Testigenerointityökalut Java-sovelluskehityksen tukena

Testien rooli sovelluskehityksessä on suuri, mutta eri syistä sovelluskehittäjien voi olla vaikeaa kirjoittaa relevantteja ja hyödyllisiä testejä. Testigenerointia voidaan käyttää sovelluskehityksen tukena, joko etsimässä aikaisemmin paljastumattomia virheitä tai kuvaamassa kohteena olevan ohjelmiston toimintaa tarkemmin. Testigeneroinnille on Java-kehityksen kontekstissa erilaisia työkaluja, joista tässä tutkielmassa arvioidaan kaupallisia Agitar Technologies-yrityksen AgitarOnea ja Parasoftin Jtestiä ja avoimia työkaluja, CodePro Analytixiä, Palusta, Randoopia ja EvoSuitea. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen, saavutetaanko kaupallisilla työkaluilla merkittävää etua verrattuna avoimien työkalujen käyttöön. Tutkielmassa osoitetaan, että AgitarOnella ja Jtestillä on tiettyjä osa-alueita, joissa ne ovat selkeästi parempia kuin avoimet työkalut, mutta myös, että niiden generoimia testejä on rajoitettu, eikä niitä voi hyödyntää yhtä vapaasti kuin avoimien työkalujen generoimia testejä. Tutkielman lopuksi todetaan myös, miten arvioidut sovelluskehittimet tukevat virheiden etsintää myös muilla merkittävillä tavoilla, eikä pelkkä testigenerointi anna koko kuvaa niiden tarjoamasta hyödystä

Paikallavaletun ja elementtirakenteisen VSS:n vertailu

Työssä vertaillaan paikallavalettua ja elementtirakenteista väestönsuojaa kustannus-, aikataulu-, ja laatunäkökulmasta toteutettujen kohteiden tietojen perusteella. Tuloksena saadaan numeerinen arvo toteutustapojen neliöhinnan erolle. Lisäksi saadaan arvio vaikutuksesta aikatauluun. Tämä tarjoaa työkalun tulevien kohteiden väestönsuojan toteutustavan valintaan.This thesis analyses the differences in cost, schedule and quality of the cast-in-place and precast element civil defense shelters. As a result there are numerical values for the cost differences and effects on the schedule of the site. This provides a tool for decision making of future projects

Learning actions, objects and types of interaction : A methodological analysis of expansive learning among pre-service teachers

Peer reviewe

On relationship to an object and to others : Learning and interaction in a planning meeting of teacher students

