Cultural and textual properties in the translation and interpretation of allusions. An analysis of allusions in Dorothy L. Sayers’ detective novels translated into Finnish in the 1940s and the 1980s

Kulttuuriset ja tekstuaaliset tekijät alluusioiden kääntämisessä ja tulkinnassa. Alluusiot Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennetuissa salapoliisiromaaneissa Väitöskirja käsittelee alluusioiden kääntämistä ja tulkintaa. Alluusio on intertekstuaalinen viittaus, jonka tulkitsemiseen tarvitaan implisiittistä tietoa tutuksi oletetusta viittauskohteesta. Käännösongelma alluusiosta tulee, mikäli kohdekulttuurin lukijat eivät tunne viittauskohdetta eivätkä voi päätellä alluusion merkitystä. Tutkimus pyrkii kuitenkin uuden analyysimenetelmän avulla osoittamaan, että vieraat alluusiot eivät välttämättä johda tulkintaongelmiin. Väitöskirja jakautuu kahteen osaan: analyysimenetelmän kehittämiseen (luvut 1-5) sekä tapaustutkimukseen (luvut 6-7). Kehitetyn menetelmän avulla pystytään analysoimaan aikaisempaa tarkemmin, millaisia tulkintamahdollisuuksia alluusiot tarjoavat eri lukijakunnille ja miten lähdetekstin alluusioiden kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet korreloivat käännösstrategioiden kanssa. Tapaustutkimus selvittää, millaisia tulkintamahdollisuuksia Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennettujen salapoliisiromaanien alluusiot tarjosivat aikansa suomalaisille lukijoille. Tavoitteena on myös hahmottaa, miten suomentajien käännösratkaisut ja alluusioiden tulkintamahdollisuudet liittyvät toisaalta lähdetekstin alluusioiden piirteisiin ja toisaalta kohdekulttuurin kontekstiin. Tapaustutkimus tarjoaa näin uutta tietoa suomennoskirjallisuuden ja salapoliisiromaanien historiasta. Analyysimenetelmä määrittelee aikaisempaa alluusioita ja intertekstuaalisuutta käsitelleen tutkimuksen pohjalta ne kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet, jotka vaikuttavat alluusioiden kääntämiseen ja tulkintaan. Kulttuurisessa mielessä alluusio voi olla tietylle lukijakunnalle tuttu tai tuntematon. Tekstuaalisia tekijöitä ovat alluusion muodon ja tyylin tunnusmerkillisyys sekä alluusion pintamerkityksen koherenttius uudessa tekstikontekstissa, ilman tietoa viittauskohteesta. Alluusioiden tulkinnassa on perinteisesti erotettu toisaalta allusiivinen tulkintamahdollisuus, jossa alluusio on lukijoille tuttu ja yhdistettävissä viittauskohteeseensa, toisaalta kulttuuritöyssy, jonka muodostaa lukijoille tuntematon ja pintamerkitykseltään inkoherentti alluusio. Tutkimuksessa määritellään kulttuuristen ja tekstuaalisten tekijöiden perusteella lisäksi kaksi muuta mahdollisuutta. Pseudo-allusiivisessa tulkinnassa tuntematon alluusio erottuu ympäröivästä tekstikontekstista tyyliltään ja on koherentti ainakin kuvaannollisessa mielessä ilman viittauskohdettaan. Ei-allusiivisessa tulkinnassa taas vieras alluusio sulautuu kontekstiin sekä muodoltaan että merkitykseltään niin, ettei lukija edes huomaa mahdollista alluusiota. Tulkintamahdollisuuksien jakauma antaa yleiskuvan siitä, miten tietty lukijakunta pystyi tulkitsemaan tekstin alluusioita. Lisäksi analyysi tarkastelee lähdetekstin ja käännöksen välillä tulkintamahdollisuuksissa tapahtuneita muutoksia sekä niiden vaikutusta tulkinnan vaatimaan vaivannäköön (effort) ja alluusion funktioihin. Tapaustutkimus perehtyy Sayers-suomennosten kulttuurikonteksteihin tarkastelemalla salapoliisiromaanien asemaa suomalaisessa kirjallisuusjärjestelmässä, suomennoksilta odotettuja piirteitä sekä suomentajien ammattikuvaa, taustoja ja työoloja. Tulosten perusteella alluusioiden kääntäminen oli vaativa tehtävä sekä 1940- että 1980-luvun suomentajille. Lähdetekstien alluusioista 60–70 prosenttia oli todennäköisesti kohdelukijoille vieraita. Molempina aikakausina suomennoksilta odotettiin silti sekä kielellistä sujuvuutta että lähdetekstin merkitysten välittämistä. 