Selviytyykö tietoisuus kuolemassa?

Pim van Lommel: Consciousness Beyond Life: The Science of the Near-Death Experience. HarperOne 2010

Unaccompanied Refugee Minors and Completing a Secondary Degree : Is Being Unaccompanied associated with Completing a Degree?

Suomalaista koulutusjärjestelmää on pidetty kansainvälisesti vertailtuna laadukkaana, mutta koulutuksen tasa-arvo ei toteudu kaikkien väestöryhmien osalta samalla tavalla. Alaikäisenä maahan muuttaneet pakolaiset ovat kouluttautumisen mittareilla paitsi valtaväestöä, myös muita alaikäisenä maahan muuttaneita heikommassa asemassa, minkä lisäksi tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten koulutus jää vielä huoltajansa kanssa tulleita matalammalle tasolle. Määrällistä tutkimusta ilman huoltajaa tulleiden koulutuksesta on kansainvälisesti tarkasteltuna melko vähän, eikä tutkimuksissa aina ole huomioitu muita koulutukseen yhteydessä olevia tekijöitä. Suomalaista määrällistä tutkimusta alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten kouluttautumisesta ei ole tehty.  Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, eroaako alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten toisen asteen tutkintojen suorittaminen alaikäisenä huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten ja valtaväestön toisen asteen tutkintojen suorittamisesta. Lisäksi erityisenä kiinnostuksen kohteena on, poikkeaako ilman huoltajaa tulleiden tutkintojen suorittaminen huoltajansa kanssa tulleiden tutkintojen suorittamisesta, kun muita koulutuksen suorittamiseen yhteydessä olevia tekijöitä otetaan huomioon. Maisterintutkielman aineistona on pohjoismaisen CAGE-tutkimushankkeen (Coming of Age in Exile) Suomen aineisto. Rekisteriaineistossa on vuosina 1971–1990 alaikäisenä Suomeen muuttaneet henkilöt, ja tietoja on kerätty vuosilta 1990–2015. Toisen asteen tutkinnon suorittamista on tarkasteltu neliluokkaisen muuttujan avulla, jolloin tarkastelussa on tutkinnon suorittaneet, keskeyttäneet, parhaillaan suorittavat ja ei aloittaneet. Pääasiallisena analyysimenetelmänä on käytetty multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella alaikäisenä ilman huoltajaa tulleet pakolaiset olivat suorittaneet huoltajansa kanssa tulleita pakolaisia ja valtaväestöä vähemmän toisen asteen tutkintoja. Myös tutkinnon keskeyttäminen ja opiskelu 25-vuotiaana oli ilman huoltajaa tulleilla muita yleisempää. Vaikka ilman huoltajaa tulleiden riski jäädä ilman toisen asteen tutkintoa oli suurin, myös huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten riski jäädä vaille toisen asteen tutkintoa oli merkittävästi valtaväestöä suurempi. Vain pakolaisia koskevassa analyysissä erot ilman huoltajaa tulleiden ja huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten välillä selittyivät kuitenkin maahanmuuttoiällä, sukupuolella ja taustamaalla, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja toisen asteen tutkinnon suorittamisessa ilman huoltajaa tulleiden ja huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten välillä muiden tekijöiden vakioimisen jälkeen juuri ollut.  Tulosten perusteella alaikäisenä ilman huoltajaa tai huoltajansa kanssa Suomeen muuttaneiden pakolaisten erot toisen asteen tutkintojen suorittamisessa selittyivät muilla tekijöillä kuin sillä, olivatko he tulleet ilman huoltajaa vai huoltajansa kanssa. Erityisesti korkeampi maahanmuuttoikä lisäsi selvästi riskiä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa alaikäisenä maahan muuttaneilla pakolaisilla. Tukea tulisikin tulosten perusteella suunnata lähellä täysi-ikäisyyttä maahan muuttaville nuorille, joita ilman huoltajaa tulleista on suuri osa

METALLINTYÖSTÖKONEIDEN GEOMETRIAN TARKASTUS JA SEN RAPORTOINTI MACHINASSA

Opinnäytetyössä esitellään konepajateollisuudessa käytettävien lastuavien metal-lintyöstökoneiden geometrian tarkastusmittaukset. Tässä työssä lastuavat metal-lintyöstökoneet on jaettu kolmeen ryhmään niiden rakenteellisten ominaisuuksien mukaan. Ryhmät ovat pysty- ja vaakakaraiset metallintyöstökoneet sekä sorvit. Opinnäytetyössä esitellään myös geometrian tarkastusmittauksissa käytettävät mit-talaitteet sekä niiden tarkkuusvaatimukset. Työssä on esitelty jokaiselle koneryhmälle Alma Machina kunnossapito-ohjelmaan laaditut mittauksissa tarvittavat attribuutit sekä niistä koostetut geometrian tar-kastusmittauspohjat. Koostetuista tarkastusmittauspohjista pystytään tulostamaan geometrian tarkastusmittausraportit asiakkaalle. Laadittuja pohjia voidaan käyttää ohjeena mittauksen suorittamisessa yhtenäisen mittauskäytännön saavut-tamiseksi.Raportoidut geometrian tarkastusmittaukset kerryttävät konekohtaista mit-taushistoriaa Alma Machinaan. Mittaushistorian perustella voidaan tarvittaessa ry-htyä korjaaviin toimenpiteisiin. Tulevaisuudessa geometrian tarkastusmittauspohjat tulisi tehdä myös harvinaisemmille koneille.This thesis presents geometry inspection measurements of machine tools used in engineering industry. In this thesis, machine tools are divided into three groups based on their structural qualities. The groups are vertical machining centres, horizontal boring machines and lathes. The measuring devices and their accuracy requirements used in inspection measurements of geometry are also presented. The thesis introduces attributes and geometric inspection measurement bases derived from them needed in measurements for each machine group in Alma Machina mainte-nance program. The inspection measurement bases enable printed geometry inspec-tion measurement reports for customers. These bases can be used as a guide in measurements to achieve a consistent measurement practice. Reported inspection measurements of geometry accumulate measuring history for each machine in Alma Machina. Based on measuring history, corrective actions can be started if needed. In the future, inspection measurement bases should also be created for rare machines