Objectives. In this research I analyzed the learning process of teacher students in a planning meeting using the expansive learning cycle and types of interaction approaches. In activity theory framework the expansive learning cycle has been applied widely in analyzing learning processes taking several years. However, few studies exist utilizing expansive cycles in analyzing short single meetings. In the activity theory framework talk and interaction have been analyzed using following types of interaction: coordination, cooperation and communication. In these studies single interaction situations have been analyzed, in which the status and power positions of participants has been very different. Interactions of self-directed teams, in which the participants are equal, have been examined very little. I am not aware of any studies, in which both learning actions of the expansive cycle and types of interaction by analyzing the same data would have been utilized. The aim of my study was to describe the process of collaborative innovative learning in a situation where the student group tries to accomplish a broad and ill-defined learning task. I aim to describe, how this planning process proceeds through different phases of learning actions of the expansive cycle. My goal is to understand and describe the transformations in the quality of interaction and transitions which are related to it. Another goal of this study is to specify the possible similarities and differences between expansive learning and types of interactions. Methods. Data of this study consisted of videotaped meetings, which were part of the study module for class teacher degree. The first meeting of the study module was chosen to be the primary research material. Five students were present in the group meeting. Transcription of the conversation was analyzed by classifying the turns of conversation following phases of the expansive cycle. After that the material was categorized again by using types of interaction. Results and conclusions. As a result of this study I was able to trace all the phases of the expansive cycle except one. Also, I was able to identify all interaction types. When I compared the two modes of analysis side by side I was able to find connecting main phases. Thus I was able to identify the interdependence between the two ways of analysis on a higher level, although I was not able to notice correlation on the level of individual phases. Based on this, I conclude that learning of the group was simultaneously specification and formulation of the object at the different phases of expansive learning and transformation of the quality of the interaction while searching for the common object.Tavoitteet. Tutkimuksessani tarkastelin opiskelijaryhmän suunnittelutapaamisen oppimisprosessia ekspansiivisen oppimisen syklin ja vuorovaikutuksen tyypittelyn näkökulmasta. Toiminnan teorian viitekehyksessä ekspansiivisen oppimisen sykliä on sovellettu laajasti pitkien useamman vuoden oppimisprosessien tarkasteluun. Sen sijaan tutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin lyhyitä yhden tapaamisen puitteissa toteutuneita ekspansiivisen oppimisen minisyklejä, ei ole juurikaan tehty. Toiminnan teorian puitteissa puhetta ja vuorovaikutusta on analysoitu vuorovaikutuksen tyyppejä, koordinaatiota, kooperaatiota ja kommunikaatiota, hyväksikäyttäen. Näissä tutkimuksissa tutkimuksen kohteena on usein ollut yksittäisiä vuorovaikutustilanteita, joissa osallistujien statuserot ja valta-asemat ovat olleet hyvin erilaisia. Sen sijaan itseohjautuvien ryhmien vuorovaikutusta, joissa osallistujat ovat keskenään tasavertaisia, on tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksia, jossa saman aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sekä ekspansiivisen syklin oppimistekoja että vuorovaikutuksen tyyppejä, en ole löytänyt. Tutkimukseni tavoitteena oli kuvata yhteisöllistä innovatiivisen oppimisen suunnitteluprosessia opiskelijaryhmän pyrkiessä suorittamaan laajaa ja epämääräisesti rajattua oppimistehtävää. Tarkoituksena on kuvata, miten tämä suunnitteluprosessi etenee ekspansiivisen syklin oppimistekojen eri vaiheiden läpikäymisenä. Tavoitteena on myös ymmärtää ja kuvailla vuorovaikutuksen laadun muuttumista ja siihen liittyviä ratkaisevia siirtymävaiheita. Tavoitteena on myös eritellä ekspansiivisen oppimisen ja vuorovaikutuksen tyypittelyn mahdollisia yhteneväisyyksiä ja eroja. Menetelmät. Aineistoni koostui luokanopettajan tutkintoon kuuluvan yhden opintojakson videoiduista kokoontumisista, joista jakson ensimmäinen suunnittelutapaaminen valikoitui tutkimuksen varsinaiseksi tutkimusaineistoksi. Tässä tutkittavassa ryhmätapaamisessa oli läsnä 5 opiskelijaa. Litteroitu keskustelu analysoitiin luokittelemalla keskustelun puheenvuorot ekspansiivisen oppimisen syklin vaiheiden mukaisesti. Tämä jälkeen aineisto luokiteltiin vuorovaikutuksen tyypittelyä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena aineistosta jäljitettiin yhtä lukuun ottamatta kaikki ekspansiivisen syklin vaiheet. Aineistosta löydettiin myös kaikki vuorovaikutuksen tyypit. Analyysitapoja rinnakkain vertailtaessa löytyi niitä yhdistävät pääjaksot. Tällöin oli mahdollista tunnistaa analyysitapojen keskinäinen riippuvuus luokittelun ylätasolla vaikka yksittäisten jaksojen tasolla korrelaatiota ei ollut välttämättä havaittavissa. Tämän perusteella voidaan sanoa, että ryhmän oppiminen oli samanaikaisesti sekä ekspansiivisten oppimisen eri vaiheissa tapahtuvaa kohteen erittelyä ja muotoilua että osanottajien vuorovaikutuksen laadullista muuttumista yhteistä kohdetta haettaessa

Relational expertise in preschool–school transition

The complex and constantly evolving challenges of working life require individuals, groups and work communities to cooperate interprofessionally across sectors and institutional boundaries (Edwards, 2017). In this study, preschool-school transition is a context in which culturally and historically constructed institutional boundaries form an arena for professional learning. In interprofessional work, professionals’ different interpretations of the purpose of collaboration can bring challenges. How-ever, common understanding can be achieved through relational expertise. The aim of the study is to examine what kind of organizational and professional issues can be identified in the development towards relational expertise in the context of transi-tion. By studying the organizational narratives around boundary work, we seek to understand the nature of the processes involved in acquiring relational expertise. This study examines the development of relational expertise over a one-year period of interprofessional collaboration within the context of the boundary work of two institutions – preschool and primary school. The case study data consists of videoed authentic interprofessional planning and evaluation discussions (22.5 h) and was analysed drawing on organizational narratives. The findings of two different organ-izational narratives provide important information on the issues involved in achiev-ing relational expertise and of the possibilities for and obstacles to its development

Solmutyöskentely kirjastossa : Raportti Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjaston ja pilottitutkimusryhmien kehittämishankkeesta

Peer reviewe

Association of depression and anxiety with different aspects of dental anxiety in pregnant mothers and their partners

