Internet-pohjaisen verkon havaintotiedon visualisointi

Tutkielman tavoite oli vertailla graafista ja tekstipohjaista käyttöliittymää Internet Protocol -pohjaisen verkon seurannassa ja havaintotiedon visualisoinnissa. Osallistujat (N = 10) käyttivät tekstipohjaista käyttöliittymää sekä erikseen tätä tutkimusta varten toteutettua prototyyppikäyttöliittymää. Prototyyppi toteutettiin D3-sovelluskehyksellä siten, että verkkolaitteet sekä niiden portit mallinnettiin värikoodattuina solmuina ja solmujen välisinä yhteyksinä. Osallistujat oli jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, kuuluiko heidän päivittäiseen työhönsä tekstipohjaisen käyttöliittymän avulla tehty ylläpito vai ei. Mittauksen tuloksien perusteella graafinen käyttöliittymä oli tekstipohjaista käyttöliittymää hitaampi. Tekstipohjaisessa käyttöliittymässä tehtyjen kirjoitusvirheiden määrä oli merkittävästi suurempi verrattuna osoitusvirheiden määrään graafisessa käyttöliittymässä. Molemmat osallistujaryhmät pitivät kokonaisuudessaan graafista käyttöliittymää hankalampana käyttää. Haastattelujen perusteella graafinen käyttöliittymä sopii paremmin kokonaisuuksien hahmottamiseen ja tehtäviin, jotka liittyvät toisiinsa. Graafisen käyttöliittymän kehitystä kannattaneekin jatkaa saadun palautteen pohjalta

MELA2012 Reference Manual.

Second edition appeared in 2013First editio

Pellavan ja kuituhampun mikrobiologinen laatu ja mahdollisuudet jatkojalostukseen

ei saatavill

Ava-akatemian ja Keudan englanninkielisen lähiesimiestyön ammattitutkinnon yhteiskehittäminen

Tekijä: Mirka Redsven Työn nimi: Ava-akatemian ja Keudan englanninkielisen lähiesimiestyön ammattitutkinnon yhteiskehittäminen Tutkintonimike: Tradenomi (YAMK) Asiasanat: yhteiskehittäminen, asiakaskokemus, monikulttuurisuus, palvelumuotoilu, ammatillinen koulutus, oppisopimus, lähiesimiestyön ammattitutkinto Tämän YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ratkaisu liike-elämästä nousseeseen yritysasiakkaan osaamisen kehittämisen tarpeeseen ja käynnistää ei-suomenkielisille esihenkilöille lähiesimiestyön ammattitutkinto- ja oppisopimuskoulutus englannin kielellä. Ratkaisu löytyi yhteiskehittämisen kautta, jossa kaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää yhteistyössä resursoi ja käynnisti projektin. Mukana olivat asiakasyritykset ja loppukäyttäjät. Opinnäytetyön myötä kehitettiin yhteiskehittämisen toimintatapa ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Tutkimuksen metodologiana oli palvelumuotoilu ja teoreettisena viitekehyksenä palvelumuotoilun tuplatimantti -malli (Miettinen 2021, 19; Ball, 2019; Design Council, 2015, 6). Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelminä haastatteluita, sekä asiakasymmärryksen syventämiseen tarkoitettuja palvelumuotoilun kehittämismenetelmiä (asiakasprofiili, empatiakartta ja palvelupolku) sekä Service Blueprintin avulla kuvattiin yhteiskehittämisen toimintatapa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisesti. Tutkimus rajattiin yhteiskehittämiseen ja tutkintokoulutuksen käynnistämiseen sekä hakeutumisprosessin onnistumiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan rajauksesta huolimatta hyödyntää laajemmin ammatillisen koulutuksen järjestäjien kesken yhteiskehittämisessä. Opinnäytetyön kehittämisprojektin aiheena ollut Suomen ensimmäinen lähiesimiestyön ammattitutkinnon ryhmä käynnistyi englanniksi joulukuussa 2022

Internet-pohjaisen verkon havaintotiedon visualisointi

Tutkielman tavoite oli vertailla graafista ja tekstipohjaista käyttöliittymää Internet Protocol -pohjaisen verkon seurannassa ja havaintotiedon visualisoinnissa. Osallistujat (N = 10) käyttivät tekstipohjaista käyttöliittymää sekä erikseen tätä tutkimusta varten toteutettua prototyyppikäyttöliittymää. Prototyyppi toteutettiin D3-sovelluskehyksellä siten, että verkkolaitteet sekä niiden portit mallinnettiin värikoodattuina solmuina ja solmujen välisinä yhteyksinä. Osallistujat oli jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, kuuluiko heidän päivittäiseen työhönsä tekstipohjaisen käyttöliittymän avulla tehty ylläpito vai ei. Mittauksen tuloksien perusteella graafinen käyttöliittymä oli tekstipohjaista käyttöliittymää hitaampi. Tekstipohjaisessa käyttöliittymässä tehtyjen kirjoitusvirheiden määrä oli merkittävästi suurempi verrattuna osoitusvirheiden määrään graafisessa käyttöliittymässä. Molemmat osallistujaryhmät pitivät kokonaisuudessaan graafista käyttöliittymää hankalampana käyttää. Haastattelujen perusteella graafinen käyttöliittymä sopii paremmin kokonaisuuksien hahmottamiseen ja tehtäviin, jotka liittyvät toisiinsa. Graafisen käyttöliittymän kehitystä kannattaneekin jatkaa saadun palautteen pohjalta

