Matematiikan parhaiden osaajien siirtyminen toiselle asteelle : koulutusvalinnat ja matematiikan osaamisen kehittyminen

Tutkimus on osa pitkittäistutkimusta, jossa samaan ikäluokkaan kuuluvia oppilaita seurattiin perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen koulutuksen loppuun neljällä eri mittauskerralla. Tutkimuksessa käytetään Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen vuosien 2005–2015 aikana keräämää kansallisesti edustavaa tutkimusaineistoa. Tutkimusaineisto käsittää kaikkiaan 3896 oppilasta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan matematiikan parhaita osaajia, joita on yhteensä 292 (7,5 %). Poikien osuus on 64,0 % (n = 187) ja tyttöjen 36,0 % (n = 105). Osaaminen määritetään yhdeksännen vuosiluokan kokeessa menestymisen perusteella. Kansallisten matematiikan kokeiden lisäksi oppilaat ovat vastanneet erilaisiin kyselyihin, joissa heiltä on kerätty tietoa yksilöön, kouluun ja kotitaustaan liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksessa selvitetään näiden tekijöiden yhteyttä toisen asteen koulutusvalintaan ja osaamisen kehittymiseen toisen asteen opintojen aikana. Tulosten analysoinnissa käytettiin päätöspuuanalyysia (DTA) ja regressioanalyysia. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa (60,0 %) yhdeksännen vuosiluokan parhaista osaajista oli parhaita osaajia myös toisen asteen päättyessä ja muiden osaaminen laski hyvien tai keskitason osaajien tasolle. Yksilöön liittyvät tekijät selittävät parhaiten matematiikassa menestymistä myös toisella asteella. Myönteiset asenteet matematiikkaa kohtaan ja vahva matematiikan osaamisen pohja perusopetuksessa luovat edellytyksiä menestyä matematiikassa erinomaisesti toisella asteella. Matematiikan parhaiden osaajien osaamisen taso heikkenee todennäköisemmin, jos oppilas ei mene lukioon tai ei suorita lukiossa vähintään 11 matematiikan kurssia. Yhdeksännen vuosiluokan parhaista osaajista lukioon hakeutuivat todennäköisemmin ne, jotka menestyivät arvosanatiedon perusteella erinomaisesti äidinkielessä.Peer reviewe

Statistical Approach to Fuzzy Cognitive Maps

Fuzzy cognitive maps are studied from statistical standpoint. An analogy between these maps and linear regression and logistic regression models is drawn. Practical examples are also provided.Peer reviewe

Traditional microscopy instruction versus process-oriented virtual microscopy instruction: a naturalistic experiment with control group

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Virtual microscopy is being introduced in medical education as an approach for learning how to interpret information in microscopic specimens. It is, however, far from evident how to incorporate its use into existing teaching practice. The aim of the study was to explore the consequences of introducing virtual microscopy tasks into an undergraduate pathology course in an attempt to render the instruction more process-oriented. The research questions were: 1) How is virtual microscopy perceived by students? 2) Does work on virtual microscopy tasks contribute to improvement in performance in microscopic pathology in comparison with attending assistant-led demonstrations only?</p> <p>Method</p> <p>During a one-week period, an experimental group completed three sets of virtual microscopy homework assignments in addition to attending demonstrations. A control group attended the demonstrations only. Performance in microscopic pathology was measured by a pre-test and a post-test. Student perceptions of regular instruction and virtual microscopy were collected one month later by administering the Inventory of Intrinsic Motivation and open-ended questions.</p> <p>Results</p> <p>The students voiced an appreciation for virtual microscopy for the purposes of the course and for self-study. As for learning gains, the results indicated that learning was speeded up in a subgroup of students consisting of conscientious high achievers.</p> <p>Conclusions</p> <p>The enriched instruction model may be suited as such for elective courses following the basic course. However, the instructional model needs further development to be suited for basic courses.</p

Evaluation of cleaning efficiency of ultrafiltration membranes fouled by BSA using FTIR–ATR as a tool