1940-luvun suomentajien tehtävää vaikeutti lisäksi mm. se, että suomentaminen oli enimmäkseen sivutoimista ja englanti oli harvoin parhaiten hallittu vieras kieli. Nämä olosuhteet lienevät vaikuttaneet etenkin vähäarvoisena pidetyn salapoliisikirjallisuuden suomennoksiin. 1980-luvulla suomentajien aikataulut olivat realistisempia, englannin taidot parempia ja päätoiminen suomentaminen mahdollista. Myös salapoliisiromaanien arvostus oli lisääntynyt. Sekä 1940- että 1980-luvun suomennoksissa kohdelukijoille vieraitakin alluusioita oli usein säilytetty, mikäli ne olivat koherentteja ilman viittauskohdettaan. Sen sijaan vieraita ja pintamerkitykseltään epäselviä alluusioita oli muokattu tai poistettu. Kuitenkin 1980-luvun suomentajat säilyttivät lähdetekstin alluusioita useammin ja tarkemmin kuin 1940-luvun suomentajat. Varsinkin poisjättämistä esiintyi 1940-luvun suomennoksissa enemmän. Alluusioiden tulkintamahdollisuudet olivat kaikissa käännöksissä muuttuneet sikäli, että melko harvat suomennetut alluusiot olivat enää kohdelukijoiden tunnistettavissa. Toisaalta myös kulttuuritöyssyt olivat harvinaisia. Erot 1940- ja 1980-luvun suomennosten välillä näkyivätkin pseudo-allusiivisissa ja ei-allusiivisissa tulkintamahdollisuuksissa. 1980-luvun suomennoksissa vieraat alluusiot oli johdonmukaisesti säilytetty niin, että käännetyt alluusiot voitiin tulkita pseudo-alluusioiksi. Sen sijaan 1940-luvun suomennoksissa vieraita alluusioita oli usein muokattu tai jätetty pois tavalla, joka johti ei-allusiiviseen tulkintaan. Kohdelukijoiden kannalta 1980-luvun suomennettujen alluusioiden tulkitseminen lienee vaatinut jonkin verran enemmän vaivaa. Toisaalta pseudo-allusiivisten käännösten pohjalta oli useimmiten mahdollista rakentaa koherentti tulkinta, ja monesti ne jopa välittivät samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. 1940-luvun suomennosten muokkaukset ja poistot periaatteessa helpottivat tulkintaa, mutta mahdollisia kulttuuritöyssyjä esiintyi edelleen, jopa kääntäjän tekemien muutosten seurauksena. 1940-luvun suomennoksissa myös käännettyjen alluusioiden funktiot olivat muuttuneet enemmän lähdetekstin alluusioihin nähden. Kaiken kaikkiaan 1980-luvun suomennokset olivat lähempänä oman aikansa hyvän käännöksen piirteitä. Toisaalta alluusioiden muokkaaminen sai 1940-luvun suomennokset muistuttamaan enemmän perinteistä arvoituksen ratkaisuun keskittyvää salapoliisiromaania, joten tältä osin ne lienevät vastanneet kohdelukijoiden odotuksia. Kulttuurikontekstin vaikutus siis näkyi sekä käännösstrategioissa että käännettyjen alluusioiden tulkintamahdollisuuksissa. Tutkimustuloksissa korostui kuitenkin myös se, että lähdetekstin alluusion pintamerkitys saattaa vaikuttaa käännösratkaisuihin. Lisäksi käännetyt pseudo-alluusiot saattavat välittää samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. Toisin kuin yleensä on esitetty, kohdelukijoille vieraiden alluusioiden säilyttäminen saattaakin siis olla toimiva ratkaisu.Siirretty Doriast