KAKSIVUOTIAIDEN KONSONANTTIYHTYMÄT

Tutkimuksessa tarkasteltiin 12 kaksivuotiaan suomea omaksuvan lapsen sanansisäistenkahden konsonantin yhtymien hallintaa. Viiden yksikielisen pojan ja seitsemän tytönpuhetta analysoitiin puolen tunnin ääni- ja videoaineistosta. Ensimmäisessä analyysissäkartoitettiin konsonanttiyhtymien inventaaria ja toisessa analyysissä seurattiinkonsonanttiyhtymien toteutumista aikuiskieleen verraten. Tulokset osoittavat, ettälapset tavoittelivat kahden vuoden iässä jo huomattavaa määrää konsonanttiyhtymiäja tuottivat keskimäärin 6.6 sanansisäistä konsonanttiyhtymää. Klusiiliin päättyvät,samapaikkaisella nasaalilla alkavat yhtymät /mp/, /ηk/ ja /nt/ olivat tavoitelluimpienkonsonanttiyhtymien joukossa ja vastasivat parhaiten aikuiskielen muotoa. Muissayhtymissä ilmeni fonologisia prosesseja, joiden avulla lapset yksinkertaistivat taivälttivät konsonanttiyhtymät.Avainsanat: Konsonanttiyhtymät, suomi, kielen omaksuminenKeywords: Heterosyllabic clusters, Finnish, language acquisitio

Phonological development of Finnish speaking children at 3;6 and associations to previous and simultaneous lexical ability

Previous studies of Finnish children's phonological development focus mainly on children under 2;0. Earlier findings have suggested that phonological and lexical development are strongly associated at an early age. However, less is known about the longitudinal association. This study describes the phonological skills of Finnish-speaking children at 3;6 and compares them with early lexicon size at 2;0 and lexical ability at 3;6 (N = 67). The children's phonological development was measured using The Finnish Phonology Test. Lexical development was evaluated using the Finnish, long-form version of the Communicative Development Inventory at 2;0 and the Boston naming test at 3;6 At 3;6, all children mastered the vowels and diphthongs fully, and most of the children also mastered the consonants, with the exception of the phonemes/d/and/r/. Phonotactic skills had also been acquired well at this group level, although the word-medial and, especially, word-initial consonant clusters were still challenging. The percentage of phonemes correct was 95. Both paradigmatic and phonotactic skills at 3;6 were significantly associated with lexicon size at 2;0. In addition phonotactic skills correlated with naming ability at 3;6. Lexical development at 2;0 explained 21% of the variance in the phonological development at 3;6, whereas, the explaining value of simultaneous lexical skill was limited (9%). Present findings propose that associations between lexical and phonological skills weaken as phonological skills become more honed.Peer reviewe

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KIELELLISET TAIDOT

Teemanumeron esipuhe

“Ei mennyt turha työ hukkaan” – tutkimus työmenetelmän juurtumisesta palvelujärjestelmän asiakastyöhön

We studied the barriers to and enablers of the diffusion of a new working practice. We used the diffusion of innovations theory as the the­oretical framework for this participatory action study. The data included interviews, memos, notes from workshops and descriptions of the environment in which the new practice was applied. The data were analyzed using induc­tive content analysis. In general, the enablers and barriers were related to factors pertaining to both individuals and structures. The main barriers were lack of digital skills, incompatible data systems and characteristics related to the environment of use or the practice itself. The en­abling factors related to the users’ competence and the operating environment

Kaukoassimilaatiot iässä 1;6–2;6 – neljän suomalaislapsen seurantatutkimus

Artikkelissa tarkastellaan neljän normaalisti kehittyneen lapsen kaksitavuisten sanojen konsonanttien kaukoassimilaatioita iässä 1;6–2;6. Puolistrukturoidussa leikkitilanteessa nauhoitettu lapsen puhe litteroitiin IPA:lla ja sanoiksi luokitelluista ilmauksista analysoitiin kaksitavuisten sanojen kaukoassimilaatioiden määrä ja luonne. Tulokset osoittivat, että kaukoassimilaatioiden suhteellinen määrä vaihteli 0–33 %:iin ja assimilaatiot olivat vain yksi tapa toteuttaa yksikonsonanttisuutta. Niiden lisäksi ilmeni valmiiksi yksikonsonanttisten sanojen suosimista ja sananalkuisen konsonantin omissioita. Yksinomaan konsonantti-inventaarissa ilmenevät puutokset eivät selittäneet assimilaatioita, vaan niitä aiheutui myös rajoituksesta tuottaa kahta erilaista konsonanttia samassa sanassa. Kaukoassimilaatiot olivat enemmistöltään täydellisiä ja regressiivisiä. Lasten assimilaatiot olivat yksilöllisiä ja poikkesivat myös aiemmin tutkittujen suomalaislasten tuottamista assimilaatioista. Vahvin yhteinen piirre, kaukoassimilaatioiden häviäminen ikään 2;6 mennessä, on yhteneväinen myös ulkomaisten tutkimustulosten kanssa.Avainsanat: lapsen kieli, kaukoassimilaatiot, fonologinen kehitysKey words: child language, assimilation, phonological developmen