”Se pitää naamioida jokskuks” – vuorovaikutusosaaminen insinöörikoulutuksessa

Nykypäivän ja tulevaisuuden työstä puhuttaessa korostetaan ihmissuhde- ja vuorovaikutusosaamista. Tekniikan alaan ja insinööritehtäviin ei ole totuttu liittämään vuorovaikutusosaamisen vaadetta, mutta työn muutoksessa ja niin kutsutussa uudessa työssä pelkkä tekniikan hallinta ei enää riitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisena insinöörikoulutuksen rooli vuorovaikutusosaamiseen valmentamisessa näyttäytyy. Ilmiötä lähestytään sosiaalisten taitojen näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu laadullisista yksilö- ja ryhmähaastatteluista (N=44). Haastateltavina ovat olleet ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen opettajat ja opiskelijat sekä tekniikan alan työnantajien edustajat ja insinööritehtävissä työskentelevät henkilöt. Haastattelut on toteutettu laadullisen asennetutkimuksen metodiikalla. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella insinöörikoulutuksessa on mielekästä opettaa sosiaalisia taitoja, mikäli opetus tapahtuu piiloisesti – integroimalla sosiaaliset taidot tekniikkaan. Yhtäältä enää ”ei riitä, että on helkutin hyvä nörtti”, mutta toisaalta insinööriyden ydin on yhä tekninen osaaminen, jolloin muu osaaminen näyttäytyy toissijaiselta. Jotta tulevia insinöörejä voitaisiin valmentaa kohtaamaan työelämän vaateita, tulisi tekniikan alan alati muuttuvissa tehtävissä tarvittavaa vuorovaikutusosaamista tunnistaa ja reflektoida nykyistä enemmän

Poliisikoulutus muuttui korkeakoulututkinnoksi: Opinnäytetyön ohjaaminen ja opinnäyteprosessin tuottamat työelämätaidot tutkinnonuudistuksen alkuvaiheessa

Refereed article The job description of the police officer has transformed due to changes in the society and related new expert requirements; this new reality has, additionally, placed demands on the educational system calling for a re-evaluation and a structural change. Consequently, the police degree became a bachelor level degree in 2014 and now includes a 15 credit point thesis. This article aims to review the thesis process through the pilot thesis project that took place between 2011 and 2013, particularly, from a mentoring perspective. The data consists of the involved mentors’ interviews. According to the data, at the eve of the educational reform the police training culture is still typified by a fairly strong hierarchical structure. Among the future challenges identified was the augmentation of student responsibility and self-direction during both the thesis process and the studies on the whole. Furthermore, the teachers’ focus was mostly on the students’ timely progress and the final product, instead of the thesis process which had less emphasis. Although, the teachers acknowledged the potential for the thesis to develop some generic work life skills for example, the pilot project left room for improvement in this regard. In order for the thesis process to truly and significantly promote professional growth, its potential should be better acknowledged. It also requires a more systematic analysis of the process and a change in both the teacher’s role and in the teaching culture.Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Yhteiskunnallinen muutos ja sen myötä yhä enemmän asiantuntijatyöksi muuttuva poliisin ammatti ovat edellyttäneet poliisikoulutuksen uudelleen arviointia ja rakenteellista muutosta. Poliisin perustutkinto muuttui ammattikorkeakoulututkinnoksi vuonna 2014. Samalla opintojen osaksi tuli 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Tässä artikkelissa tarkastellaan Poliisiammattikorkeakoulussa 2011–2013 toteutetun opinnäytepilotin kautta poliisin perustutkinnon opinnäyteprosessia ohjaamisen näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu ohjaajahaastatteluista. tutkimusaineiston perusteella poliisikoulutusta luonnehtii koulutusuudistuksen alkuvaiheessa melko hierarkkinen oppilaitoskulttuuri. Kehittämisen haasteiksi tunnistetaan muiden muassa opiskelijoiden oman vastuullisuuden ja itseohjautuvuuden lisääminen – myös opintojen ohjaamisen osalta. Opinnäytepilotissa ohjauksen painopiste oli prosessin ohjaamisen sijaan produktissa (so. valmiissa opinnäytteessä) ja opiskelijan edistymisen kontrollissa. Vaikka ohjaajat tunnistivat opinnäyteprosessin mahdollisuudet kehittää mm. tulevaisuuden yleisiä työelämätaitoja, pilottikokeilu jätti tämän tavoitteen osalta vielä toivomisen varaa. Opinnäyteprosessin mahdollisuuksien näkeminen laajemmin nimenomaan poliisin ammatillista kasvua tukevana prosessina näyttää edellyttävän opinnäyteprosessin systemaattisempaa analyysia, mutta osaltaan myös muuttuvan opettajan roolin arviointia ja jopa koulutuskulttuurin muutosta

Seikkailukasvatusta Suomessa – pedagogisia ja didaktisia näkökulmia. Outdoor Adventure Education in Finland – pedagogical and didactic perspectives

Kirjassa tarkastellaan seikkailukasvatuksellisen toiminnan ohjaamisen teoreettisia ja käytännöllisiä oletuksia, periaatteita, näkemyksiä ja valintoja. Huomio kiinnitetään seikkailukasvatuksen pedagogiikkaan ja didaktiikkaan niin yleisesti kuin erityisesti suomalaisessa toimintaympäristössä. Artikkelikokoelman tavoitteena on tarjota lukijoille aineksia ja virikkeitä seikkailukasvatuksellisen toiminnan lähtökohtien arvioimiseen sekä käytännölliseen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. This book sheds light on the theoretical and practical presumptions, principles, opinions and choices related to instructing individuals in outdoor adventure education activities. The focus is on the pedagogics and didactics of outdoor adventure education, both from a general point of view and from the Finnish perspective. The aim of the article collection is to provide readers with tools to examine the basis for outdoor adventure education and its practical planning and implementation

Eläytymismenetelmän ensimmäiset kolme vuosikymmentä : menetelmällisestä erikoisuudesta vakiintuneeksi tutkimusmetodiksi

PROGRAMA DE UNIDAD DE APRENDIZAJE DE COMERCIO INTERNACIONAL - CENTRO UNIVERSITARIO UAEM ZUMPANG

Esa Rovio 1972-2013 : In Memoriam

nonPeerReviewe