Metropolian Ammattikorkeakoulun organisaatiokulttuuri ja sen muutosmahdollisuudet opettajien kuvaamina

Refereed article We studied the teachers’ view on organizational culture and its possible changes. We applied the Competing Values Framework developed by Robert Quinn and John Rohrbaugh (1983) in analyzing changes of the organizational culture. The data was collected by group discussions. The teachers participating in these discussions (N = 30) represented all the faculties of Helsinki Metropolia University of Applied Sciences (UAS). The data was analyzed using content analysis. We identified that the organizational culture was mainly focused on internal operations. The adhocracy culture that emphasizes creativity and dynamicity and the market culture that emphasizes competitiveness and stability are worthy alternatives in developing the organizational culture of Helsinki Metropolia UAS. In this case the strength of the institution is in a flexible inner organization and in the developing of the external activities to meet the requirements of the market economy. The qualities of a teachers’ expertise are those of a developer and a producer as well as an efficient networker. The operations are actively directed outwards from the organization but balance between stability and dynamicity remains. The developing of the institution’s internal operations requires fore mostly that the teachers’ pedagogical skills are improved. Instead strong subject matter knowledge gives capability to direct activities outwards from the institution.Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Tutkimme Metropolia Ammattikorkeakoulun opettajien käsityksiä organisaatiokulttuurin piirteistä ja muutossuunnista. Sovelsimme Robert Quinnin ja John Rohrbaughin (1983) kilpailevien arvojen viitekehystä (Competing Values Framework) organisaatiokulttuurin piirteitä tutkiessamme. Keräsimme aineistot ryhmäkeskusteluilla, joihin osallistui yhteensä 30 opettajaa Metropolia Ammattikorkeakoulun eri yksiköistä. Analysoimme aineistomme sisällön erittelyn ja teoriaohjaavan sisällön analyysin avulla. Tulostemme mukaan sisäänpäin kääntyvät organisaatio kulttuurin piirteet olivat vallitsevia. Kehittämisen suunnaksi tunnistimme ulospäin suuntautuvien organisaatiokulttuurien piirteiden voimistamisen. Ketteryyskulttuuri korostaa luovuutta ja dynaamisuutta ja markkinakulttuuri kilpailullisuutta ja vakautta. Ketteryyskulttuurin piirteitä omaksuttaessa oppimisen voimana on yhteinen tiedonrakentaminen ja jaettu asiantuntijuus. Opiskelija kohdataan oppijana. Markkinakulttuurin piirteitä voimistettaessa opettajan asiantuntijuudessa vahvistuvat kehittäjän, verkottujan ja tuottajan ominaisuudet. Opiskelija kohdataan asiakkaana. Kehittämissuuntien välillä on jännitteisyyttä. Optimaalisessa tilanteessa organisaation voima muodostuu ketterästä sisäisestä organisoitumisesta ja ulkoisen toiminnan markkinaehtoistamisesta ympäröivän yhteiskunnan valtavirran mukaiseksi