Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) : Synteesiraportti – Johtopäätökset ja suositukset

Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeen tavoitteena oli tuottaa arviot, kuinka Suomi voisi saavuttaa kestävästi kansalliset ja Euroopan unionin asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet vuosina 2030, 2035, 2040 ja 2050. Hankkeen synteesiraportissa on esitetty yhteenveto keskeisistä tuloksista sekä johtopäätökset, avainviestit ja suositukset. Raportti perustuu oletuksiin, jotka olivat käytettävissä elokuussa 2021. Tulokset pohjautuvat pääosin laaja-alaisiin laskennallisiin ja laadullisiin skenaariotarkasteluihin ja vaikutusarvioihin käsittäen seuraavat osa-alueet: energiajärjestelmä ja kasvihuonekaasupäästöt, maatalous- ja LULUCF -sektorit, kansantalous ja toimialakohtaiset kehitykset, ilmasto- ja energiapolitiikkatoimien ympäristövaikutukset ja puun tarjonta yksityisen metsänomistajan näkökulmasta. Synteesiraportti sisältää ns. SWOT-analyysin hiilineutraalin Suomen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista osa-alueiden näkökulmista. HIISI-synteesin selkeä lopputulema oli, että tarvitsemme vaikuttavaa, johdonmukaista ja laaja-alaista ilmasto- ja energiapolitiikka tukemaan kestävää ja oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Positiivinen viesti eri toimijoiden ja analyysien näkökulmasta oli, että hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen nähtiin mahdollisena. Toimialojen vähähiilitiekartat osoittavat myös vahvaa sitoutumista tavoitteen saavuttamiseen. Hiilineutraali Suomi 2035 – Ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeen raportit: Synteesiraportti – Johtopäätökset ja suositukset Maankäyttö- ja maataloussektorin skenaariot Ilmasto- ja energiapolitiikan toimien ympäristövaikutusten arviointi Kansantalouden skenaariot Metsiin kohdistuvien ilmastopoliittisten toimenpiteiden toteutettavuus ja puun tarjonta yksityisen metsänomistuksen näkökulmasta Energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasujen kehitykset Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kierrätysmateriaaleja hyödyntävien kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristö- ja yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi

1.5.2012 voimaan tulleen jätelain vaatimuksesta on biohajoavien jätteiden hyödyntämistavoite lähes 100 % ja siksi on biojätteiden hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvä tutkimus erittäin ajankohtaista. EU:n Life+ ohjelmaan kuuluva ”Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen” – hanke keskittyy kierrätysmateriaalien käytön mahdollisuuksiin viherrakentamisessa ja hankkeen yksi tavoitteista on tarkastella kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia vaikutuksia sekä arvioida niiden kustannuksia. Tarkastelussa käytetään elinkaarianalyysin ja kustannus-hyötyanalyysin yhdistelmää ja ympäristövaikutuksille lasketaan mahdollisuuksien mukaan myös kustannukset. Kasvualustojen tuotantoprosessin merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät ilmastopäästöihin. Kompostointiprosessissa huomioitaan metaani ja dityppioksidin päästöt ja niiden ilmastovaikutus ilmaistaan ekvivalenttisena hiilijalanjälkenä. Kompostointiprosessin hiilijalanjälki on 95 kg CO2-ekv. per tonni kompostia. Muut raaka-aineet ja prosessi huomioiden on laskujen mukainen hiilijalanjälki puistomullalle 39 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta ja puutarhamullalle 56 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta. Perinteisellä valmistustavalla, jossa kompostin sijaan käytetään jyrsinturvetta, hiilijalanjälki ja vastaavat luvut ovat puistomullalle 48 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta ja puutarhamullalle 62 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta. Ympäristökustannuksia laskettaessa huomioitaan myös muut ympäristölle aiheutuvat vaikutukset, joista rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset vesistöön ovat tärkeimpiä. Hyvin hoidetussa laitoksessa pystytään kompostoinnin vaikutukset vesistöön pitämään melkein olemattomina. Turpeen nosto puolestaan aiheuttaa huomattavia vaikutuksia vesistöön ja se nostaa turvetta sisältävien tuotteiden ympäristökustannukset korkeammaksi. Yhteiskunnallisen vertailun tekee haasteelliseksi turpeen noston ja kompostointi prosessin erilaisuus ja vaikuttavuus eri alueilla. Yhteisinä tekijöinä ovat kuitenkin työllisyys, melu, pöly, hyväksyttävyys, haju ja terveysriskit. Käytetään puolikvantitatiivista menetelmää, jossa vertailu suoritetaan numeeristen painoarvojen avulla. Turpeen käytöllä on enemmän negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia verrattuna kompostin käyttöön. Laskelmien tulokset suosivat kasvualustatuotteiden valmistuksessa turpeen korvaamista kompostilla. Tarpeellista on myös kompostituotteiden valikoiman laajentaminen ja sen avulla laajempi kompostin käyttö epäorgaanisten lannoitteiden korvaajana

