Raskaana olevien mielipiteitä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista

Sikiöseulonnoista on säädetty seulonta-asetus (1339/2006), jonka perusteella kuntien sikiöseulontoja yhtenäistettiin vuoden 2010 alussa. Asetuksen mukaan kuntien tulee tarjota raskaana oleville tasavertaisesti sikiön poikkeavuuksien seulontoja ja tarvittaessa jatkotutkimuksia. Uudistettuihin sikiöseulontakäytäntöihin kuuluu varhaisraskauden ultraääni raskausviikolla (rv) 10+0-13+6, varhaisraskauden yhdistelmäseulonta, rakenneultraäänitutkimus raskausviikolla 18+0-21+6 tai raskausviikon 24 jälkeen. Opinnäytetyössämme on tarkoitus kartoittaa raskaana olevien mielipiteitä tiedoista, joita he ovat saaneet sikiöseulonnoista. Opinnäytetyömme tavoitteena on antaa sikiöseulontoja tekeville tietoa raskaana olevien mielipiteistä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista, jotta he voivat näiden pohjalta kehittää omaa työtänsä. Tutkimustehtävät: 1. Millaista tietoa raskaana olevat ovat saaneet sikiöseulonnoista? 2. Millaista tietoa raskaana olevat olisivat tarvinneet sikiöseulonnoista? 3. Mistä raskaana olevat ovat saaneet tietoa sikiöseulonnoista? Opinnäytetyössä on käytetty sekä määrällisen että laadullisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Uudelleensynnyttäjiä oli 59 % (n=56) kaikista vastanneista (n=95). Ensisynnyttäjiä oli 41 % (n=39) kaikista vastanneista. Uudelleensynnyttäjillä on tulosten mukaan ollut paremmat ja kattavammat tiedot seulontoihin mennessä kuin ensisynnyttäjillä. Avoimen kysymyksen kolmeksi pääteemaksi nousi: riittävä tiedon saanti, tiedon lähde ja kehitettävät osa-alueet. Suurimmat puutteet tiedon saannissa ja sen riittävyydessä koskivat sikiöseulontojen sisältöä sekä luotettavuutta. Ensisynnyttäjät kokivat saaneensa vähemmän tietoa kuin uudelleensynnyttäjät. Suurin osa vastanneista oli saanut sikiöseulontoja koskevat tiedot neuvolasta, synnytysosastolta ja Internetistä. Aiempien tutkimusten mukaan nykykäytännöllä raskaana olevat eivät tiedä seulonnasta riittävästi voidakseen tehdä päätöksensä siihen osallistumisesta tietoisina ja asian ymmärtäneinä. Tulostemme perusteella suurimmalla osalla vastaajista on riittävästi tietoa seulontoihin tullessaan. Näin ollen Kainuussa raskaana olevat saavat mielestään riittävästi tietoa ennen sikiöseulontoihin osallistumista. Jatkotutkimusaiheita omalle opinnäytetyöllemme voisi olla tutkimuksen toistaminen esimerkiksi toisessa si-kiöseulontoja tekevässä sairaalassa. Vastaavan tutkimuksen voisi tehdä myös neuvolan terveydenhoitajille. Esimerkiksi millaisena he kokevat tiedon antamisen sikiöseulonnoista ja sen riittävyydestä.Prenatal screenings are enacted in the screening statute (1339/2006) on the basis of which the practices for prenatal screenings provided by municipalities were unified in 2010. According to the statute, municipalities must offer pregnant women an equal opportunity to screening for fetal abnormalities. The revised practices include a first trimester ultrasound examination in weeks 10+0-13+6, a combined first trimester screening and a supplementary ultrasound examination in weeks 18+0-21+6 or after week 24. Quantitative and qualitative research methods were used in this thesis. The purpose of this thesis was to chart pregnant women’s opinions of the information which they had received about prenatal screening. The objective of this thesis was to give information to health professionals who perform prenatal screenings about what kind of information pregnant women had got about screenings. The research questions were to chart firstly what kind of information pregnant women had got about prenatal screening, secondly where pregnant women had got the information, and thirdly what kind of information they would have needed. 59 % (n=56) of the respondents (n=95) were reparturient mothers and 41 % (n=39) primipara mothers. According to the results, reparturient mothers had received better and wider information than primipara mothers before they went to screenings. The three main themes to the open question were access to information, source of information and areas to be developed. As far as access to information and insufficient information were concerned, both primipara and reparturient mothers named the content and the reliability of prenatal screenings as having most shortcomings. Most respondents had got the information about prenatal screenings from the maternity clinic, maternity ward