Osingonjaon ja pääomanpalautuksen rajanveto yhtiön ja osakkeenomistajan tuloverotuksessa

Tutkielman tavoitteena on käsitellä osingonjaon ja pääomanpalautuksen rajanvetoa osakeyhtiöiden verotuksessa. Sääntely aiheesta on hyvin hajanaista, ja oikeudellisia ilmiöitä kohdellaan osittain eri tavalla riippuen siitä, minkä oikeudenalan näkökulmasta asiaa katsotaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on eri oikeudenalojen, erityisesti yhtiöoikeuden ja vero-oikeuden välisten tavoitteiden ristiriitaisuus ja sen ilmentymät lainsäädännössä. Tavoitteiden välinen ristiriitaisuus luo eri oikeudenalojen välille jännitteitä, minkä seurauksena sääntelylle asetetut tavoitteet jäävät osittain toteutumatta. Tutkielman alussa käsitellään osakeyhtiön pääomarakennetta ja rahoitusta sekä erityisesti pääomapanosten kohtelua yhtiön verotuksessa. Tämän jälkeen tarkastellaan osakeyhtiön varojenjakosäännöksiä ja varojenjaon verotusta yhtiön sekä osakkeenomistajan näkökulmasta. Seuraavaan lukuun on koottu SVOP-rahaston jakoon liittyviä osingonjaon ja pääomanpalautuksen rajanvetoa koskevia tilanteita, joissa verokohtelu ei tällä hetkellä ole selvästi säännelty. Rajanveto-ongelmia on käsitelty myös liittyen peitellyn osingon säännöksiin. Verolainsäädäntö on ollut aukollista osakeyhtiölain säätämisestä asti, ja lainsäädännön uudistamiseksi on ehditty tehdä jo useita hankkeita. Tutkielman lopussa käsitellään sitä, miten aukollista lainsäädäntöä on pyritty kehittämään ja miten nämä muutosehdotukset ovat vastanneet verolainsäädännön ongelmakohtiin. Tässä yhteydessä on käsitelty lainsäädännön aukollisuutta myös vero-oikeudellisen laillisuusperiaatteen ja oikeusturvan kannalta. Osakeyhtiölakiuudistuksessa lähdettiin siitä, että lain vaikutukset verotukseen ratkaistaan muussa lainsäädännössä. Verojärjestelmää ei ole kuitenkaan saatu sopeutettua osakeyhtiöiden muuttuneisiin toimintaolosuhteisiin. Tutkielman johtopäätöksissä esitetään näkemyksiä verolainsäädännön uudistustarpeesta

SUZUKI HAYABUSAN KILPA-ALUSTAN RAKENTAMINEN

Opinnäytetyön toimeksiantaja on Team Force Major, moottoripyörien nopeus-kilpailuista innostunut tiimi, joka on harrastanut nopeusajoja moottoripyörillään jo useiden vuosien ajan. Tavoitteena työssä oli selvittää kilpa-alustan vaikutuk-sia seisovan mailin (1 609,34 m) matkalla sekä juoksevan mailin matkalla, jossa moottoripyörällä ajetaan 7 mailin radalla ja nopein mailin matkan keski- nopeus mitataan. Myös moottoripyörän ajo-ominaisuuksia, turvallisuutta ja no-peutta yritettiin parantaa. Juokseva maili ajettiin Yhdysvalloissa Utahin osavaltiossa Bonnevillen suola-aavikolla syksyllä 2013. Nopeustavoitteeksi seisovalle ja juoksevalle mailille tiimi asetti rikottavaksi 400 km/h. Iskunvaimennuksen säädöt olivat projektissa tärkeät, koska ne ovat merkittävä turvallisuustekijä ja lyhyemmät kuin vakiois-kunvaimentimet, joten ne vaikuttavat myös aerodynamiikkaan ja renkaiden pitokykyyn. Iskunvaimennus muutettiin aiempaa jäykemmäksi jousien ja vaimennustehon osalta, koska moottoripyörän kiihtyvyys ja huippunopeus on noussut noin 100 km/h lisää. Myös ajokorkeus muutettiin vakio-Suzukia matalammaksi. Vaimen-nusvoimat mitattiin dynamometrillä ja saatuja tuloksia vertailtiin moottoripyörään asennettujen potentiometrien keräämään koeajotuloksiin nähden