Vertaistuen merkitys omaishoitajalle

TIIVISTELMÄ Ruuskanen, Tiina. Vertaistuen merkitys omaishoitajalle. Diak Itä, Pieksämäki, syksy 2012, 44s, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, millainen merkitys vertaistuella on omaishoitajalle ja kuinka aktiivisia omaishoitajat ovat olleet vertaistukeen liittyen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää mahdollisia vertaistuen kehittämistarpeita Pieksämäellä ja kehittää toimintaa sen kautta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pieksämäen Omaishoitajat ry:n kanssa. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja tiedot kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake postitettiin omaishoitajille lokakuussa 2011 ja pyydettiin palauttamaan kahden viikon kuluttua. Kohderyhmänä tutkimuksessa toimi Pieksämäen Omaishoitajat ry:n jäsenet, joita oli sillä hetkellä jäsenenä 120 henkilöä. Vastauksia kohderyhmältä saatiin 37 eli vastausprosentiksi muodostui 31. Kerätty aineisto syötettiin SPSS-ohjelmaan, jonka avulla saatiin tehtyä tilastot ja kuviot. Tutkimustulosten mukaan omaishoitajat kokivat vertaistuella olevan positiivinen merkitys heidän jaksamiselle, ja suurin osa oli mukana vertaistuen tapahtumissa vähintään satunnaisesti. Arkipäivään vertaistuki vaikutti lähinnä antamalla tietoa, henkistä virkistystä sekä sosiaalisia suhteita. Vertaistukea pidettiin tärkeänä asiana omaishoitajalle ja Pieksämäen tarjontaa pidettiin kohtalaisena. Asiasanat: omaishoito, vertaistuki, kvantitatiivinen tutkimus.ABSTRACT Ruuskanen, Tiina. Meaning of peer support to care givers. 44 p, 2 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, autumn 2012. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services. The aim of this study was to find out what is the meaning of peer support to the care givers. This study also investigates how active care givers are in peer support and what can be done to improve peer support in Pieksämäki. This idea came from Pieksämäen Omaishoitajat ry. The data was obtained from surveys, which were filled by members of Pieksämäen Omaishoitajat ry. At that moment there were 120 members. This study is quantitative and the data was transformed into a statistical form. Questionnaires were sent in October 2011 and asked to return in two weeks. In total 37 came back. Response rate was 31 per cent. The collected data was analyzed by SPSS-program and conclusions were made from that. The essential finding was that peer support has positive meaning for care givers’ coping. It emerged from the data that most of the care givers participated in peer support now and then. Weekdays got information, spiritual refreshing and social relationships from peer support. The data also told that care givers were satisfied with what peer support offered in Pieksämäki and that peer support is important to care givers. Keywords: caring for close relatives, peer support, quantitative researc

Kierrätysmateriaaleja hyödyntävien kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristö- ja yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi

1.5.2012 voimaan tulleen jätelain vaatimuksesta on biohajoavien jätteiden hyödyntämistavoite lähes 100 % ja siksi on biojätteiden hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvä tutkimus erittäin ajankohtaista. EU:n Life+ ohjelmaan kuuluva ”Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen” – hanke keskittyy kierrätysmateriaalien käytön mahdollisuuksiin viherrakentamisessa ja hankkeen yksi tavoitteista on tarkastella kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia vaikutuksia sekä arvioida niiden kustannuksia. Tarkastelussa käytetään elinkaarianalyysin ja kustannus-hyötyanalyysin yhdistelmää ja ympäristövaikutuksille lasketaan mahdollisuuksien mukaan myös kustannukset. Kasvualustojen tuotantoprosessin merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät ilmastopäästöihin. Kompostointiprosessissa huomioitaan metaani ja dityppioksidin päästöt ja niiden ilmastovaikutus ilmaistaan ekvivalenttisena hiilijalanjälkenä. Kompostointiprosessin hiilijalanjälki on 95 kg CO2-ekv. per tonni kompostia. Muut raaka-aineet ja prosessi huomioiden on laskujen mukainen hiilijalanjälki puistomullalle 39 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta ja puutarhamullalle 56 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta. Perinteisellä valmistustavalla, jossa kompostin sijaan käytetään jyrsinturvetta, hiilijalanjälki ja vastaavat luvut ovat puistomullalle 48 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta ja puutarhamullalle 62 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta. Ympäristökustannuksia laskettaessa huomioitaan myös muut ympäristölle aiheutuvat vaikutukset, joista rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset vesistöön ovat tärkeimpiä. Hyvin hoidetussa laitoksessa pystytään kompostoinnin vaikutukset vesistöön pitämään melkein olemattomina. Turpeen nosto puolestaan aiheuttaa huomattavia vaikutuksia vesistöön ja se nostaa turvetta sisältävien tuotteiden ympäristökustannukset korkeammaksi. Yhteiskunnallisen vertailun tekee haasteelliseksi turpeen noston ja kompostointi prosessin erilaisuus ja vaikuttavuus eri alueilla. Yhteisinä tekijöinä ovat kuitenkin työllisyys, melu, pöly, hyväksyttävyys, haju ja terveysriskit. Käytetään puolikvantitatiivista menetelmää, jossa vertailu suoritetaan numeeristen painoarvojen avulla. Turpeen käytöllä on enemmän negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia verrattuna kompostin käyttöön. Laskelmien tulokset suosivat kasvualustatuotteiden valmistuksessa turpeen korvaamista kompostilla. Tarpeellista on myös kompostituotteiden valikoiman laajentaminen ja sen avulla laajempi kompostin käyttö epäorgaanisten lannoitteiden korvaajana