Hoivakotityömaan kosteudenhallinta

Kosteudenhallinta on osa onnistunutta rakennusprojektia ja terveellistä rakennusta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on varmistaa hoivakoti työmaan kosteudenhallinnan onnistuminen. Mukana kosteudenhallintasuunnitelmaa tekemässä oli työmaan vastaava mestari. Hyvällä kosteudenhallinnalla saavutetaan monia etuja hankkeen eri osapuolille. Tilaaja saa varmistuksen terveellisestä ja laadukkaasta rakennuksesta. Rakennusurakoitsija pysyy paremmin aikataulussa ja saa mahdollista taloudellista säästöä. Valvojan työ selkeytyy kun pystytään sopimaan työmaan kanssa tehokkaasti jo etukäteen miten asiat hoidetaan. Jälkikäteen on aina vaikeampi vaikuttaa asioihin. Ensimmäisessä osassa käydään läpi rakennuskohteen perustietoja ja suunnitelmia kosteudenhallinnan kannalta. Niiden vaikutusta työmaalle ja riskien välttämistä. Toisessa osassa perehdytään kosteuden hallintaan työmaalla. Suunniteltiin kuivatus, kosteusmittaukset ja määriteltiin vaadittavat dokumentoinnit. Viimeisenä osana työtä seurattiin työmaan kosteuden hallinnan onnistumista käytännössä runkotyövaiheen loppuun. Laadunvarmistus toimenpiteet tehtiin ja dokumentoitiin sovitusti.The moisture control is a part of the successful building project and of the healthy building. The objective of the dissertation is to secure the moisture control of the site. In the first part the basic information and plans of the building project are reviewed from the point of the view of the moisture control. In the second part the control of the moisture is studied on the site. The drying, moisture measuring’s were designed and the required documentations were defined. The success of the control of the moisture of the site in practice was followed as the last part of the work

We are all smug : how to understand uncertainty as an expressivist

One of the most debated areas of metaethics is whether moral beliefs should be understood as descriptive beliefs or as non-cognitive states of mind. If the former is true, then moral beliefs are truth-apt and should be understood to describe facts of the world. Expressivists think that moral beliefs are expressions of non-cognitive states of mind similar to desires and that moral beliefs do not get their meaning from any descriptive facts. Instead, the function of a moral judgement is to avow attitudes, express preferences, or the like. This thesis explores two problems, which arise from the expressivists understanding of moral beliefs. More specifically, the problems investigated are about how uncertainty and certainty in our moral beliefs should be understood by those endorsing expressivism. Expressivism neatly explains why moral beliefs have a motivational force, but faces problems in explaining why our everyday normative talk seems to behave as if moral beliefs are similar to all the descriptive beliefs we have. Quasi-realism is a project aimed to explain and justify everyday moral talk from the expressivist viewpoint. Moral error is one of the concepts our everyday moralizing uses, which quasi-realism aims to justify. Being wrong in moral matters should be possible, as should uncertainty on whether your own moral beliefs are erroneous. If moral beliefs are expressions of desire-like non-cognitive states of mind, it is not obvious how we can be uncertain of them. After all, desires are traditionally thought to be unquestionable. An explanation of moral uncertainty is, in this case, a crucial goal for quasi-realism. Andy Egan claims that quasi-realists cannot provide a good enough explanation of moral uncertainty. In particular, he argues that there are fundamental moral beliefs which quasi-realists are forced to judge as a priori true, while everyone else’s fundamental moral beliefs can be doubted. If so, this asymmetry means that quasi-realists are unpardonably smug and so fail to vindicate our everyday understanding of morality. Michael Smith provides another problem for quasi-realists and expressivists. He claims that moral beliefs have three features, and expressivists can only provide an explanation of two of them. These three features are the importance of a belief versus other beliefs, its stability when new facts and opinions are uncovered, and the certitude that the belief holder has regarding the truthfulness of the belief. From these three features, it is certitude that is widely regarded as the one which expressivists cannot explain, making quasi-realists’ goals once again unattainable. This thesis explores the different ways quasi-realists and expressivists have tried to answer these arguments and failed. I will argue that the two problems presented here are linked, and the solution to Egan’s argument can only be gained if Smith’s argument is also solved. Smith’s understanding of certitude is argued to be erroneous, and that his problem of explaining certitude poses no further problems for expressivists, which everyone else would not face as well. In addition, this thesis will have suggestions of how certitude should be understood regardless of metaethical views. As for Egan’s challenge, I will argue that his definition of fundamental moral beliefs is incomplete. I propose that fundamental moral belief should be understood as completely certain beliefs and that expressions of knowledge accompany those, and that no-one can doubt fundamental beliefs. We are all smug when it comes to our most fundamental moral beliefs

Kiertotalous ja kiinteistökehitys – tilaajan vaikuttamismahdollisuudet

Circular economy has been seen as a way to maintain the value of resources by keeping them in a circulation. The concept of circular economy comprises multiple schools of thoughts and it has been defined in various ways. Due to significant environmental impact caused by construction and real estate industry, the role of construction clients is undisputable in a transition towards circular economy. This master’s thesis aims to increase the understanding on the construction clients’ possibilities to adapt circular economy practices in the property development, especially in campus facilities. Currently, the research regarding circular economy from construction client’s perspective is scarce. The research questions are answered by conducting the literature review and expert interviews for different stakeholders of the property development process. Literature review aims to provide a background for the research in order to understand how the principles of circular economy can be applied in the built environment and property development processes. The gained knowledge in the literature review will be deepened through seven thematic interviews with professionals of real estate and construction sector The major challenges for the construction client in order to act more circular are the financial feasibility of development processes, uncertainties related to new materials and contractual issues. To tackle these challenges construction client should; (1) have an adequate knowledge on circular economy; (2) set a measurable criterion to assess the level of circularity; (3) facilitate collaboration between different stakeholders; (4) and finally, supervise the construction and demand detailed building information documentation. Furthermore, this thesis recognized several needs for a further research. For example, the opportunities of digitalization in more detailed building information management should be researched. Moreover, the need for circular economy framework in the built environment was recognized. Research is funded by University Properties of Finland Ltd (later SYK) and is part of a project coordinated by Sitra.Kiertotalous on nähty keinona säilyttää resurssien arvo pitämällä ne suljetuissa kierroissa. Kiertotalous käsittää useita erilaisia koulukuntia ja sitä on pyritty myös selittämään eri tavoin. Rakennus- ja kiinteistöalan merkittävä vaikutus ympäristöömme on tunnistettu jo kansainvälisellä tasolla. Rakennushankkeiden tilaajien rooli tulee olemaan kiistaton alan siirtyessä kohti kiertotaloudellisempia toimintamalleja. Tämä diplomityö pyrkii kasvattamaan tietoisuutta tilaajan mahdollisuuksista soveltaa kiertotalouden periaatteita etenkin kampuskiinteistöjä koskevissa kiinteistökehityshankkeissa. Tällä hetkellä aihetta käsittelevää tutkimusta on hyvin niukasti saatavissa. Tutkimuskysymyksiin vastataan kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarjota teoreettinen tausta tutkimukselle, sekä selittää kuinka kiertotalouden periaatteita voidaan soveltaa rakennetussa ympäristössä ja kiinteistökehityshankkeissa. Kirjallisuuskatsauksessa kerättyä teoriapohjaa syvennetään suorittamalla seitsemän teemahaastattelua rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten kanssa. Suurimpia haasteita kiertotaloudellisemman toiminnan kannalta tilaajalle aiheuttaa kehityshankkeiden kannattavuus, uusiin materiaaleihin liittyvät epävarmuustekijät sekä sopimukselliset asiat sidosryhmien kanssa. Selättääkseen nämä haasteet rakennushankkeen tilaajan; (1) tulisi omata riittävä tietous kiertotaloudesta; (2) asettaa kiertotalouden toteutumista mittaava kriteeristö; (3) edesauttaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä; (4) ja viimeiseksi valvoa rakentamisen toteutumista suunnitelulla tavalla sekä vaatia yksityiskohtaista rakennustiedon dokumentointia. Tämä diplomityö tunnisti useita tarpeita jatkotutkimukselle. Esimerkiksi digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia yksityiskohtaisemman rakennusinformaation hallinnassa tulisi tutkia. Lisäksi työssä tunnistettiin tarve kiertotalouden viitekehykselle rakennetussa ympäristössä. Diplomityö on Suomen Yliopisto Kiinteistöt Oy:n (myöhemmin SYK) rahoittama sekä osa Sitran koordinoimaa kiertotalousprojektia

To Protect or Not to Protect: Finnish Translators’ Perceptions on Translator Status and Authorisation

   In most countries, there are no restrictions on who is allowed to work as a translator, apart from the context of legally valid or authorised translations. Nevertheless, the significance of authorisation for translator status has hardly been studied, apart from Dam/Zethsen (2009, 2010). This article investigates how authorisation affects Finnish translators’ status perceptions, and whether they believe that the profession should be protected further, and if so, how and why. The data come from a survey conducted in 2014 with 450 respondents (business, literary and audio-visual translators), based on Dam/Zethsen’s questionnaires and expanded and adapted for the Finnish context. The analysis is partly quantitative and statistical, partly a qualitative thematic analysis of the respondents’ open comments. Statistically, authorisation produced no significant differences in the respondents’ status perceptions. Similarly, in open questions on factors affecting translator status and measures that should be taken, few respondents mentioned authorisation or other professional boundaries. Nevertheless, when asked whether the profession should be protected, almost 60% of the respondents, particularly business translators who had attended translator training, advocated some form of protection, although they also emphasised that there should be flexibility to allow for translators with different backgrounds. The respondents were also more prone to call for protection if they held authorisation themselves, which may suggest that they feel authorisation does carry some value.&nbsp