and internet. Previous researches have shown that nowadays pregnant women do not know sufficiently about prenatal screenings to make a conscious and knowledgeable decision on participation. According to the results of this thesis, most respondents have sufficient information, when they come to prenatal screening. Also, pregnant women in Kainuu think that they receive sufficient information before prenatal screening. Further research could focus on performing a similar research, for example, in another hospital where prenatal screenings are made or on studying how public health nurses feel about giving information about prenatal screenings and the adequacy of the information

Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen toiminnallisessa ryhmässä

TIIVISTELMÄ Mansberg, Kaire & Rantonen, Terhi. Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen toiminnallisessa ryhmässä. Diak Etelä, Helsinki, kevät 2012, 62s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus/ sosionomi (AMK). Opinnäytetyö on toiminnallinen produktio, joka toteutettiin Pienperheyhdistyksen perhepaikka Punahilkassa. Opinnäytetyön tarve nousi Punahilkan asiakaskunnan tarpeista. Työn tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa toiminnallinen vuorovaikutusryhmä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Työllä haluttiin selvittää, miten vanhemmat kokivat ryhmän vahvistaneen heidän ja lasten välistä vuorovaikutusta. Yhtenä työn tavoitteena oli kehittää Punahilkan ryhmätoimintaa. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Toiminnallinen osuus toteutettiin keväällä 2011. Se piti sisällään vuorovaikutusryhmän suunnittelun ja toteutuksen. Ryhmä kokoontui viikoittain yhteensä neljä kertaa. Toiminnallisiin ryhmiin osallistui seitsemän vanhempaa ja kahdeksan lasta. Ryhmässä toteutettiin erilaisia vuorovaikutusta vahvistavia toiminnallisia menetelmiä. Jokainen ryhmätapaamiskerta sisälsi lapsille ohjatun leikkihetken ja vanhemmille tilaisuuden keskusteluun. Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käsiteltiin työn kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten vanhemmuutta, vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta, toiminnallisen ryhmän periaatteita ja sosiaalipedagogiikkaa. Näiden lisäksi käsittelemme lapsiperheiden ulkoisia haasteita ja leikin merkitystä lapsen vuorovaikutuksen vahvistamisessa. Toiminnallisen ryhmän tavoitteiden toteutumista arvioitiin osallistuvalla havainnoinnilla ja vanhemmilta kerätyillä palautteilla. Palautelomake auttoi meitä selvittämään, miten vanhemmat kokivat ryhmän vahvistaneen heidän ja lastensa välistä vuorovaikutusta. Osallistuvan havainnoinnin tavoitteena oli havainnoida vanhempien ja lasten toimintaa ja käyttäytymistä ryhmän erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Näiden lisäksi käytimme työmme arvioinnissa päiväkirjaa ja itsearviointilomaketta. Havainnoinnin perusteella voidaan todeta, että tämän kaltaisille vuorovaikutusryhmille olisi jatkossakin tarvetta. Opinnäytetyön keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että toiminnallinen vuorovaikutusryhmä soveltuu erinomaisesti vahvistamaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Asiasanat: vanhemmuus, vuorovaikutus, kiintymyssuhde, toiminnalliset menetelmät, sosiaalipedagogiikkaABSTRACT Mansberg, Kaire and Rantonen, Terhi Strengthening the interaction between the parent and a child in a functional grouping. 62., appendices. Language: Finnish . Helsinki, Spring 2012. Diaconia University of Applied Sciences. Dergree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. Our thesis is an interactive production which we carried out at the family center Punahilkka. The study concentrated in the needs of the families using the facility and services. The aim was to design and implement a functional group to improve parent-child interaction. We wanted to find out how the parents felt about interacting with their children and how the group had helped them in doing so. In addiction one of the goals was to develop group activities in Punahilkka. The thesis is divided into two parts. The interactive part was to design the group activities and to implement them. The group got together every week for four weeks in the spring 2011, and was formed of seven parents and eight children. The interactive part was to monitor the behavior between the child and a parent in the different group settings. We also took notes and used a form