Tieteellinen realismi ja antirealismi John Deweyn tieteenfilosofiassa

Tutkielmassa tarkastelen pragmatisti John Deweyn tiedenäkemystä ja tutkin, mikä sen asema on tieteellisen realismin ja antirealismin välisessä kiistassa. Keskityn tutkimuksessani erityisesti Deweyn näkemykseen tieteen entiteeteistä. Tutkimuskysymyksenä on: ovatko tieteellisissä teorioissa oletetut entiteetit Deweyn mukaan todellisia riippumattoman maailman entiteettejä, kuten tieteellisessä realismissa, vai onko Dewey tieteen entiteettien suhteen antirealisti? Tutkimusmenetelmänä käytän Deweyn tekstien analyysia ja Deweyn ajattelun vertaamista erilaisiin näkemyksiin, joita on esitetty tieteelliseen realismiin liittyvässä keskustelussa. Vertailukohdiksi nostan antirealismin puolelta Bas van Fraassenin instrumentalistisen tiedenäkemyksen ja Steve Woolgarin sosiaalisen konstruktionismin, ja realismin puolelta Ian Hackingin kokeellisen entiteettirealismin ja Ernan McMullinin rakenteisiin kohdistuvan realismin. Vertailun ja analyysin pohjalta argumentoin, että vaikka Deweyn tiedenäkemykseen sisältyy merkittäviä instrumentalistisia ja konstruktionistisia piirteitä, Dewey ei kuitenkaan ole nykyisessä mielessä antirealisti entiteettien suhteen. Väitän, että Deweyn voi perustellusti tulkita olevan maltillinen entiteettirealisti. Deweyn naturalistinen ja pragmatistinen realismi on kuitenkin erilaista kuin tyypillinen tieteellinen realismi ja Deweyn käsitys objekteista poikkeaa siitä, mitä entiteeteillä tavallisesti realismikeskustelussa tarkoitetaan. Deweyn mukaan tieteen objektit ovat relationaalisia ja ne muodostetaan tutkimuksen prosesseissa ratkaisuina kokemuksessa esiin tulleisiin ongelmiin ja ohjaamaan tulevaa toimintaa. Tieteen objekteissa on kuitenkin kyse todellisista maailmassa olevien entiteettien vuorovaikutuksista. Tutkimukseni johtopäätöksenä esitän, että naturalistisen lähestymistapansa ansiosta Dewey pystyy yhdistämään tiedenäkemyksessään toisiinsa realistisen uskon entiteettien todellisuuteen ja antirealistisen käsityksen siitä, että tieteen entiteetit ovat välineitä maailmassa toimimiseen, jotka on muodostettu tieteellisessä tutkimuksessa. Väitän, että Deweyn näkemys tieteestä ja sen objekteista on yksi tapa ylittää tieteellisen realismin ja antirealismin välinen vastakkainasettelu

Tietoperustainen johtaminen

Terveydenhuollon johtamisella on tulevaisuudessa merkittävä rooli palvelutoiminnan suunnittelun onnistumisessa. Julkisen terveydenhuollon ja tässä tutkimuksessa tutkimuksen kohteena olevat erikoissairaanhoidon merkittävät haasteet tulevat olemaan kustannustehokkuuden ja palvelutoiminnan kokonaistaloudellisuuden hallinta sekä resurssien ja osaamisen strateginen ennakointi. Palveluita tulee kyetä kohdentamaan väestön terveystarpeiden mukaisesti mahdollistaen korkean terveyshyödyn palveluiden käyttäjille. Tietoperustaisessa johtamisessa liiketoimintaosaaminen ja ammattimainen henkilöstöjohtaminen yhdistyvät intentionaaliseen, kokemusperäiseen johtamisotteeseen, jossa jatkuva, systemaattinen tiedon louhinta tuo analysoitavaksi johtamistyöhön tarvittavaa tietoa. Tätä tietoa konvertoidaan johtamisen polkutiedoksi. Tutkimuksessani on käytetty menetelmä- ja aineistotriangulaatioita, jolloin tiedon keruu on toteutettu monipuolisesti toisiaan tukevilla tutkimusotteilla. Metodologisesti olen käyttänyt teorialähtöistä systemaattista sisällön analyysiä, asiantuntijoiden teemahaastatteluja, focus group-haastattelua ja dokumenttiaineistoa. Aineiston keruun kohdeorganisaatioksi valitsin Suomen suurimman erikoissairaanhoitoa edustavan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS). Tutkimushaastattelun asiantuntijat valittiin eri erikoisaloilta, palvelutoiminnan eri tasoilla työskentelevistä lääkäri- ja hoitotyön johtajista. Tutkimustulosten mukaan tarpeet ja haasteet tiedolle tulevat sekä sisäisestä että ulkoisesta toimintaympäristöstä. Yhä enemmän tarvitaan laaja-alaista ja monipuolista tiedon hallintaa sekä ymmärrystä, että tietoa ei sinällään voi johtaa. Tietointensiivisessä asiantuntijaorganisaatiossa johdetaan asiantuntijoita mahdollistaen sosiaalisesti avoimia yhteistyöverkostoja. Näissä verkostoissa voidaan tietoa muodostaa, jakaa ja konvertoida kollektiivisesti, sekä lopulta muodostaa siitä yhteisöllisesti hyväksyttyä tietoa, joka implementoidaan edelleen toiminnan tasolle. Johtamistyön tulee olla mitattavaa, intentionaalista toimintaa, jota voidaan arvioida sekä kehittää. Tiedon louhintaa ja analysointia tulee kehittää, mikä nähdään välttämättömänä tulevaisuudessa johtamistyön onnistumisen näkökulmasta. Palvelutoiminnan suunnittelu kehittyy organisaatiossa määritettyjen johtamisvastuiden avulla. Sitä voidaan kehittää johtamistyön kehittämisen avulla co-operatiivisesti perusterveydenhuollon ja kuntien välillä. Kehittämistä tapahtuu tulevaisuudessa yhteisen koulutusympäristön sekä koordinoidun, nimetyn asiantuntijaverkoston avulla. Julkisen terveydenhuollon tietoperustainen johtamistyö tulee avaamaan uudenlaista johtamis- ja kehittämistyötä, jossa johtajan sosiaalinen ja vuorovaikutteinen kyvykkyys sekä henkilökohtaiset sovellettavat johtamistaidot korostuvat yhä enemmän.Health care management will have a significant role in the success of the service planning in the future. Major challenges in the public health care will be the control and understanding of the cost-effectiveness and the overall economy as well as the strategic foresight of the resources and know-how. These challenges concerning public specialized health care are viewed in this research. On the other hand the services have to be targeted to the health needs of the population enabling high health benefits. This will be made possible by developing management activities within the structure chosen in co-operation with primary health care and municipalities. The knowledge-based management consists of business management skills and professional human resources management. These are combined with intentional empirical leadership in which a continuous, systematic data mining will produce the information necessary for leadership to be analysed. This information is then converted to the management track knowledge. In this study I used the method and data triangulation, where data collection was carried out in a versatile and mutually supportive research approach. Methodologically, I used a theory-driven systematic content analysis, experts in structured interviews, focus-group interviews, as well as documentary material. Material was collected from Finland’s largest hospital district of Helsinki and Uusimaa representing specialized care. The experts of the research interview were selected from different specialty areas, working at different levels of service as medical and nursing directors. According to the results of this research the needs and the challenges to the knowledge arise both from the internal and external environment. Wide-ranging and varied knowledge management is increasingly needed, as well as understanding the fact that the information in itself can not be lead. In a knowledge-intensive specialist organization experts are lead facilitating socially open collaborative networks. In these networks information can be collectively built, distributed, converted, and finally made communally accepted and then implemented to the operative level. The leadership must be measurable, intentional activity, which can be assessed and developed. The leaders want to learn mining and analysing data, which is seen essential to the success in the future from the perspective of managerial work. The service planning develops by defined leadership responsibilities in an organization. The leadership has to be measurable and easy to assess. Service planning can be developed through the development of the leadership co-operative with primary healthcare and municipalities. The development will also happen by joint training environment, and coordinated, designated expert network. Knowledge-based management in the public health care will open a new kind of leadership and development, where the leader’s social and interactive capabilities as well as personal leadership skills are more and more pronounced

Tulevaisuus, toivo ja ilmastonmuutos : Näkemykset tulevaisuudesta ja tulevaisuuteen vaikuttavista toimijoista ilmastonmuutosta käsittelevässä teologiassa

Ekoteologisissa julkaisuissa ilmastonmuutos mainitaan usein yhtenä ympäristöongelmista, mutta viime vuosina on myös julkaistu nimenomaisesti ilmastonmuutosta käsittelevää teologiaa. Tässä tutkielmassa tarkastelen ilmastonmuutosta käsittelevää teologiaa tulevaisuuden näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastelen, millaisia tulevaisuuteen liittyviä näkemyksiä ilmastonmuutosta käsittelevässä teologiassa on esitetty. Toiseksi selvitän, millaisia näkemyksiä tulevaisuuteen liittyvästä toimijuudesta on esitetty, eli kenen käsissä luomakunnan tulevaisuus on. Olen rajannut aineiston sellaisiin lähteisiin, joissa käsitellään ensisijaisesti ilmastonmuutosta ja esitetään jokin tulevaisuuteen liittyvä näkemys. Rajauksen perusteella aineistoksi valikoitui viisi teologista monografiaa ja neljä artikkelia. Monografioista kaksi on samalta henkilöltä, joten tutkimuksen kohteena on kahdeksan eri teologin tekstejä. Analysoin aineistoa systemaattisen analyysin metodilla. Taustaluvussa esittelen ekoteologiaa sekä ilmastonmuutokseen keskittyvää teologiaa. Monet ekoteologialle tyypilliset painotukset näkyvät tämän tutkielman aineistossa selvästi. Tutkimuksessa käy ilmi, että kaikki analysoidut ilmastonmuutosta käsittelevät teologit näkevät ilmastonmuutokset huomattavana vaarana. Kaikilla on kuitenkin myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja visioita siitä. Hyvää tulevaisuutta määrittää useimpien teologien mukaan se, että se tapahtuu tässä maailmassa. Tuonpuoleisesta tulevaisuudesta puhutaan vain vähän tai se torjutaan. Tämän kanssa johdonmukaisesti pelastusta määritellään aineelliseen maailmaan painottuen. Lähes kaikkien teologien mukaan pelastus koskee koko luomakuntaa, ei yksin ihmisiä. Se, mille toivo hyvästä tulevaisuudesta pohjautuu sekä edellytykset hyvän tulevaisuuden saavuttamiseksi vaihtelevat eri teologien teksteissä. Edellytykset liittyvät keskeisesti siihen, kenen käsissä tulevaisuus on. Suurin osa esittää jossakin muodossa näkemyksen, jossa Jumalan toiminta ja ihmisten toiminta yhdistyvät tai niitä molempia tarvitaan. Kaksi teologia on tämän enemmistön kanssa eri linjoilla: he korostavat voimakkaasti ihmisten toimintavelvoitetta ja painottavat, että siitä riippuu tulevaisuuden laatu. Muut näkevät Jumalan armon ja pelastavan rakkauden vaikuttavan tilanteeseen. Jumalan armoa korostavista teologeista kaksi pitää Jumalan roolia niin keskeisenä, että ihmisten tehtävä on toiminnallaan esimerkiksi todistaa Jumalan pelastavasta rakkaudesta, ei niinkään itse pelastaa maailmaa. Kiteytettynä tulevaisuutta ja siihen vaikuttavia toimijoita koskevissa näkemyksissä on siis seuraavanlaisia päälinjoja: Ilmastonmuutoksen tuomasta vaarasta huolimatta on paljon toivoa hyvästä tulevaisuudesta, ja tämä hyvä tulevaisuus tapahtuu maan päällä ja luomakunnan yhteydessä. Hyvään tulevaisuuteen pääseminen on sekä ihmisten että Jumalan käsissä

Signalointi IF-logiikassa

Tutkielman aiheena on IF-logiikka (’Independence-Friendly logic’) ja siinä esiintyvä signaloinniksi kutsuttu ilmiö. IF- logiikka on tavallisen ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan laajennus, jossa voidaan esittää monipuolisemmin kvanttoreiden välisiä riippumattomuuksia. Tutkielmassa käytetään peliteoreettista semantiikkaa, jossa logiikan kaavat tulkitaan kahden pelaajan, verifioijan ja falsifioijan pelaamana semanttisena pelinä. Peliteoreettinen semantiikka määritellään ensin ensimmäisen kertaluvun logiikalle. Logiikan kaavoille merkityksen antava semanttinen peli määritellään ja annetaan pelin voittostrategiaan nojaava peliteoreettinen totuusmääritelmä. Tämän jälkeen esitellään IFlogiikan syntaksi ja riippumattomien kvanttorien vaikutus peliteoreettiseen semantiikkaan. Erona on, että IF-logiikan kaavojen semanttisissa peleissä pelaajien informaatiota pelin aiemmista siirroista voidaan rajoittaa. Signaloinnilla tarkoitetaan sitä, että pelaaja välittää itselleen omien siirtojensa avulla sellaista informaatiota, jota hän ei jonkin myöhemmän siirtonsa aikana saisi tietää. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia signaloinnin muotoja: signalointia ylimääräisten kvanttorien avulla, signalointia konnektiivien avulla sekä mahdollisuutta hyödyntää vastapelaajan siirtoja signaloinnin tapaiseen informaatiorajoitusten kiertämiseen. Tutkielman lopuksi tarkastellaan IF- logiikan ilmaisuvoimaa ja osoitetaan, että IF-logiikka on ilmaisuvoimaisempi kuin ensimmäisen kertaluvun logiikka. Signaloinnin mahdollisuus on yksi tekijä, jonka ansiosta IF-logiikka on ilmaisuvoimaltaan yhtä vahva kuin eksistentiaalinen toisen kertaluvun logiikka.Valinnaisten opintojen tutkielm