Enablers and hinders of digital-platform firms' internationalization process : Cases from Finnish digital-platform SMEs

In today’s globalized economies, internationalization remains an important strategic decision for firms. Accordingly, international business scholars have been focusing on examining firms’ internationalization pathways and creating internationalization theories. In addition to globalization, international business is strongly affected by digitalization. The increasing degree of digitalization has given rise to a new type of companies: digital-platform firms (DPFs). DPFs create value by enabling demand and supply sides to interact together. They often operate outside home country’s national borders and have been praised for their fast internationalization process and scalability. However, the research on their internationalization pathways is still rather descriptive and scattered. We still do not know much how DPFs expand internationally, and what are the hinders and enablers in this process. The theoretical background of the thesis includes relevant research on internationalization and DPFs. This thesis builds on the major internationalization theories, mainly the Uppsala model (Johanson & Vahlne, 1977; Johanson & Vahlne, 2009) and International new venture (McDougall & Oviatt, 1994). Therefore, the objective of the thesis is to examine the internationalization process of digital-platform SMEs. The specific aim of this thesis is to examine how digital platforms enable and/or hinder internationalization of SMEs operating though them. To do so, this thesis bases on an in-depth longitudinal multiple-case study of three internationalizing DPFs from Finland. This thesis contributes to the research on digital-platform SMEs, and provides internationalization studies a unique focus. Findings of this thesis suggest that even though DPFs are considered to internationalize fast, to distant markets and by simply copy-pasting, they in fact require physical presence and localization. Moreover, this thesis shows that out of three case firms two firms followed the Uppsala Model, entering first close markets. One of the three case firms can be labelled as a born global. Hence, both Uppsala Model and Born global/INV theory are relevant for examining DPF internationalization. Therefore, this thesis sheds light on also the hinders of DPF internationalization, which have been overlooked in prior research. Acknowledgements: The author of this thesis wants to thank Scandinavian Institute for Administrative Research (SIAR) for the opportunity to conduct this work within the project “Internationalization and business model change: A study of SMEs from sharing economy”. The data access for this thesis was attained through participating in this project. In addition, I wish to thank my supervisor for the guidance on this thesis

Bridges of joy – a case study of the collaborative design learning process of the university teacher students

Peer reviewe

Effect of financial crisis on FF5 risk-factors

Abstract. This thesis gives an overview of the research that has been conducted studying major risk-factors (size, value, profitability, momentum, investments) and Fama-French asset pricing models. Aim of this thesis is to study changes in major risk factors at the U.S. equity markets after the global financial crisis. The empirical part of this thesis uses three 120-month periods of daily data, focusing mainly on changes between the 120 months before and after the global financial crisis using the end of 2008 as a breakpoint for data. Also, the performance of the Fama-French five-factor model is evaluated in three different periods, revealing information on how the model works with various samples of data. Research set up follows mainly similar approach as in Fama and French asset-pricing studies by using portfolio sorts of different characteristics and portfolios that mimic risk factor returns. This thesis adds to the existing literature by evaluating three short periods of 120-months and comparing relative changes on these periods. The main focus is comparing risk-factor coefficients, risk factor return patterns, and performance of the Fama-French five-factor model in (01/1999–12/2008) data sample to (01/2009–12/2018) data sample in the U.S. equity market. The third period is used to control and point the magnitude of changes after the financial crisis. Results of the empirical part of this thesis reveal significant differences in risk-factors after the financial crisis. Previously discovered risk-factor return patterns disappear in the period after the financial crisis. This change is significant as clear and strong patterns of risks factor effects in average returns can be seen in the first two periods. Regression tests reveal clear trends in risk-factors coefficients. Profitability factor obtains explanatory power (importance) coming to the present day as the value factor loses explanatory power. Size factor gains on small firms’ categories but loses on big-sized firms. Investment factor does not play a significant part in explaining returns in general in the period after the financial crisis. Fama-French five-factor model performance is persistently highest in the period after the financial crisis supporting its usage on different applications. Main findings show enhanced importance of profitability factor. This signs of the increased importance of quality characteristics of firms in explaining the excess returns in line with recent quality-based studies

Learning Circus Skills in a Day Care Centre: Student Teachers in a Cooperative, Integrative Arts Education Project

Peer reviewe