Harjoittelun aikainen terveysalan opettajan ja opiskelijan välinen kommunikaatio : opettajan kokemana

Opinnäytetyö on osa Inno Health-projektia. Inno Health- projektiin sisältyy tavoite, kehittää mobiilisovellus ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen aikaiseen terveysalan opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Turun AMK:n ohjatussa harjoittelussa olevien terveysalan opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun nimeämän ohjaavan terveysalan opettajan välistä kommunikaatiota opettajien näkökulmasta. Vastausta haettiin seuraaviin tutkimusongelmiin: Millä tavoin, mistä syystä ja minkälaisina ajankohtina kommunikaatiota tapahtuu terveysalan opettajan ja opiskelijan välillä harjoittelun aikana? Minkälaisia haasteita ilmenee terveysalan opettajan ja harjoittelussa olevan opiskelijan välillä? Miten kommunikaatiota terveysalan opettajan ja opiskelijan välillä voisi opettajan näkökulmasta kehittää opiskelijan harjoittelujakson aikana? Tässä opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistujat valittiin Turun AMK:n terveysalan opettajien joukosta. Heidän keskuudestaan tehtiin harkinnanvarainen otanta, jonka kriteerinä oli, että opettaja on toiminut ohjaajakouluttajana. Otannan kooksi oli alustavasti suunniteltu neljää terveysalan opettajaa, kolme osallistui haastateltavaksi. Opinnäytetyössä esitetyssä tutkimusongelmista kaksi, kommunikaation syyt ja kommunikaation haasteet, tuottivat runsaasti aineistoa. Nämä ongelmat ovat esitetty aineistopohjaisen sisällönanalyysin avulla. Haastattelujen tuloksena ilmeni, että terveysalan opettajat kommunikoivat ensi-sijaisesti harjoittelussa olevan opiskelijan kanssa sähköpostitse. Haasteena koettiin sähköpostiviestien suuri määrä ja väärin ymmärtämisen mahdollisuus. Kehittämisehdotukset kohdistuivat sähköisen viestinnän tuomiin uusiin keinoihin. Terveysalan opettajat kokivat tärkeäksi mahdollisuuden saada näköyhteys harjoittelussa olevaan opiskelijaan sekä ohjaajaan. Jatkokehittämisehdotuksina esitetään otannan laajentamista koskemaan useampaa terveysalan opettajaa eri ammattikorkeakouluissa. Tämän voisi tehdä kyselytutkimuksena. Lisäksi ehdotetaan, että tutkimusongelma, joka koskee kommunikaation kehittämistä, muutettaisiin. Kysymys saattaisi tuottaa enemmän tuloksia, jos siinä olisi konkreettisia eri vaihtoehtoja informaatioteknologia-alan tarjoamista mobiilisovelluksista. Tällöin tarvitaan tutkimusyhteistyötä terveysalan ja informaatioteknologian ammattilaisten kesken.This thesis is part of the project Inno Health. One of the objectives included in the project is to develop a mobile application to support interaction and flow of information between teacher and healthcare student during clinical placement. Purpose of this thesis is to clarify the communication process between nurse students at Turku University of Applied Sciences and their teachers, from a teachers' point of view. We were looking for answers to following research questions: How, why and when do we have interaction between nurse teachers and students during clinical placements? What kind of challenges can we find in current interaction methods between nurse teachers and students in clinical placement and what, if any, suggestions for improvement can be presented as an outcome from the study? We used theme interviews as data collection method. The participants were selected from the group of nurse teachers at Turku University of Applied Sciences. Within this group a discretionary sample was selected, the criterion was that the nurse teacher had served as an instructor in a clinical placement. The size of the sample was tentatively planned to include four nurse teachers but in the end, three participated in the interviews. Two of the research questions, i.) Reasons for the communication and ii.) Challenges in the communication, produced a wealth of material. These findings are here presented through content analysis. The interviews revealed that healthcare teachers communicate with the students primarily by e-mail. Challenge with this method, was seen as being a very large number of e-mails, and a high risk for misunderstandings. The development proposals focused largely around an extended use of electronic communication methods brought about by new technology. The interviewed nurse teachers found it important to include video communication as a mean to communicate between the nurse teacher, the student and the nursing instructor. We suggest expanding these studies to include additional nurse teachers from other schools. It should also be considered to refocus from the development of the communication process, to a more specific focus on the mobile applications being used by students and teachers. This would require a co-operation between healthcare and IT professionals

The intra- and intertester repeatability of radiographic elbow incongruity grading is high in chondrodystrophic dog breeds

Elbow incongruity is a form of elbow dysplasia that causes osteoarthritis, pain, and lameness, and it is common in chondrodystrophic dog breeds. The objective of this retrospective secondary analysis study was to evaluate the intra- and interobserver repeatability of a novel radiographic incongruity grading system for assessing elbow incongruity in three chondrodystrophic dog breeds-the dachshund, Skye Terrier, and Glen of Imaal Terrier. We conducted an observer agreement study that included 220 mediolateral antebrachial radiographs from 110 dogs with the elbow in 90 degrees flexion. The radiographs were independently assessed by three observers at three time points, using a four-stepped grading scale. The proportion of agreement and Kappa coefficient were calculated. Both the intra- and interobserver proportions of agreement were substantial when three grades were required to be identical (.705-.777 and .609, respectively), and almost perfect for two identical grades (.991-1.000 and .991, respectively). Some differences in repeatability between breeds were noted; specifically, the intraobserver repeatability was higher in the dachshund, and the interobserver repeatability was lower in the Glen of Imaal Terrier. Our study showed that the radiographic imaging protocol and incongruity grading system have high repeatability when assessing elbow incongruity in chondrodystrophic dog breeds.Peer reviewe

Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)

KUITTI-projektissa arvioitiin ilmastonmuutosriskien suoria ja välillisiä kustannuksia Suomelle, ennakoivan ja reaktiivisen sopeutumisen väliset erot huomioiden. Lisäksi tarkasteltiin ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen taloudellisten vaikutusten arvioimiseen tarvittavan tiedon saatavuutta Suomessa sekä tuotettiin katsaus innovaatiotarpeista ja vaihtoehdoista, jotka palvelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista. Merkittävimpien ilmastonmuutosvaikutusten tarkastelun perusteella valittiin jatkoanalyysejä varten toimialayhdistelmät, jotka olivat: rakennettu ympäristö erityisesti tulvariskien osalta, sähkönjakeluverkkojen häiriöt sekä erilaiset vaikutukset maa- ja metsätalouden tuotoksiin. Yhdistettyjen ilmasto- ja sosioekonomisten skenaarioiden SSP1-RCP2.6 ja SSP3-RCP4.5 perusteella arvioitiin tulevaisuuden taloudellisia riskitasoja valituille toimialoille sektorimalleilla vuodesta 2020 vuoteen 2070. Mallilaskelmien tulokset syötettiin kansalliseen makrotaloudelliseen malliin, jossa on alueellisia laajennuksia makrotaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tehtiin kevyt tarkastelu matkailun, tieliikenteen, vesihuollosta sekä terveydenhuollon osalta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen kansainväliseen kilpailuasemaan analysoitiin globaalilla makrotaloudellisella mallilla. Lopuksi käytiin läpi mahdollisia merkittäviä vaihtoehtoja taloudellisesti kannattaville sopeutumisratkaisuille.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)