for every meeting to grade our progress. In the theory part of our thesis we concentrated in parenthood; interaction between a child and a parent, attachment and emotional ties, functionality of a group and its fundamentals as well as social pedagogy. On top of these topics we wanted to take in count the different challenges of families as well as the meaning of play in strengthening the social interaction of children. The group activities were evaluated by interactive perception as well as the feedback from the parents. The feedback gave an idea of how the parents felt that the interaction had gotten better and it was easier to communicate with their children. We can conclude that this sort of group activity and interactive play are in high demand among families; parents felt the activities helped to strengthen the bond between the parent and child. Keywords: parenthood, interactivity, emotional ties, interactive methods, social pedagog

Anestesiahoitajan osaaminen lapsipotilaan intraoperatiivisessa hoitotyössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata anestesiahoitajan ammatillista erityisosaamista lapsipotilaan intraoperatiivisessa hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saadun tiedon avulla lisätä lasten hoitoprosessissa toimivien anestesiahoitajien osaamista Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkausyksiköissä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kehittää anestesiahoitajien perehdytyksen sisältöä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Haastattelujen teemat käsittelivät anestesiahoitoa, anestesiahoitajan osaamista sekä lapsipotilaan hoitoa. Teemahaastattelussa korostuivat haastateltavien omat tulkinnat sekä asiat, jotka he kokivat merkityksellisiksi. Tavoitteenamme oli saada haastateltaviksi 4 - 6 anestesiahoitajaa, mutta lopulta pääsimme haastattelemaan kolmea anestesiahoitajaa, jotka työskentelivät lasten anestesiahoidossa. Haastattelut nauhoitettiin myöhempää litterointia varten. Tulosten perusteella anestesiahoitajan työssä on paljon niin sanottua ”hiljaista tietoa”, jossa korostuu erityisesti vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot. Nämä taidot koettiin erityisen tärkeinä lapsipotilaiden, lapsipotilaan anestesiahoitotyössä toimivien sairaanhoitajien sekä muiden hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden kesken. Anestesiahoitajat toivat esille myös työssäjaksamiseen liittyviä asioita, joten otimme nämä opinnäytetyön yhdeksi teemaksi. Toivomme, että tulevaisuudessa tutkimusta voitaisiin hyödyntää osana lasten hoitotyössä työskentelevien anestesiahoitajien perehdytyksen sisältöä. Koemme tämän asian tärkeäksi, sillä anestesiahoitajien osaaminen lasten hoitotyössä kehittää myös lasten anestesiahoitotyön laatua. Mahdolliset jatkotutkimukset voisivat liittyä esimerkiksi lasten anestesiahoitotyön kehittämiseen Kaarisairaalan uudessa leikkausyksikössä.The purpose of this thesis is to describe the specialised competencies of an anaesthetic nurse working in children’s intraoperative care. The aim of this thesis is to increase the competencies of anaesthetic nurses working in the children’s intraoperative care process in the operative units in Kuopio University hospital. The aim was also to in-crease the quality of induction for anaesthetic nurses in the operative units with child patients. This thesis was implemented by using the qualitative research method. Themes used in the interviews are anaestetic nursing, competencies of an anaesthetic nurse and the care of child patients. In the interviews the visions and experiences of the nurses were pronounced, as well as the most important things coming up in the interaction. Our aim was to interview 4 - 6 anaesthetic nurses, but we ended up having only three anaesthetic nurses for the interview. The interviews were recorded due to later transcription. In the interviews the skills of interaction and encountering skills of a nurse were underlined. These skills were experienced as the most important part of working in children’s nursing, in children’s anaesthetic nursing and within the other professionals working with child patients. It was suprising to us, how important it is to take care of coping in anaesthetic nursing, and that is why we wanted to add this specific theme to our research. We hope that in future our thesis could develop the induction of anaesthetic nurses working with children. We find this very important because we think that the quality of children’s nursing can be improved by enhancing the quality of competencies of anaesthetic nurses working in children’s intraoperative care. The further researches could investigate for example the improvements of the anaesthetic nursing and care of children in the operative units of the Kaari hospital

