Connection between nurse managers’ stress from workload and overall job stress, job satisfaction and practice environment in central hospitals: A cross sectional study.

Nurse managers' workload is considered overwhelming and the resources and support insufficient. Stress from workload has adverse psychological and physical effects and impedes strategic, visible and active leadership. This study aimed to examine nurse managers' stress from workload and its associations to overall job stress, job satisfaction and practice environment. A survey comprising the Nursing Context Index was administered to 490 nurse managers in Finnish central hospitals. The study was reported using the STROBE statement. The response rate was 42.7% (n=209). A statistical analysis revealed that almost every fifth nurse manager experienced high stress from workload with connection to higher job stress overall, higher intent to leave the organization, lower job satisfaction overall, personally and professionally, as well as a more negative perception of the practice environment. Nurse managers' jobs require adequate resources, clear division of work and better empowering structures.publishedVersionPeer reviewe

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta aiheutuvat haasteet vanhuspalveluiden lähiesimiesten kuvaamana

Vertaisarvioit

Palvelujen asiakaslähtöisyyden turvaaminen hoitotyön johtajien ydintehtävänä

Vertaisarvioit

Työterveyshoitajien näkemys työpaikkakulttuurista

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata työterveyshoitajien näkemystä työterveyshuollon työpaikkakulttuurista. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Vastaajina olivat työikäiset työterveyshoitajat (n=187). Kyselylomake sisälsi taustatiedot-osion sekä The Nursing Context Index ja The Affective Commitment Scale -mittarit. Mittarit muodostuivat väittämistä, joihin samaistumista työterveyshoitajat arvioivat seitsemänportaisella Likert-asteikolla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Työterveyshoitajat kokivat työpaikka kulttuurinsa kokonaisuudessaan lievästi myönteiseksi. Stressiä koettiin jonkin verran, työmäärä oli suurin stressin aiheuttaja. Työhönsä työterveyshoitajat olivat melko tyytyväisiä. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin työhön henkilökohtaisella tasolla, tyytymättömimpiä palkkaan ja mahdollisuuksiin. Työympäristö koettiin jokseenkin myönteisenä. Parhaiten työympäristössä koettiin toteutuvan lääkäri–hoitaja-yhteistyö, heikoimmaksi koettiin henkilökunnan ja muiden resurssien riittävyys. Työterveyshoitajat, joilla on työterveysasiakkaita 901–1200, sekä työterveyshoitajat, joilla on työkokemusta nykyisessä työpaikassa 5–15 vuotta, erottuvat muista ollen laaja-alaisesti stressaantuneimpia, tyytymättömimpiä työhönsä sekä suhtautumalla hieman muita kielteisemmin työympäristöönsä. Näille työterveyshoitajille johtajien tulee erityisesti kohdentaa tukitoimintoja

Randomized Clinical Trial Comparing Dialogical Family Guidance with Ordinary Clinical Treatment for Families with a Child with Neurodevelopmental Disorders

Objectives Previous studies have highlighted the need to offer targeted interventions to strengthen the wellbeing of family members in families with children with neurodevelopmental disorders (NDD). Interventions for this target group require research and development. The purpose of this study was to test a new family intervention: Dialogical Family Guidance (DFG). Methods Families of children with NDD were randomized into an intervention group that was delivered DFG and a comparison group provided with ordinary clinical treatment. The Family Functioning, Family Health and Social Support (FAFHES) and the DFG instrument were used to collect data at baseline and after 3 months. Repeated measure analysis of variance (ANOVA) was used as an analytical strategy. Results There was a significant within-subjects effect of time on family health and social support, indicating that family health and social support increased in both groups over time. There was also a significant between-subjects effect of group and interaction between time and group on social support, indicating that social support increased more in the intervention group than in the control group. Managing in daily life and the relationship between parents were associated with family functioning and family health. Conclusion DFG can strengthen parental experiences of social support. Managing in daily life, relationship between parents, practical guidance, psychoeducation, dialogue, and receiving positive feedback on parenting were strengthening factors during DFG. However, the results of this study must be considered as only preliminary, as they relate only to parental perceptions of the intervention effects.Peer reviewe

The Trail, 1955-01-11

https://soundideas.pugetsound.edu/thetrail_all/1699/thumbnail.jp

Miesten välisen seksin turvallisuus miesten kuvaamana ja arvioimana

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata miesten välisen seksin turvallisuutta miesten itsensä kuvaamana ja arvioimana. Tutkimus on osa EMIS-tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen aineiston muodostui Suomessa Internet-kyselyyn vastanneiden miesten (n=2072) vastuksista. Miesten turvaseksikäyttäytymisessä oli puutteita. Suurin osa vastanneista (68 %) oli ollut suojaamattomassa anaaliyhdynnässä miehen kanssa jossain elämänsä vaiheessa, mutta kolmannes (32 %) ei ollut koskaan ollut. Noin puolet vastanneista (51 %) ei ollut käyttänyt kondomia viimeisimmässä anaaliyhdynnässään. Vastanneista kaksi kolmasosaa (62 %) oli ollut suojaamattomassa anaaliyhdynnässä yhden vakituisen mieskumppanin kanssa viimeisen vuoden aikana ja vajaa viidennes (17 %) kahden tai useamman vakituisen mieskumppanin kanssa. Suurin osa vastanneista on käyttänyt kondomia oikein ja turvallisesti anaaliyhdynnässä, mutta myös riskialtista kondomin käyttöä oli suhteellisen paljon. Yleisimmät riskialttiit kondomin käyttöön liittyvät tekijät olivat liukuvoiteen käyttämättömyys (44 %), syljen käyttö liukuvoiteena (36 %), riittämätön liukuvoiteen käyttö kondomin päällä (29 %) ja öljypohjaisen liukuvoiteen käyttö lateksikondomin kanssa (23 %). Suurin osa (85 %) arvioi, että heidän seksinsä on aina niin turvallista kuin he haluavat sen olevan. Suurimmalle osalle (86 %) oli myös helppo kieltäytyä seksistä, jota he eivät halunneet. Seksuaaliterveyden edistämisessä on huomioitava erityisesti alle 25-vuotiaat ja yli 40-vuotiaat, pienellä paikkakunnalla asuvat, opistotason tutkintoa alemman tutkinnon suorittaneet ja kokopäivätyön ulkopuolella olevat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa

Decreased telomere length in children with cartilage-hair hypoplasia

Background Cartilage-hair hypoplasia (CHH) is an autosomal recessive chondrodysplasia caused by RMRP (RNA component of mitochondrial RNA processing endoribonuclease) gene mutations. Manifestations include short stature, variable immunodeficiency, anaemia and increased risk of malignancies, all of which have been described also in telomere biology disorders. RMRP interacts with the telomerase RT (TERT) subunit, but the influence of RMRP mutations on telomere length is unknown. We measured relative telomere length (RTL) in patients with CHH, their first-degree relatives and healthy controls and correlated RTL with clinical and laboratory features. Methods The study cohort included 48 patients with CHH with homozygous (n=36) or compound heterozygous RMRP mutations (median age 38.2 years, range 6.0-70.8 years), 86 relatives (74 with a heterozygous RMRP mutation) and 94 unrelated healthy controls. We extracted DNA from peripheral blood, sequenced the RMRP gene and measured RTL by qPCR. Results Compared with age-matched and sex-matched healthy controls, median RTL was significantly shorter in patients with CHH (n=40 pairs, 1.05 vs 1.21, p=0.017), but not in mutation carriers (n=48 pairs, 1.16 vs 1.10, p=0.224). RTL correlated significantly with age in RMRP mutation carriers (r=-0.482, p <0.001) and non-carriers (r=-0.498, p Conclusions Telomere length was decreased in children with CHH. We found no correlation between RTL and clinical or laboratory parameters.Peer reviewe

Osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien arviot sairaalan potilasturvallisuuskulttuurista

English abstractTutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilasturvallisuuskulttuuria sairaalan osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien arvioimana. Aineisto ja menetelmät: Kohderyhmänä oli yhden sairaanhoitopiirin sairaaloiden osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat (N=800). Aineisto (n=307) kerättiin TUKUturvallisuuskulttuurimittarilla. Vastausprosentti oli 38. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tulokset: Kaikkien potilasturvallisuuskulttuurin osa-alueiden arvioitiin olevan vahvoja tai kohtalaisia. Vastaajien oma turvallisuusmotivaatio oli vahvaa. Kohtalaiseksi arvioitiin esimiestuki turvalliselle toiminnalle, muutosten hallinta ja hallinnan tunne omassa työssä. Arviot potilasturvallisuuskulttuurista vaihtelivat iän, koulutuksen, työnimikkeen, työkokemuksen ja erikoisalan mukaan. Osastonhoitajat, yli 55-vuotiaat, yli 30 vuotta terveydenhuollossa työskennelleet ja yli 14 vuotta esimiehenä toimineet arvioivat useita potilasturvallisuuskulttuurin organisatorisia ulottuvuuksia positiivisemmin. Päätelmät: Osastonhoitajilla ja apulaisosastonhoitajilla on vahva turvallisuusmotivaatio. He luottavat omien esimiestensä tukeen turvalliselle toiminnalle. Nämä tarjoavat hyvän lähtökohdan potilasturvallisuuskulttuurin kehittämistyölle.Peer reviewe