus, lääketieteellinen tarve) monimerkityksellisyyttä. Mikäli terveydenhuollolla on useita yhteismitattomia päämääriä, ei priorisointi ole mahdollista vain vertaamalla eri menetelmien tehokkuutta, vaan on myös tehtävä valintoja päämäärien välillä. Terveyden näkeminen instrumentaalisena, välineenä johonkin perustavampaan hyvään, laajentaa priorisoinnin kattamaan koko yhteiskuntapolitiikaan kentän. Psykiatria ja erityisesti psykoterapiat tuovat selkeästi esiin lääketieteellisen tarpeen ja terveys- ja sairauskäsitteiden ongelmallisuuden. Tämä johtuu siitä, että ihmisen subjektiivisen kokemuksen ja biologisen tarpeen erottaminen on psykiatriassa vaikeampaa kuin muualla lääketieteessä. Vallalla olevan näyttöön perustuvan lääketieteen ideaalin mukaisesti sellaisia hoitoja on suosittava, joiden tehosta on näyttöä. Kuitenkin tätä näyttöä hankittaessa tutkimuskohteet, -metodit ja tuloksellisuuden mittarit valitaan osin tieteen ulkopuolisin kriteerein. John Deweyn (1859-1952) pragmatismi lähtee samansuuntaisista kysymyksistä. Päätösten teko ja käytännön toiminta ovat ensisijaisia teoreettiseen ajatteluun nähden. Päämäärät määräytyvät vasta kun tiedämme minkälaisia keinoja meillä on käytettävissämme. Tiede on vain väline paremman ja eettisemmän yhteiskunnan luomisessa. Tutkielmassa tarkastellaan John Deweyn ajattelun soveltuvuutta selventämään psykiatrian priorisointiin liittyviä ongelmia.. Aluksi esitellään Deweyn keskeisiä ajatuksia, ja käsitellään terveydenhuollon avainkäsitteiden merkityksiä ja keskeisiä suhteita. Lopuksi pyritään yhdistämään teoreettinen tarkastelu Suomessa ja maailmalla viime vuosina käytyyn terveydenhuollon priorisointikeskusteluun, huomioiden siihen liittyvät poliittiset ja taloudelliset tekijät. Filosofinen tausta perustuu erityisesti John Deweyn teokseen “pyrkimys varmuuteen” (1929). Priorisointia ja psykiatriaa käsittelevä aineisto on etsitty kirjallisuushauilla sekä lääketieteen (Medline) että filosofian (Philosophers index) tietokannoista. Lopputuloksena on, että Deweyn ajattelu sopii hyvin valaisemaan useita lääketieteen, ja erityisesti psykiatrian, filosofiassa olevia ongelmia. Deweyn epistemologia ja evoluutiopsykologia ovat lähellä lääketieteessä yleisesti hyväksyttyjä perusoletuksia. Deweyn ajattelu voi auttaa lääketiedettä lisäämään itseymmärrystään erityisesti lääketieteeseen lähtökohtaisesti kuuluvassa keskeisessä ongelmassa: Hyödyttääkseen parhaiten ihmiskuntaa lääketiede joutuu tasapainoilemaan toisaalta luonnontieteen ja käytännöllisen toiminnan välillä, toisaalta yhteiskunnallisen ja yksilöllisen edun välillä. Juuri nämä jännitteet olivat Deweyn keskeisiä tutkimuskohteita, ja selittävät hänen ajattelunsa luontevaa soveltumista lääketieteeseen