Improved Difference Images for Change Detection Classifiers in SAR Imagery Using Deep Learning

Satellite-based Synthetic Aperture Radar (SAR) images can be used as a source of remote sensed imagery regardless of cloud cover and day-night cycle. However, the speckle noise and varying image acquisition conditions pose a challenge for change detection classifiers. This paper proposes a new method of improving SAR image processing to produce higher quality difference images for the classification algorithms. The method is built on a neural network-based mapping transformation function that produces artificial SAR images from a location in the requested acquisition conditions. The inputs for the model are: previous SAR images from the location, imaging angle information from the SAR images, digital elevation model, and weather conditions. The method was tested with data from a location in North-East Finland by using Sentinel-1 SAR images from European Space Agency, weather data from Finnish Meteorological Institute, and a digital elevation model from National Land Survey of Finland. In order to verify the method, changes to the SAR images were simulated, and the performance of the proposed method was measured using experimentation where it gave substantial improvements to performance when compared to a more conventional method of creating difference images

Europe's White Spots: Postcolonial Readings of Eurocentrism and Nordic Minority Literatures

Euroopan valkoiset läiskät. Eurosentrismi, pohjoismaiset vähemmistökirjallisuudet ja jälkikoloniaalinen luenta Väitöskirja tutkii Euroopan kirjallisia reunamia, postkoloniaalisen ja pohjoismaisen kirjallisuudentutkimuksen vähän kartoitettuja alueita. Euroopan sisäisen kolonialismin tutkimuksen kohteena ovat etnisten ja kansallisten vähemmistöjen sekä maahanmuuton esitystavat. Niitä tarkastellaan erityisesti Pohjoismaiden ja ”mustan Euroopan” näkökulmasta. Eurooppaa provinsialisoiva tutkimus koostuu yhteenvedosta ja viidestä kansainvälisestä referee-artikkelista. Postkoloniaaliset luennat keskittyvät kulttuuristen erityispiirteiden, kulttuurienvälisyyden, postkoloniaalisen vastarinnan ja kielellisen hybriditeetin analyysiin. Ne osoittavat postkoloniaalisen kertomusmuotojen tapoja uudistaa kerrontakeinoja ja kirjallisuudenlajeja. Lajeista käsiteltävinä ovat matkakirjan, maahanmuuttoromaanin, kirjeromaanin, journalistisen esseen ja oma(elämäkerrallisen) tekstin muunnokset. Tutkimus tarkastelee myös maahanmuuttajayhteisöjen monikielisyyttä ja etnisten vähemmistöjen kielellisen vastarinnan strategioita. Tekstien tutkimusmetodeina ovat postkoloniaalinen teksti- ja kontekstianalyysi sekä kontrapunktinen lukutapa. Tutkimus soveltaa postkoloniaalista kritiikkiä laajaan pohjoismaisen kirjallisuuden kenttään (alkuperäiskansat, kansalliset ja etniset vähemmistöt sekä maahanmuuttajayhteisöt). Se sisältää myös kartoituksen Suomen ja Ruotsin afrikkalaistaustaisesta kirjallisuudesta. Postkoloniaalisen lähiluennan kohteena on brittiläisen Caryl Phillipsin matkakirja The European Tribe, jonka antropologisena tutkimuskohteena on Euroopan heimo, rasismi ja kolonialismin jäljet. Analyysi painottaa teoksen kerrontastrategioita, joissa yhdistellään eri kirjallisuuden lajeja, faktaa ja fiktiota. Jonas Hassen Khemirin Montecore. Uniikki tiikeri -romaanin luenta tähdentää kirjeromaanin ja (oma)elämäkerrallisen kirjoituksen kerrontaratkaisuja, joiden moniäänisyys tavoittaa monikulttuurisia lukijayleisöjä. Tutkimus selventää myös romaanin tapoja käsitellä Ruotsin maahanmuuttajien kulttuurista hybriditeettiä ja lähiökieltä, ”kreoliruotsia”. Yhteenveto käsittää postkoloniaalisen teoriakehyksen, nostaa esiin opinalan rajallisen käsityksen maailmankirjallisuudesta ja pohtii postkoloniaalisen kirjallisuudentutkimuksen nykyhaasteita. Työ tuo pohjoismaisen ulottuvuuden postkoloniaaliseen kirjallisuudentutkimukseen, maahanmuuton tutkimukseen sekä Eurooppa-tutkimukseen. Se tarjoaa myös uusia näkökulmia postkoloniaalin poetiikkaan.This study provincialises Europe by investigating how European and Nordic ethnic minority identities