The goal of this paper was to study the cleaning of two polyethersulfone (PES) membranes of different molecular weight and fouled with BSA solution. Ultrafiltration (UF) membranes were tested in a flat sheet module. Fouling experiments were carried out at a transmembrane pressure of 2 bar and cross flow velocity of 2 m/s during 2 h. Cleaning experiments were performed at 1 bar and 2.2 m/s. To compare the efficiency of different cleaning solutions (NaOH and P3-Ultrasil 115), quantification of residual pro-teins on the membrane was carried out by FTIR ATR. To have a better understanding of the cleaning pro-cess, characteristics of the feed solution and of the membranes were considered and contact angle of the membranes before and after the cleaning was measured. Membrane resistances were also calculated at the different stages. Results from resistances showed that reversible fouling prevail over irreversible fouling for both membranes. P3-Ultrasil 115 was a better cleaning agent than NaOH solution since cleaning efficiencies (CE) of 100% for both membranes were achieved for P3-Ultrasil 115 solution. Residual pro-teins on the membrane after the cleaning were measured both by FTIR ATR and Pierce-BCA method. Results showed that 100% of permeability recovery did not imply the complete BSA removal from the membrane. However, these measurements corroborated that P3-Ultrasil 115 had removed a higher amount of proteins than NaOH solution.This work was supported by the Spanish Ministry of Science and Innovation (CTM 2010-20.186).Luján Facundo, MJ.; Mendoza Roca, JA.; Cuartas Uribe, BE.; Alvarez Blanco, S. (2015). Evaluation of cleaning efficiency of ultrafiltration membranes fouled by BSA using FTIR–ATR as a tool. Journal of Food Engineering. 163:1-8. https://doi.org/10.1016/j.jfoodeng.2015.04.015S1816

Specifying the design for customer learning in the mixed reality experience

Peer reviewe

Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset

Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämään pitkittäisaineistoon. Samaan ikäluokkaan kuuluvat oppilaat ovat osallistuneet kansallisiin matematiikan kokeisiin ja matematiikka- asenteita kartoittaviin kyselyihin vuosien 2005–2015 aikana neljällä eri mittauskerralla perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen loppuun. Tutkimusaineiston kokonaisotos käsittää yhteensä 3896 oppilasta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan matematiikassa parhaiten menestyneitä opiskelijoita. Matematiikan parhaiksi osaajiksi määritetään kansalliseen matematiikan kokeeseen osallistuneet lukiolaiset, jotka saivat pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur (n = 146). Ensin tutkimuksessa selvitetään, miten parhaiden osaajien matematiikka-asenteet muuttuivat perusopetuksesta lukion loppuun ja toiseksi, miten opetuksen pedagogiset ratkaisut yläkoulussa ja lukiossa selittävät osaamiseltaan parhaiden tyttöjen ja poikien asenteissa tapahtuneita muutoksia. Selittävien tekijöiden analyysissa käytetään päätöspuuanalyysia (DTA) ja lineaarista regressioanalyysia. Matematiikan parhaiden osaajien matematiikasta pitäminen kasvoi lukio-opintojen aikana, mutta minäkäsitys ja kokemus matematiikan hyödyllisyydestä laskivat. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen asenteissa tapahtuneet muutokset poikkesivat asenteiden yleisestä muutossuunnasta. Parhaiden tyttöjen minäkäsitys kasvoi yläkoulun ja lukion aikana lähes parhaiten menestyneiden poikien tasolle ja tytöt pitivät matematiikasta lukion lopussa poikia enemmän. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen ja poikien asenteiden kehittymistä selittivät erilaiset opetuksen pedagogiset ratkaisut. Molemmilla myönteisiä asenteita vahvistivat yleisesti oppilaskeskeisyyteen, yhteistoiminnallisuuteen ja oppijoiden tarpeiden huomioimiseen liittyvät pedagogiset ratkaisut.Peer reviewe

Matematiikan parhaaksi osaajaksi kehittyminen perusopetuksen aikana

Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen hankkeessa tuotettuun pitkittäisaineistoon, jossa samaan ikäluokkaan kuuluvien oppilaiden matematiikan osaamisen kehitystä on seurattu vuosien 2005–2015 aikana perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen koulutuksen loppuun. Tutkimus kohdistuu matematiikan parhaisiin osaajiin ja siihen, miten heidän osaamisensa on kehittynyt perusopetuksen aikana ja mikä erottaa parhaat osaajat muista. Tutkimusaineisto käsittää yhteensä 2051 oppilasta, jotka ovat osallistuneet kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä vuosiluokalla pidettyihin matematiikan osaamista kartoittaviin kokeisiin. Näistä yhdeksännen vuosiluokan kokeessa menestymisen perusteella parhaiden osaajien joukkoon luokiteltuja oppilaita on 256 (12,5 %). Tutkimustulosten mukaan suurin osa parhaista osaajista erottuu muusta tutkimusjoukosta jo kolmannella vuosiluokalla, ja ero muihin oppilaisiin näkyy selkeästi kuudennella luokalla. Oppilaan aikaisempi osaaminen, käsitys omasta osaamisesta ja vanhempien koulutustaso olivat selkeitä parempaa osaamista selittäviä tekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että parhaiden osaajien tasolle voi yltää myös keskitasoa heikommasta lähtötasosta.Peer reviewe

Top Achievers in Mathematics in the End of Upper Secondary School

Important questions regarding mathematical giftedness are how and when it is possible to identify. To be identified as gifted, the student must have natural potential but also an appropriate mix of motivation, support, and challenges. This study is based on longitudinal data following students from 3rd grade in primary school to the end of upper secondary school between 2005 and 2015. We focus on top achievers