Funding: Academy of Finland and Signe and Ane Gyllenberg Foundation.Objectives The aim was to confirm the factor structure of Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) and to investigate whether the association of these factors with general anxiety and depression varied across gender. Methods The FinnBrain Birth Cohort Study (www.finnbrain.fi) data from the first collection point at gestational week 14 were used. Of the invited participants (n = 5790), 3808 (66%) expectant mothers and 2623 fathers or other partners of the mother agreed to participate, and 3095 (81.3%) mothers and 2011 (76.7%) fathers returned the self‐report questionnaire. Dental anxiety was measured with the MDAS, general anxiety symptoms with Symptom Checklist‐90 (anxiety subscale) and depressive symptoms with the Edinburgh Postnatal Depression Scale. Multiple group confirmatory factor analysis (MGCFA) was conducted to test the equivalence of the factor structure and multiple group SEM (MGSEM) to test the configural invariance (unconstrained model) and metric invariance (structural weights model), across genders. Results Of those consenting, 3022 (98%) women and 1935 (96%) men answered the MDAS. The MGCFA indicated good convergent validity for the two‐factor model for MDAS, but somewhat low discriminant validity (factors demonstrated 72% shared variance). The MDAS items loaded clearly higher for the assigned factor than to the other factor (differences in loadings >0.2), indicating that the 2‐factor model has merit. According to the final MGSEM model, anxiety symptoms were directly related to anticipatory dental anxiety, but not to treatment‐related dental anxiety. Conclusions When assessing dental anxiety with MDAS, considering also its two factors may help clinicians in understanding the nature of patient's dental anxiety.PostprintPeer reviewe

Concurrent changes in dental anxiety and smoking in parents of the FinnBrain Birth Cohort Study

We evaluated associations between changes in dental anxiety and tobacco use, adjusted for general anxiety and depressive symptoms. The FinnBrain Birth Cohort Study data, collected at gestational weeks 14 and 34 and at 3 months postpartum, were used. Questionnaires included the Modified Dental Anxiety Scale (MDAS), the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS), and the anxiety subscale of the Symptom Checklist-90 (SCL). Smoking was categorized as "stable non-smoking", "started smoking", "quit smoking", and "stable smoking". Changes in smoking and dental anxiety were evaluated "during pregnancy" (i.e., from gestational week 14 to gestational week 34) in 2442 women and 1346 men and "after pregnancy" (i.e., from gestational week 34 to 3 months postpartum) in 2008 women and 1095 men. Changes were evaluated in three smoking categories (stable non-smoking, fluctuating, and stable smoking), using data from all three time-points (1979 women and 1049 men). Modeling used repeated measures analysis of covariance. Stable smoking mothers had statistically significantly higher levels of dental anxiety (mean MDAS 12.3-12.6) than non-smoking mothers (mean MDAS 10.1-10.7) or mothers who smoked at some point during pregnancy (mean MDAS 10.8-11.5). A similar tendency was observed in fathers. However, no systematic change in dental anxiety by changes in smoking habits was observed. Those smoking during pregnancy and with high dental anxiety may need special support for smoking cessation.Peer reviewe

Learning in Productive Social Movements

Peer reviewe

Konkari kaapissa – ideaaliopiskelija työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden diskursseissa

Opiskelijat, joilla on aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta, ovat olleet viime vuosina kasvava joukko varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksessa. Aikaisempi tutkimus on antanut viitteitä, että kyseisen opiskelijaryhmän odotukset opiskelulta ja toiminta opettajankoulutuksen kannalta keskeisissä opetusharjoitteluissa voivat poiketa opiskelijoista, jotka edustavat traditionaalista yliopisto-opiskelijan normia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden tuottamia diskursiivisia subjektipositioita opetusharjoittelun kontekstissa. Haastatteluaineisto (n = 12, haastatteluiden kesto 10 h 13 min) analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tuloksissa tuotettiin kuusi subjektipositiota: oppimiseen orientoitunut opiskelija, työkokemusasiantuntija, mentorin kollega, konkari kaapissa, mentorin tai yliopiston kriitikko ja noviisiopettajaopiskelija. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin subjektipositioiden synteesinä ideaaliopiskelijan diskurssi. Ideaaliopiskelijan diskurssi on ristiriitaisten ominaisuuksiensa vuoksi saavuttamattomissa, ja se haastaa aikaisempaa traditionaalista yliopisto-opiskelijan ideaalia. Tulosten perusteella esitetään ehdotuksia varhaiskasvatuksen opetusharjoittelun kehittämiseen ja monenlaisista taustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen