Kainuunharmaksen geneettisen vaihtelun arvio sukupuutiedoista

Tässä tutkielmassa selvitettiin kainuunharmaksen geneettistä monimuotoisuutta sukupuuaineistoon pohjautuen. Aineisto saatiin ProAgria Keskusten Liiton lampaiden tuotosseurannan tietokannasta sisältäen yhteensä 22 467 yksilöä vuosilta 1982–2014. Sukusiitosaste laskettiin kaikille eläimille. Syntymävuosittaisten keskiarvojen laskemisessa käytettiin kuitenkin vain eläimiä, joiden sukupuu oli tarpeeksi kattava (PEC selitys tälle >0.8 käyttäen viittä sukupolvea). Keskiarvot laskettiin erikseen jälkeläistä saaneille yksilöille sekä jalostuspässeille ja jalostusuuhille. Jalostukseen käytettyjen eläinten väliset sukulaisuusasteet laskettiin syntymävuosittain jalostuspässeille, jalostusuuhille, sekä jalostuspässien ja -uuhien välille. Tutkielmassa arvioitiin myös teholliset populaatiokoot vuosina 2000–2014 syntyneille yksilöille, merkittävimpien esivanhempien vaikutukset perinnölliseen vaihteluun sekä keskimääräiset sukupolvien väliset ajat. Keskimääräiset sukusiitos- ja sukulaisuusasteet ovat pienentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Vuonna 2014 syntyneiden lampaiden keskimääräinen sukusiitosaste oli noin 7 %, kun se korkeimmillaan 1990-luvulla on ollut yli 13 %. Sukulaisuus vuonna 2013 syntyneiden jalostukseen käytettyjen eläinten välillä oli noin 17 %, kun se korkeimmillaan 2000-luvulla on ollut yli 20 %. Myös tehollinen populaatiokoko on kasvanut noin 40 yksilöstä nykyiseen noin 70 yksilöön. Nykyisen kainuunharmaspopulaation perimästä 32 %:a voidaan jäljittää seitsemään 1980-luvulla eläneeseen perustajapässiin: Pertti, Risto, Immo, Lassi, Antti, Matti ja Topi. Näistä Pertillä on ollut suurin vaikutus: vielä vuonna 2014 syntyneiden lampaiden perimästä 11 % arvioitiin olevan Pertin alkuperää. keskimääräinen Sukupolvien välinen aika 20 viimeisen vuoden ajalta oli 3,3 vuotta. Kainuunharmaksen geneettinen monimuotoisuus on parantuntunut viime vuosina eläinmäärän kasvaessa. Sukusiitosasteet ja sukulaistuminen ovat olleet hienoisessa laskussa jo useamman vuoden ja vastaavasti tehollinen populaatiokoko on kasvanut. Populaation geneettisen monimuotoisuuden takaamiseksi tulevaisuudessa kainuunharmaksen jalostuksessa ja säilytystyössä kannattaisi hyödyntää keinosiemennystä, optimaaliseen kontribuutioon perustuvaa jalostusvalintaa sekä genomitietoa.This thesis presents the results of the pedigree based genetic diversity study of the Kainuu Grey sheep. Data, including 22 467 animals born between 1981 and 2014, was received from ProAgria - Rural Advisory Services. Inbreeding coefficients were calculated for all animals. For birth-year averages only animals with sufficient pedigree depth (pedigree completeness value, PEC>0.8 using five generations) were considered. Averages were calculated separately for all breeding animals, breeding rams, and ewes. Average relationships were calculated within breeding rams, within breeding ewes, and between breeding rams and ewes. The thesis presents also estimates of the effective population size for birth-years 2000–2014, the contributions of the most influential ancestors, and average generation intervals. The average inbreeding and relationship coefficients have decreased during the last 20 years. The average inbreeding coefficient of the lambs born in 2014 was around 7 % when it was at its highest in 1990’s over 13 %. Average relationship between breeding animals born in 2013 was 17 % when it was at its highest over 20 % in 2000’s. Also effective population size has increased from 40 to the current figure of 70 animals. 32 % of the genetic variation of the current Kainuu Grey population can be traced back to seven founder rams that lived in 1980’s: Pertti, Risto, Immo, Lassi, Antti, Matti, and Topi. Out of those, Pertti has the most remarkable influence on the breed: around 11 % of the germ plasm of the lambs born in 2014 can be traced back to Pertti. The mean generation interval during last 20 years was 3.3 years. Genetic diversity of the Kainuu Grey has improved during the last years as the number of Kainuu Grey has increased. Inbreeding and relationship coefficients have declined slightly during last few years. Correspondingly, the effective population size has increased. To ensure genetic diversity of the Kainuu Grey in the future, artificial insemination, optimal contribution and genomic information could be utilized in breeding and in conservation work