Mediators between adverse childhood experiences and suicidality

We investigated whether psychiatric symptomatology, impulsivity, family and social dysfunction, and alcohol use mediate the relationship between adverse childhood experiences (ACEs) and suicidality. The study population comprised 206 adolescent psychiatric inpatients and 203 age- and gender-matched adolescents from the community. ACEs and suicidality were assessed using the Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia for School-Age Children Present and Lifetime version, the Life Events Checklist, and a structured background data collection sheet. Psychiatric symptomatology was measured using the Symptom Checklist -90. Impulsivity, social dysfunction, and family dysfunction were measured using the Offer Self-Image Questionnaire, and alcohol use was assessed with the Alcohol Use Disorders Identification Test. A simple mediation test and multiple mediation analyses were conducted. A positive direct effect of ACEs on suicidality was observed. Also seen was a positive indirect effect of ACEs on suicidality through psychiatric symptomatology, impulsivity, and family and social dysfunctions. Alcohol misuse did not, however, mediate the relationship between ACEs and suicidality. According to the multiple mediation analyses, psychiatric symptomatology was the most significant mediator, followed by impulsivity. Psychiatric symptoms, impulsivity, and family and social dysfunctions are factors that should be taken into consideration when assessing suicidality in adolescents.Peer reviewe

Risk factors related to self-harming behavior in Finnish adolescent inpatients with a history of non-suicidal self-injury, suicidal behavior or both

Peer reviewe

High Beck Depression Inventory 21 scores in adolescents without depression are associated with negative self-image and immature defense style

Beck Depression Inventory (BDI) is widely used in assessing adolescents' psychological wellbeing, but occasionally the result diverges from diagnostics. Our aim was to identify factors associated with discrepancies between BDI scores and diagnostic assessment in adolescent psychiatric patients and general population. The study comprised 206 inpatients (13-17 years old) and 203 age and gender matched non -referred adolescents. Study subjects filled self-reports on depression symptoms (BDI-21), alcohol use (AUDIT), defense styles (DSQ-40) and self-image (OSIQ-11), and on background information and adverse life events. Diagnostics was based on K-SADS-PL interview, and/or clinical interview and clinical records when available. We compared subjects who scored in BDI-21 either 0-15 points or 16-63 points firstly among subjects without current unipolar depression (n = 284), secondly among those with unipolar depression (n = 105). High BDI-21 scores in subjects without depression diagnosis (n = 48) were associated with female sex, adverse life events, parents' psychiatric problems, higher comorbidity, higher AUDIT scores, worse self-image and more immature defense styles. Low BDI-21 scores among subjects with depression diagnosis (n = 23) were associated with male sex, more positive self-image and less immature defense style. In conclusion, high BDI-21 scores in the absence of depression may reflect a broad range of challenges in an adolescent's psychological development.Peer reviewe

Asthma patient satisfaction with different dry powder inhalers

Altres ajuts: The study was supported by Orion Pharma, which also funded the writing.Background: The preferences and opinions of patients are important when choosing the optimal inhaler device for asthma management. We compared patient satisfaction of three dry powder inhalers in patients with moderate to severe asthma. Methods: We selected a group of patients treated with Easyhaler (n = 164) and a second group of patients treated with Turbuhaler (n = 100) or Diskus (Accuhaler ) (n = 64) from the register of an observational, multicenter study. Data of patients were paired according to age, gender, and asthma severity. Patient satisfaction with the inhaler type was assessed with the specific 'Feeling of Satisfaction with Inhaler' (FSI-10) questionnaire. Results: Specific satisfaction with inhaler was statistically significantly higher with Easyhaler , as well as the percentage of patients with high satisfaction with inhaler. (FSI-10 score ≥43). Scores for Easyhaler were also statistically significantly better for individual FSI-10 items such as learning how to use, inhaler preparation, inhaler use, weight and size, and portability. There were no significant differences in asthma control (ACT, Mini-AQLQ) and adherence (TAI global score). Conclusions: Specific satisfaction with inhaler was higher with Easyhaler in a homogeneous population of patients with moderate to severe asthma. However, the relationship between satisfaction with the inhaler and adherence and asthma control deserves more investigation