Detraining Effects on Musculoskeletal Parameters in Early Postmenopausal Osteopenic Women: 3-Month Follow-Up of the Randomized Controlled ACTLIFE Study

Periods of absence from supervised group exercise while maintaining physical activity might be a frequent pattern in adults’ exercise habits. The aim of the present study was to determine detraining effects on musculoskeletal outcomes after a 3-month detraining period in early post-menopausal, osteopenic women. Due to the COVID-19 pandemic, we terminated the 18-month randomized controlled ACTLIFE exercise intervention immediately after the 13-month follow-up assessment. This put an abrupt stop to the high-intensity aerobic and resistance group exercise sessions undertaken three times per week by the exercise group (EG: n = 27) and the gentle exercise program performed once per week for the attention control group (CG: n = 27); but both groups were permitted to conduct individual outdoor activity for the 3-month lock-down period. Study endpoints were lean body mass (LBM), bone mineral density (BMD) at the lumbar spine (LS), maximum hip-/leg extension strength and power. Detraining-induced reductions of LBM, hip/leg strength and power (but not BMD-LS) were significantly greater (p < 0.001 to p = 0.044) compared with the CG. Significant exercise effects, i.e. differences between EG and CG, present after 13 months of exercise, were lost after 3 months of detraining for LBM (p = 0.157) and BMD-LS (p = 0.065), but not for strength (p < 0.001) and power (p < 0.001). Of note, self-reported individual outdoor activities and exercise increased by about 40% in both groups during the lock-down period. Three months’ absence from a supervised group exercise protocol resulted in considerable detraining effects for musculoskeletal parameters. Thus, exercise programs for adults should be continuous rather than intermittent. Trial registration number: ClinicalTrials.gov: NCT04420806, 06.05.2020

Cyclic alternating pattern is associated with cerebral hemodynamic variation: A near-infrared spectroscopy study of sleep in healthy humans

The cylic alternating pattern (CAP), that is, cylic variation of brain activity without non-REM sleep stages, is related to sleep instability and preservation, as well as consolidation of learning. Unlike the well-known electrical activity of CAP, its cerebral hemodynamic counterpart has not been assessed in healthy subjects so far. We recorded scalp and cortical hemodynamics with near-infrared spectroscopy on the forehead and systemic hemodynamics (heart rate and smplitude of the photoplethysmograph) with a finger pulse oximeter during 23 rights in 11 subjects. Electrical CAP activity was recorded with a polysomnogram. CAP was related to changes in scalp, cortical, and systemic hemodynamic signals that resembled the ones seen in arousal. Due to their repetit8ive nature, CAP sequences manifested as low- and very-low-frequency oscillations in the hemodynamic signals. The subtype A3+B showed the strongest hemodynamic changes. A transient hypoxia occurred during CAP cycles, suggesting that an increased CAP rate, especially with the subtype A3+B, which may result from diseases or fragmented sleep, might have an adverse effect on the cerebral vasculature.Peer reviewe

Spontaneous Hemodynamic Oscillations during Human Sleep and Sleep Stage Transitions Characterized with Near-Infrared Spectroscopy

Peer reviewe

Kertatäyttöiset nautakasvattamot – kasvatusmenetelmän mallinnus ja kokeilu

Eläinyksikön kertatäyttöisyys, toiselta nimeltään eräkasvatus, englanniksi ”all in – all out”, on tunnetuintapa ehkäistä tarttuvia tauteja. Tartuntaketju katkaistaan aina kasvatuserien välillä. Erilliset osastotehkäisevät tartunnan leviämistä myös yksikön sisällä, millä on merkitystä etenkin silloin, kun on kysesaneeraustoimenpiteitä vaativista tartunnoista (esim. salmonella, pälvisilsa). Suuria eläinyksikköjä onkäytännön syistä mahdotonta saada kokonaan tyhjiksi yhdellä kerralla, jonka vuoksi menetelmän toteutustapanaon yleensä osastoittainen kertatäyttöisyys. Kussakin kasvatusosastossa on oma ilmanvaihto.Kasvatusosasto tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan kasvatuserien välillä.Osastoittaiseen kertatäyttöisyyteen perustuvaa kasvatustapaa voidaan kutsua myös eräkasvatukseksi.Kertatäyttöisyys on tuttu menetelmä sianlihan- ja siipikarjanlihan tuotannossa. Naudanlihantuotannossasitä ei kuitenkaan ole meillä vielä systemaattisesti kokeiltu, koska tuotantoyksiköt ovat olleetpieniä ja kertatäyttöisyyden käyttöönotto edellyttää huomattavaa toimintatapojen uudistamista.Tuotantotilojen täyttöasteen pitäminen korkeana on vaativampaa kuin jatkuvatäyttöisissä kasvattamoissa.Eläimiä lähtee myyntiin enemmän kerrallaan, mutta aiempaa harvemmin, jonka vuoksimyös teurastilien väli harvenee. Toisaalta kertatäyttöisyyden avulla on mahdollista rytmittää navettatyötäparemmin.Teurastamo odottaa kertatäyttöisyyden parantavan tuotantomäärien ennustustarkkuutta ja vähentävänteuraskuljetuksen kustannuksia, kun teurasauto saadaan täyteen yhdeltä tilalta. Samalla myöspysähdysten määrä ja eläinten kuljetusaika teurastamolle lyhenee, joka vähentää eläinten kokemaastressiä. Kuljetuksissa suurin stressi aiheutuu pysähdyksistä, uusien eläinten sekoittamisesta entistenjoukkoon ja liikkeelle lähdöstä.Ternivasikoina muodostettu eläinryhmä säilyy kertatäyttöisyydessä samana koko kasvatusajan.Eläinten siirrot ja sekoitukset uusiin ryhmiin vähentyvät. Eläinten stressaantuminen ja alttius sairastumisellevähenee. Mahdollisuus pysyä tutussa laumassa vähentää tappeluita ja parantaa mahdollisuuksiatoteuttaa lajinmukaisia käyttäytymismalleja. Noin puolivuotiaat vasikat tuodaan tyhjään kasvattamoonja kasvatetaan teuraskypsiksi. Kasvattamon tyhjennyttyä kokonaan, se pestään, desinfioidaan jaannetaan kuivua ennen kuin uusi kasvatuserä otetaan sisään. Kertatäyttöisyys voidaan toteuttaa kokokasvattamossa tai osastoittain. Vasikat kasvatetaan kertatäyttöisissä vasikkakasvattamoissa noin 5 – 6kuukauden ikään saakka. Sen jälkeen ne siirretään kertatäyttöisiin loppukasvattamoihin ryhmiä rikkomatta.Osastoittainen kertatäyttöisyys sisältyy kolmivaihekasvatuksen alkuperäiseen toimintamalliin.Alkuperäiset toimintafilosofiat eivät ole vielä siirtyneet käytäntöön, mutta kolmivaihekasvatuksenvasikkakasvattamoiden yleistyminen on luonut hyvät edellytykset kertatäyttöisten lihanautakasvattamoidensynnylle. Uuden toimintatavan omaksuminen tuo silti aina mukanaan uusia asioita, joita onharkittava ennen aloittamista. Jos kasvattamosta lähtee teuraita vain kerran vuodessa, kertatäyttöisyyteensiirryttäessä ensimmäistä teurastiliä joutuu odottamaan pidempään.Vasikoiden saatavuus voi vaihdella vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan. Markkinahäiriöriskivoidaan minimoida sopimustuotannon keinoin. Samalla teurastamot pystyvät entistä paremminennustamaan teuraaksi tuloa ja sitä kautta täsmentämään lihaohjausta