and migrant communities are written into and against the old national and Eurocentric narratives. The case studies examine cultural specificity and hybridity, generic renewals, and postcolonial resistance, demonstrating the connections between postcolonial literature and new modes of writing. Europe’s White Spots. Postcolonial Readings of Eurocentrism and Nordic Minority Literatures explores the unmapped white spots of postcolonial studies and Nordic literary studies by investigating less studied Nordic minority literatures and Black European literature. It examines representational and self-representational practices in the context of postcolonial resistance writing. The study also seeks to show the challenges of postcolonial poetics in the application of culture-specific textual analysis. Postcolonial close readings investigate such literary genres as travel book, (auto)biographic writing, the epistolary genre, and the migrant novel. Moreover, the articles probe bilingual and multilingual elements in the Nordic literatures. Two case studies examine Black Europe, racism, and internal colonialism. This article-based study is composed of a summary and five articles published in peerreviewed studies. Postcolonial theory constitutes the theoretical frame of this study. In the postcolonial close readings, postcolonial theory is combined methodologically with textual analysis, contextual analysis, and contrapuntal reading. Moreover, the study discusses the present-day challenges of postcolonial studies and comparative literature in relation to world literature and cross-cultural approaches. The five case studies are organised thematically so that the first chapter starts with a presentation of postcolonial Europe, whereas the following chapters shift the postcolonial approaches to Nordic literatures. The first chapter demonstrates how Caryl Phillips’s counter-travelogue The European Tribe provincialises Europe by presenting multiculturalism, racism, and internal colonialism in European countries. It highlights how the generic collage of The European Tribe operates as an innovative strategy of postcolonial writing. The second article is the first appropriation of postcolonial studies in the large field of Nordic literature. It traces the distinctive cultural, linguistic, and regional features in Nordic indigenous and ethnic minority literatures, which are presented in the context of postcolonial resistance writing. The third article investigates cultural hybridity in Jonas Hassen Khemiri’s Montecore. En unik Tiger. It focuses on the humorous play with languages in migrant communities. The fourth article highlights Montecore’s renewal of epistolary and (auto)biographic genres as transmitters of cultural differences and encounters. The fifth article is the first cartography of Finnish and Swedish writers of African descent in the Nordic countries. These writers are placed in Black European writing and postcolonial resistance literature. Europe’s White Spots. Postcolonial Readings of Eurocentrism and Nordic Minority Literatures brings a Nordic scope to postcolonial studies, migration studies, and European studies. It also provides new approaches to postcolonial poetics

Secondary prevention of low back pain in occupational health services : long-term effectiveness and cost-effectiveness of early interventions

Background: Four out of five people will experience low back pain (LBP) during their lives. Most LBP episodes pass within one to three months, but about one third reoccur within one year. One in ten people suffer from chronic LBP. Because LBP mainly affects the working-age population, it often leads to serious socio-economic consequences at the personal, employer and societal level. Therefore, it is the most common disabling condition on a global scale. To prevent LBP from developing into a recurrent, chronic and potentially disabling condition, risk-based assessment and targeted interventions should be carried out in the early stage. Hence, the main questions regarding the prevention of LBP and its consequences are: At whom should preventive actions be targeted, how and when? Aims: This thesis evaluates the effectiveness of early-stage interventions offered to employees who reported disabling pain and stiffness in their low back area but were still able to work. Methods: An employee survey, recruitment of participants and secondary preventive interventions were