KUITTI-projektissa arvioitiin ilmastonmuutosriskien suoria ja välillisiä kustannuksia Suomelle, ennakoivan ja reaktiivisen sopeutumisen väliset erot huomioiden. Lisäksi tarkasteltiin ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen taloudellisten vaikutusten arvioimiseen tarvittavan tiedon saatavuutta Suomessa sekä tuotettiin katsaus innovaatiotarpeista ja vaihtoehdoista, jotka palvelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista. Merkittävimpien ilmastonmuutosvaikutusten tarkastelun perusteella valittiin jatkoanalyysejä varten toimialayhdistelmät, jotka olivat: rakennettu ympäristö erityisesti tulvariskien osalta, sähkönjakeluverkkojen häiriöt sekä erilaiset vaikutukset maa- ja metsätalouden tuotoksiin. Yhdistettyjen ilmasto- ja sosioekonomisten skenaarioiden SSP1-RCP2.6 ja SSP3-RCP4.5 perusteella arvioitiin tulevaisuuden taloudellisia riskitasoja valituille toimialoille sektorimalleilla vuodesta 2020 vuoteen 2070. Mallilaskelmien tulokset syötettiin kansalliseen makrotaloudelliseen malliin, jossa on alueellisia laajennuksia makrotaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tehtiin kevyt tarkastelu matkailun, tieliikenteen, vesihuollosta sekä terveydenhuollon osalta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen kansainväliseen kilpailuasemaan analysoitiin globaalilla makrotaloudellisella mallilla. Lopuksi käytiin läpi mahdollisia merkittäviä vaihtoehtoja taloudellisesti kannattaville sopeutumisratkaisuille.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Muistisairaan läheisen arki ja sen tukeminen

Kehittämisprojektin taustalla on kansainvälinen Palliare- hanke, johon haastateltiin tapausselostuksia varten kolmea muistisairasta ja heidän läheistään. Haastatteluista ilmentyi läheisten arjen haasteet muistisairaan kanssa sekä tuen tarve muistisairauden eri vaiheiden aikana. Kehittämisprojektin tavoitteena oli selvittää millaista, keneltä ja miten pitkäaikaista tukea läheiset kokevat arkeensa tarvitsevansa. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli tukemisen ajankohtaisuuden ja tukijärjestelmien selkiyttäminen läheisen arjessa muistisairauden eri vaiheissa. Tutkimustulokset rakentuivat läheisen kokemaan hyvinvointiin, arjen tuomiin haasteisiin sekä arjen saatuihin ja tarvitsemaan apuihin läheisen näkökulmasta. Läheisen kokemaan hyvinvointiin vaikuttivat muun muassa oman terveyden kokeminen, liikunnan mahdollisuus, oma aika ja ystävät. Läheisen arjen haasteet kohdentuivat muistisairaan käytösoireisiin, oman ajan hallintaan, kokonaisvaltaiseen huoleen muistisairaasta ja omasta terveydentilasta sekä tulevaisuuden epätietoisuudesta. Arjen hyvinvointia lisäsivät monet eri tukipalvelut, joita antoivat viralliset palvelutahot, kolmas sektori sekä vapaaehtoiset. Kehittämisprojektin tuotoksena rakentui selvennys tukipalvelujen ajankohtaisuudesta läheisen arjen tukemiseksi. Johtopäätöksenä oli tiedottamisen merkitys ja sen kertaaminen läheiselle muistisairauden eri vaiheissa. Epätietoisuuden tila vie läheiseltä voimia elää arvokasta arkea yhdessä muistisairaan kanssa.This thesis was a project, which was based on international Palliare project. The case reports were collected by interviewing three persons who were suffering from memory disorder and their family caregivers. The interviews expressed family caregiver´s everyday challenges with memory disorder patient as well as the need of support during the different stages of memory disorder. The aim of this thesis was to find out the type, duration and source of support family caregivers would need in their daily lives with memory disorder patient. The purpose of the development project was to clarify the current topicality of support and support service for family caregivers in different stages of the memory disorder patient´s life. The results of this thesis are based on the experience of wellbeing and challenges of everyday life as well as the help received and needed from the perspective of the family caregiver´s of the patient. Well-being depends on the experience of their own health, the opportunity to exercise, availability of time for themselves and friends. Everyday challenges consist of behavior problems, time management, anxiety and concern of the patient as well as caregivers´ own state of health and uncertainty of the future. Things that increase the well-being of everyday life were different support services, which were given by the official services, the third sector and voluntary people. The final output of this develop ment project was a description of the topicality of the support services for the family caregiver´s everyday life. The conclusion was the importance of information and its repetition to the loved ones and relatives during the different stages of memory disorder. Uncertainty can feel exhausting although the caregivers should be able to focus on living a dignified life with the loved one suffering from memory disorder

Asiakaspalvelu terveydenhuollon chatissä: simulaatiolla osaamista

Terveydenhuollossa teknologian ja etäpalveluiden määrä on lisäänty­nyt merkittävästi ja asiakkailta odo­tetaan aktiivisempaa osallistumista hoitoonsa. Tärkein sosiaalinen muu­tos terveydenhuollon asiakkaiden piirissä on lisääntynyt yksilöllisyy­den tavoittelu ja suuret odotukset saatavan hoidon suhteen

Aktivoiva fysioterapia aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa : fysioterapiapalvelujen alueellinen kehittämisprojekti

Aivohalvauspotilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista kuntoutusta, jossa fysioterapialla on keskeinen osuus. Fysioterapian toteutumisen ongelmana on kuntoutuspalvelua antavien tahojen yhteistyön puute, mikä haittaa potilaiden tehokkaan ja järkevän kuntoutuksen järjestämistä. Fysioterapeuttien tiedonkulkua vaikeuttaa myös yhteneväisen arviointi- ja seurantakäytännön puuttuminen.peerReviewe

Role of Recycling Endosomes and Lysosomes in Dynein-Dependent Entry of Canine Parvovirus

Canine parvovirus (CPV) is a nonenveloped virus with a 5-kb single-stranded DNA genome. Lysosomotropic agents and low temperature are known to prevent CPV infection, indicating that the virus enters its host cells by endocytosis and requires an acidic intracellular compartment for penetration into the cytoplasm. After escape from the endocytotic vesicles, CPV is transported to the nucleus for replication. In the present study the intracellular entry pathway of the canine parvovirus in NLFK (Nordisk Laboratory feline kidney) cells was studied. After clustering in clathrin-coated pits and being taken up in coated vesicles, CPV colocalized with coendocytosed transferrin in endosomes resembling recycling endosomes. Later, CPV was found to enter, via late endosomes, a perinuclear vesicular compartment, where it colocalized with lysosomal markers. There was no indication of CPV entry into the trans-Golgi or the endoplasmic reticulum. Similar results were obtained both with full and with empty capsids. The data thus suggest that CPV or its DNA was released from the lysosomal compartment to the cytoplasm to be then transported to the nucleus. Electron microscopy analysis revealed endosomal vesicles containing CPV to be associated with microtubules. In the presence of nocodazole, a microtubule-disrupting drug, CPV entry was blocked and the virus was found in peripheral vesicles. Thus, some step(s) of the entry process were dependent on microtubules. Microinjection of antibodies to dynein caused CPV to remain in pericellular vesicles. This suggests an important role for the motor protein dynein in transporting vesicles containing CPV along the microtubule network

Innovatiivisten ratkaisujen hankintamenettelyt Kupittaan kampuksella : Innokampus-hanke

Innokampus-projektin tavoitteena oli kehittää uusi innovatiivisten ratkaisujen hankintamenettely, joka mahdollistaa käyttäjälähtöisen uudishankinnan. Raportissa esitellään keinoja, jotka mahdollistavat edistyksellisten ratkaisuiden hyödyntämisen sekä toimitilojen teknisessä toteutuksessa että toimintojen kehittämisessä, erityisesti uusien pedagogisten ratkaisuiden suhteen. Raportissa tarkastellaan, kuinka uudentyyppiset oppimisympäristöt on mahdollista toteuttaa. Kampuskonseptissa rakennus toimii itseään ja toimintojaan monitoroivana oppimisympäristönä, jota on mahdollista myöhemmin uudistaa niin taloteknisten ratkaisuiden kuin oppimisja tutkimusympäristöjen osalta. Tekesin rahoittaman Innokampushankkeen tuloksena kehitettiin lisäksi menettelytapoja, joiden avulla innovatiivisia menetelmiä voidaan tehokkaammin hyödyntää julkisen rakentamisen hankkeissa