Detraining Effects on Musculoskeletal Parameters in Early Postmenopausal Osteopenic Women: 3-Month Follow-Up of the Randomized Controlled ACTLIFE Study

Periods of absence from supervised group exercise while maintaining physical activity might be a frequent pattern in adults' exercise habits. The aim of the present study was to determine detraining effects on musculoskeletal outcomes after a 3-month detraining period in early post-menopausal, osteopenic women. Due to the COVID-19 pandemic, we terminated the 18-month randomized controlled ACTLIFE exercise intervention immediately after the 13-month follow-up assessment. This put an abrupt stop to the high-intensity aerobic and resistance group exercise sessions undertaken three times per week by the exercise group (EG: n = 27) and the gentle exercise program performed once per week for the attention control group (CG: n = 27); but both groups were permitted to conduct individual outdoor activity for the 3-month lock-down period. Study endpoints were lean body mass (LBM), bone mineral density (BMD) at the lumbar spine (LS), maximum hip-/leg extension strength and power. Detraining-induced reductions of LBM, hip/leg strength and power (but not BMD-LS) were significantly greater (p < 0.001 to p = 0.044) compared with the CG. Significant exercise effects, i.e. differences between EG and CG, present after 13 months of exercise, were lost after 3 months of detraining for LBM (p = 0.157) and BMD-LS (p = 0.065), but not for strength (p < 0.001) and power (p < 0.001). Of note, self-reported individual outdoor activities and exercise increased by about 40% in both groups during the lock-down period. Three months' absence from a supervised group exercise protocol resulted in considerable detraining effects for musculoskeletal parameters. Thus, exercise programs for adults should be continuous rather than intermittent. Trial registration number: ClinicalTrials.gov: NCT04420806, 06.05.2020

Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen : opas kasvattajalle ja ulkoistajalle

vo

Effect of Exercise Training on Bone Mineral Density in Post-menopausal Women : A Systematic Review and Meta-Analysis of Intervention Studies

Osteoporosis is a major health problem in post-menopausal women (PMW). Exercise training is considered a cost-effective strategy to prevent osteoporosis in middle aged-older people. The purpose of this study is to summarize the effect of exercise on BMD among PMW. A comprehensive search of electronic databases was conducted through PubMed, Scopus, Web of Science, Cochrane, Science Direct, Eric, ProQuest, and Primo. BMD changes (standardized mean differences: SMD) of the lumbar spine (LS) femoral neck (FN) and/or total hip were considered as outcome measures. After subgroup categorization, statistical methods were used to combine data and compare subgroups. Seventy-five studies were included. The pooled number of participants was 5,300 (intervention group:n= 2,901, control group:n= 2,399). The pooled estimate of random effect analysis was SMD = 0.37, 95%-CI: 0.25-0.50, SMD = 0.33, 95%-CI: 0.23-0.43, and SMD = 0.40, 95%-CI: 0.28-0.51 for LS, FN, and total Hip-BMD, respectively. In the present meta-analysis, there was a significant (p<0.001), but rather low effect (SMD = 0.33-0.40) of exercise on BMD at LS and proximal femur. A large variation among the single study findings was observed, with highly effective studies but also studies that trigger significant negative results. These findings can be largely attributed to differences among the exercise protocols of the studies. Findings suggest that the true effect of exercise on BMD is diluted by a considerable amount of studies with inadequate exercise protocols.Peer reviewe