carried out in an occupational health (OH) setting. Employees were selected for the study cohort and later categorized into ‘mild’ and ‘moderate’ LBP subgroups according to their responses in the employee survey, based on pre-defined, low back specific criteria. After this, the study participants were allocated into two randomized controlled trials, either the patient information option or the active rehabilitation option. A random sample represented the natural course of LBP as a no-intervention control for both trials. The effectiveness of the interventions was evaluated on the basis of low-back -specific outcomes and sickness absence in comparison to the those of the controls. In addition, health care resource utilization was evaluated in the patient information group. Results: In both subgroups, a secondary preventive approach showed improvements in some low-back-specific outcomes and quality of life in comparison to controls. In the ‘mild’ subgroup, health care costs decreased at the societal level in both patient information arms and booklet information was cost-effective. Sickness absence also decreased. Although absolute improvements were minor, the effects were substantial with respect to the low baseline levels. Conclusions: Early interventions are recommended for pre-defined, symptom-based employee groups as a preventive management strategy for disabling LBP in OH settings.Taustaa: Neljällä viidestä on alaselkäkipua jossain vaiheessa elämäänsä. Vaikka alaselkäkivusta toivutaankin useimmiten 1 – 3 kuukaudessa, noin kolmasosa kipujaksoista uusiutuu vuoden sisällä. Joka kymmenennellä potilaalla sairaus kroonistuu. Alaselkäkipu onkin todettu eniten toimintakykyä heikentäväksi sairaudeksi maailmassa. Sen aiheuttamat haitat kohdistuvat erityisesti työssä käyvään väestönosaan. Pitkittyessään alaselkäkivulla on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia yksilölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Pitkittyvässä alaselkäkivussa on suositeltua suunnata toimenpiteet selkäkivun kroonistumisriskin mukaisesti. Nykytietämyksen mukaan näin voidaan tehokkaammin estää sairauden pitkittymistä ja siihen liittyvää toimintakyvyn alenemaa. Alaselkäkivun ennaltaehkäisyssä keskeistä onkin selvittää kenelle, miten ja milloin ennalta ehkäisevät toimet olisi parasta toteuttaa. Tavoitteet : Tämä väitöstutkimus selvitti varhaisen vaiheen toimenpiteiden tehoa työntekijöillä, jotka raportoivat toimintakykyä heikentäviä alaselkäoireita siinä määrin, että sen arvioitiin olevan riskitekijä alaselkäkivun kroonistumiselle. Päämenetelmät : Alkukysely, tutkimuspotilaiden rekrytointi ja ennaltaehkäisevät interventiot järjestettiin työterveyshuollon toimintaympäristössä. Yrityksen kaikille työntekijöille tehtiin selkäoirekysely, jonka perusteella henkilöt luokiteltiin ennalta määriteltyjen riskitasojen mukaisesti tutkimuskohorttiin, joka sen jälkeen edelleen jaettiin kahteen satunnaistettuun, kontrolloituun interventiotutkimukseen, joko lieväoireisten potilasinformaatio-optioon tai vaikeaoireisten aktiiviseen kuntoutusoptioon. Ennen interventioiden alkua, satunnaisotannalla poimitusta työntekijäryhmästä määriteltiin vertailuryhmät sekä lievä- ja vaikeaoireisten interventioihin. Näihin vertailuryhmiin ei kohdistettu toimenpiteitä ja ne edustivat siten alaselkävaivojen luonnollista kulkua. Yksittäisten interventioiden tehoa arvioitiin tunnetuilla alaselkäspesifeillä mittareilla, sairauspoissaoloilla ja terveyspalvelujen käytöstä laskettujen kustannusten avulla. Tulokset : Riskiryhmien mukaisesti suunnatut, ennaltaehkäisevät interventiot vähensivät alaselkäoireita ja paransivat elämänlaatua molemmissa interventio-optioissa, verrattuna selkäsairauden luonnolliseen kulkuun. Lieväoireisten optiossa, yhteiskunnan tasolla mitatut terveydenhuollon kustannukset vähenivät molemmissa potilasinformaatioryhmissä ja potilasinformaatio pelkän selkäkirjan muodossa oli kustannusvaikuttavaa. Vaikutukset sairauspoissaoloihin olivat marginaalisia. Vaikka interventioiden absoluuttiset tulokset olivatkin pienet, ne olivat merkittäviä suhteessa mataliin lähtöarvoihin. Johtopäätökset : Alaselkäkivun kroonistumista ehkäisevät varhaisen vaiheen interventiot kohdistettiin oireiden perustella etukäteen määritellylle joukolle työntekijöitä, jotka raportoivat alaselkäkivun heikentävän heidän toimintakykyään. Interventiot osoittautuivat tehokkaiksi ja ne soveltuvat työterveyshuollon toimintaympäristöön