Kainuunharmaksen rotuominaisuudet

Kainuunharmas-lammas on suomalainen alkuperäisrotu ja sitä on aiemmin pidetty suomenlampaan harmaana värimuunnoksena. Rotu on sittemmin osoitettu DNA-tutkimuksin erilliseksi populaatiokseen. Kainuunharmas vältti täpärästi sukupuuttoon kuolemisen 1980-luvulla, kun eläinlääkäri Pertti Hankonen otti tehtäväkseen rodun jäljellä olevan kannan elvyttämisen. Kainuunharmasten lukumäärä on kasvanut, pysyvän kannan suuruus on nykyään arviolta 1800 yksilöä. Rotu on kuitenkin edelleen harvinaisuutensa vuoksi huonosti tunnettu. Jo pidemmän aikaa rodulle on kaivattu omaa kantakirjausohjesääntöä. Kantakirjausohjesäännön valmistumisen myötä rotu voitaisiin virallisesti tunnustaa EU:ssa hyväksytyksi lammasroduksi. Opinnäytetyöhön on koottu yhteen kasvattajien näkemyksiä kainuunharmaksesta. Opinnäytetyössä tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin lisäksi kainuunharmaksen rotuominaisuuksia tietopohjaksi kantakirjausohjesäännölle. Havaintoja tehtiin suomenlampaan kantakirjausohjesäännön mukaisesti muun muassa väristä, villan laadusta, rungon mitoista, jalkojen asennosta ja koosta. Tutkimukseen osallistui 15 kainuunharmastilaa ja otoskoko oli 312 eläintä. Tutkimuksen lisäksi opinnäytetyössä on kooste tuotosseurantarekisteristä kerätyistä karitsoimis- ja karitsatiedoista. Kainuunharmas eroaa muista roduista harmaantumisen myötä muuttuvan värityksensä ansiosta. Rodun edustajilla havaittiin tutkimuksen perusteella paljon jalostamattomille roduille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten rakenne- ja purentavirheitä, virheellisiä jalka-asentoja, villan epätasalaatuisuutta, sekä alkukantaisia käyttäytymistapoja. Kainuunharmasyksilöissä esiintyy perinteisen harmaan aikuisvärin lisäksi vaaleaa, mustaa ja ruskeaa väriä eri sävyissä. On tavallista että mustissa jaloissa ja päässä on valkoisia merkkejä. Turkistyyppisyyttä esiintyy yleisesti mutta tavallisimmin vain laikuittain rodun edustajilla. Sikiävyys oli yhteenvedon mukaan korkea, keskimäärin 2,36 karitsaa ja eloon jääneiden karitsoiden lukumäärän keskiarvo 2,21. Jalostustyön tuloksena on onnistuttu saamaan jo hyvin edustavia ja kilpailukykyisiä yksilöitä rodun edustajiksi. Tutkimus on monipuolisesti toteutettu katsaus kainuunharmaksen ominaisuuksiin. Tutkimus oli luonteeltaan hyvin kokeileva, sillä tarkasteltiin ennestään melko huonosti tunnettua rotua. Saadut tulokset antavat kuitenkin hyvin suuntaa kehitystarpeesta ja rotua koskevista realiteeteista. Kainuunharmaksessa olisi paljon selvittämistä, muun muassa sikiävyyden, emo- ja teurasominaisuuk-sien parissa. Lisäksi esimerkiksi hitaaseen kasvuun ja värin muunteluun vaikuttaville tekijöille olisi hienoa saada selitys.The Grey Finnsheep (kainuunharmas) is a Finnish native breed, previously regarded as a grey variation of Finnsheep. It has been shown through DNA-analysis that Grey Finnsheep has diverged from Finnsheep. The breed narrowly escaped extinction in the 1980´s. There were only a few individuals of Grey Finnsheep left when veterinarian Pertti Hankonen decided to resuscitate the recovery of the breed. Nowadays there are about 1800 individuals of this breed. Grey Finnsheep are still uncommon and because of this a badly recognised breed. When the pedigree book is ready this breed can be officially recognized as a EU approved breed of sheep. This thesis has brought together the collected opinions of the breeders of Grey Finnsheep. A survey was made also in this thesis of the breed features of Grey Finnsheep for the statutory stud-book. Observations were made for example of colour, quality of wool, lambing, position of feet and gauge of sheep like weight, length and width. Observations were made in accordance with the pedigree of the Finnsheep. 15 sheep farms were used in this research and a sample size of 312 Grey Finnsheep. Grey Finnsheep differ from other sheep breeds by their personal grey colour. Lambs are black but when growing their colour changes to grey. Results of this research show that Grey Finnsheep have a lot of features that are in common with crude breeds like structural defects, malocclusions, defective position of feet, different quality of wool and primitive behavior. Usually Grey Finnsheep are light or dark grey with black feet and a black head but besides this are also individuals with different kinds of variations of white, black or brown colour. It is common also for there to be white marks on the head and feet. Fur wool occurs only in patches. The number of lambs born was on average 2,36 and number of survivors 2,21 The search has been carried out with a multi-sided reporting of the qualities of Grey Finnsheep. The search was very experimental because Grey Finnsheep are not very well-known. Results give however direction for areas of development and facts of this rare breed. There are many new questions to be asked about this breed. It would be interesting to know more about fertility, parent features and slaughter value. Also it could be interesting to know why growing is so slow and why colour changes for example during the year depending on for example feed

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2018 : Asiantuntija-arvio

From information to assessment: aiming for better service

Growth Patterns in Young Adult Monozygotic Twin Pairs Discordant and Concordant for Obesity

Telah dl1akukan penelotian kemungkinan penggunaan pati ketela rambat sebahaibahan penghancur pembuatan tablet

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2020

1.7.2021 voimaan tulleessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa (612/2021) THL:n tehtäväksi on säädetty laatia vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva asiantuntija-arvio valtakunnallisesti, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. Arvioinnissa tarkastellaan väestön palvelutarvetta, palvelujen järjestämisen nykytilaa ja kehityssuuntaa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja kustannuksia sekä tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen nykytilaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilannekuva sisältää sekä alueiden itse esiin nostamia että muita kansallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia näkökohtia palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, laadusta ja yhteensovittamisen tilasta. THL:n kansallinen arvio on muodostettu yhdistämällä maan eri alueiden vuoden 2020 ja alkuvuoden 2021 tilannekuvat. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty ajankohtaisia tutkimuksia ja selvityksiä.Kansallinen seuranta-arvioTiedosta arviointiin - tavoitteena paremmat palvelutS. 22 kuviota korjattu 7.4.22

Acquired obesity is associated with changes in the serum lipidomic profile independent of genetic effects : a monozygotic twin study

Both genetic and environmental factors are involved in the etiology of obesity and the associated lipid disturbances. We determined whether acquired obesity is associated with changes in global serum lipid profiles independent of genetic factors in young adult monozygotic (MZ) twins. 14 healthy MZ pairs discordant for obesity (10 to 25 kg weight difference) and ten weight concordant control pairs aged 24-27 years were identified from a large population-based study. Insulin sensitivity was assessed by the euglycemic clamp technique, and body composition by DEXA (% body fat) and by MRI (subcutaneous and intra-abdominal fat). Global characterization of lipid molecular species in serum was performed by a lipidomics strategy using liquid chromatography coupled to mass spectrometry. Obesity, independent of genetic influences, was primarily related to increases in lysophosphatidylcholines, lipids found in proinflammatory and proatherogenic conditions and to decreases in ether phospholipids, which are known to have antioxidant properties. These lipid changes were associated with insulin resistance, a pathogonomic characteristic of acquired obesity in these young adult twins. Our results show that obesity, already in its early stages and independent of genetic influences, is associated with deleterious alterations in the lipid metabolism known to facilitate atherogenesis, inflammation and insulin resistance.Both genetic and environmental factors are involved in the etiology of obesity and the associated lipid disturbances. We determined whether acquired obesity is associated with changes in global serum lipid profiles independent of genetic factors in young adult monozygotic (MZ) twins. 14 healthy MZ pairs discordant for obesity (10 to 25 kg weight difference) and ten weight concordant control pairs aged 24-27 years were identified from a large population-based study. Insulin sensitivity was assessed by the euglycemic clamp technique, and body composition by DEXA (% body fat) and by MRI (subcutaneous and intra-abdominal fat). Global characterization of lipid molecular species in serum was performed by a lipidomics strategy using liquid chromatography coupled to mass spectrometry. Obesity, independent of genetic influences, was primarily related to increases in lysophosphatidylcholines, lipids found in proinflammatory and proatherogenic conditions and to decreases in ether phospholipids, which are known to have antioxidant properties. These lipid changes were associated with insulin resistance, a pathogonomic characteristic of acquired obesity in these young adult twins. Our results show that obesity, already in its early stages and independent of genetic influences, is associated with deleterious alterations in the lipid metabolism known to facilitate atherogenesis, inflammation and insulin resistance.Both genetic and environmental factors are involved in the etiology of obesity and the associated lipid disturbances. We determined whether acquired obesity is associated with changes in global serum lipid profiles independent of genetic factors in young adult monozygotic (MZ) twins. 14 healthy MZ pairs discordant for obesity (10 to 25 kg weight difference) and ten weight concordant control pairs aged 24-27 years were identified from a large population-based study. Insulin sensitivity was assessed by the euglycemic clamp technique, and body composition by DEXA (% body fat) and by MRI (subcutaneous and intra-abdominal fat). Global characterization of lipid molecular species in serum was performed by a lipidomics strategy using liquid chromatography coupled to mass spectrometry. Obesity, independent of genetic influences, was primarily related to increases in lysophosphatidylcholines, lipids found in proinflammatory and proatherogenic conditions and to decreases in ether phospholipids, which are known to have antioxidant properties. These lipid changes were associated with insulin resistance, a pathogonomic characteristic of acquired obesity in these young adult twins. Our results show that obesity, already in its early stages and independent of genetic influences, is associated with deleterious alterations in the lipid metabolism known to facilitate atherogenesis, inflammation and insulin resistance.Peer reviewe