HMSN POLYNEUROPATIA. SAIRASTUMISEN KRIISI JA SELVIYTYMINEN

TIIVISTELMÄ Tiina Harjunpää, Miguel Pelegrin-Jokinen ja Annika Ruuskanen. HMSN polyneuropatia : sairastumisen kriisi ja selviytyminen. Helsinki, kevät 2012, 66 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Tässä opinnäytetyössä tutkimustehtävänä on selvittää, minkälaisia psyykkisiä vaikutuksia ja selviämiskeinoja pitkäaikaissairauteen sairastuneilla henkilöillä on. Samalla kartoitetaan, minkälaista tukea he kokevat tarvitsevansa. Toiseksi halutaan selvittää pitkäaikaissairauteen sairastuneiden kriisikokemusta. Teoreettisena taustana kriisikokemusten analysoinnissa käytetään Johan Cullbergin kriisiteoriaa. Tässä työssä on kvalitatiivinen lähestymistapa. Tutkimusaineisto hankittiin kyselylomakkeella. Teknisesti kysely toteutettiin webropol-alustalla. Kyselyllä kartoitimme diagnoosin saamisen jälkeistä kriisikokemusta ja psyykkistä sopeutumista elämään sairauden kanssa sekä sairastuneen voimavaroja, sosiaalista selviytymistä ja niiden taustalla olevia tekijöitä. Lihastautiliitto julkaisi jäsenistölleen kutsun osallistua tutkimukseen jäsen- ja tiedotusjulkaisussaan, Porras-lehdessä 3/2011 sekä Facebook sivustolla. Kyselyyn ilmoittautui 26 henkilöä, joista 20 vastasi kyselyyn. Lomakkeessa oli 13 kysymystä, joihin ihmiset saivat vastata vapaamuotoisesti. Tällä tavoin saimme selville vastaajien kokemuksia sairastumisesta ja siihen liittyvistä tuntemuksista. Sairastuminen ja sairausdiagnoosin varmistuminen on kriisi: vastaajat kuvasivat kokemustaan hämmennyksestä, pelosta, ahdistuksesta ja epätoivosta. Tilanteesta syntyneet tunteet kuuluvat osana kriisin reaktiovaiheeseen. Uudelleenorientaation vaiheessa vastaajat turvautuivat vertaistukeen ja verkostoihinsa oppien ja opetellen sopeutumaan sairauden kanssa elämiseen. Hyvällä hoitotyöllä ja hoitohenkilöstön tietämyksellä HMSN -sairaudesta on myös tärkeä merkitys selviytymiselle pitkäaikaissairauden kanssa. Asiasanat: peroneaalinen lihasatrofia, hermoston taudit, krooniset taudit, sairastuminen, selviytyminen, henkinen hyvinvointi, hoitotyö, tukimuodot, sosiaalinen tuk

Kolmannen sektorin muutos ja hybridiorganisaatiot

nonPeerReviewe

Metsänomistajien päätöstuki vapaaehtoisissa monimuotoisuuden suojeluhankkeissa

TutkimusselosteSeloste artikkelista: Kurttila, M., Leskinen, P., Pykäläinen, J. & Ruuskanen, T. 2008. Forest owners’ decision support in voluntary biodiversity-protection projects. Silva Fennica 42(4): 643–658

Suitability of Different Quench Protection Methods for a 16 T Block-Type Nb3Sn Accelerator Dipole Magnet

Within the future circular collider study, a 100-km long circular hadron collider is being designed for 100 TeV center-of-mass collision energies. The design of the 16 T Nb3Sn bending dipole magnets is carried out within the EuroCirCol collaboration. Three different type of dipole designs have been developed, each aiming to be as compact as possible, accounting for the design criteria. Quench protection a critical aspect of the magnet design and potentially limits the magnet compactness. The EuroCirCol magnets were designed assuming a protection system with significantly improved efficiency compared to the present LHC dipole protection. In this paper, we consider present state-of-the-art quench protection technologies, such as quench heaters and CLIQ, and apply them into the designed 16 T Block-type dipole. Two different simulation models are used to estimate the magnet hotspot temperature and voltages after a quench and consequently estimate the suitability of the different methods.acceptedVersionPeer reviewe