Hetki elämässä : nuorten kokemuksia Elämänhallintapalvelut Visio Oy:stä

Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda esiin nuorten kokemuksia Elämänhallintapalvelut Visio Oy:stä. Opinnäytetyömme kautta haluamme tuoda esille, miten nuoret ovat kokeneet Visio-työskentelyn ja millaisista työskentelymuodoista he ovat kokeneet hyötyneensä. Tavoitteenamme on myös tuoda kehittämisehdotuksia Vision työskentelyyn. Teoreettisessa viitekehyksessä lähdemme liikkeelle itsenäistyvästä nuoresta ja aikuisen tuesta nuorelle. Kuvaamme myös nuoren arjen hallintaa itsenäistyvän nuoren roolikartan avulla. Keskeisimpiä käsitteitämme ovat Elämänhallintapalvelut Visio Oy, lastensuojelun avo- ja jälkihuolto. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelun keinoin marraskuun 2008 ja helmikuun 2009 välillä. Haastattelimme kolme Visio-työskentelyssä mukana ollutta nuorta. Opinnäytetyössämme käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja analysointimenetelmänä teemoittelua. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia on, että nuorten kokemus Visio-työskentelystä oli myönteinen ja he kokivat sen tarpeelliseksi. Nuoret kokivat perheen ulkopuolisen aikuisen tuen hyvänä asiana. Nuoret kokivat tärkeäksi saada keskustella luottamuksella aikuisen kanssa, eikä yhdessä tekemisen tarvinnut olla kahvilla käymistä kummallisempaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaankin todeta, että tällaiselle työskentelymuodolle on tarvetta. Tutkimustulosten mukaan nuorten avohuoltoa tulisi kehittää vastaamaan entistä paremmin nuorten ja heidän perheidensä tarpeita.The objective of our thesis was to bring out the experiences of young people from ”Elämänhallintapalvelut Visio Ltd”. With this thesis we wanted to find out how young people have experienced Vision –working and what kind of working has given them the best benefit. Another aim was to offer Vision some suggestions for developing their work. In the theoretical framework we started with young people becoming independent and adults’ support of the young. We also pictured adolescents’ control of everyday life with the help of young person becoming independent role map. One of our key points is “Elämänhallintapalvelut Visio Ltd”, non-institutional care and aftercare of child welfare. The research material was collected with a theme interview held between November 2008 and February 2009. We interviewed three young people who participated in the Vision-project. We used qualitative research methodand thematic analysis. The main results of this study are that the young experienced Vision-working positive and necessary. Supports from adult of outside family young people were experienced good thing. The young experienced important to discuss confidentially with adult and doing together doesn’t be something special, only going to have some coffee were working. It can be concluded that this kind of working method is needed. According to the test, results non-institutional social care of the young should be developed to meet the needs of young people and their families even better

Valmistautuminen aivokuolemaan

Vertaisarvioitu.Neurologisesti kriittisesti sairaiden potilaiden osalta on tärkeintä pyrkiä hoitamaan oikea-aikaisesti kaikkia niitä potilaita, joiden toipuminen on mahdollista. Kun ennuste on lohduton, on oleellista tunnistaa mahdolliset elinluovuttajat. Näin yksikään potilas elinsiirtojonossa ei menehdy turhaan. Mahdollisen elinluovuttajan tunnistaminen, tehohoitopaikan sopiminen, yhteys elinsiirtokoordinaattoriin ja läheisten kanssa keskustelu ovat osa sairaalan normaalia toimintaa ja edeltävät aivoverenkierron lopullista päättymistä eli aivokuolemaa. Silti keskusteleminen elinluovutuksesta potilaan läheisten kanssa yllättävässä ja traagisessa tilanteessa tai mahdollisen elinluovuttajan tunnistaminen akuuttitilanteessa ennen hoidon rajauksia voidaan monesti kokea vaativaksi. Soveltuvuuspäätös tulisi aina jättää elinsiirtoyksikön tehtäväksi.Peer reviewe

Nuorten ateriarytmi kouluviikon aikana ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Tämän kansallisesti edustavan poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, kuinka säännöllisesti nuoret syövät kouluviikon aikana ja mitkä sosiodemografiset ja perhetekijät ovat yhteydessä nuorten ateriarytmiin. Lisäksi tutkittiin energiajuomien käytön yhteyttä nuorten ateriarytmiin. Kohderyhmänä olivat peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaiset ja aineistona käytettiin vuoden 2017 kouluterveyskyselyä (n=73680). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, kuten khiin neliö -testillä ja multinomiaalisella logistisella regressionanalyysilla.   Nuorista 64%:llä oli säännöllinen ateriarytmi, 4%:llä epäsäännöllinen ja 32%:lla ei säännöllinen eikä epäsäännöllinen ateriarytmi. Pojista 7% ja tytöistä 3% joi energiajuomia 6−7 päivänä viikossa. Vakioidun multinominaalisen logistisen regression mukaan sekä poikien että tyttöjen epäsäännölliseen ateriarytmiin olivat yhteydessä yhden vanhemman kanssa asuminen, vuoroasuminen, äidin matala koulutustausta, ulkomaalaistausta, vähäinen perheen yhteinen aika, heikompi keskusteluyhteys vanhempien kanssa, sekä lähes päivittäinen energiajuomien käyttö.   Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten kanssa toimivien on tärkeä nostaa yhteiseen keskusteluun esimerkiksi laajoissa terveystarkastuksissa nuorten ateriarytmi, energiajuomien käyttö sekä nuoren ja vanhemman vuorovaikutuksen merkitys arjen terveysvalinnoissa.&nbsp

Pregnancy-associated stroke -a systematic review of subsequent pregnancies and maternal health

BackgroundPregnancy-associated stroke is a rare but life-threatening event, with an estimated incidence of 30/100000 deliveries. Data on the risk of stroke recurrence and the risk of other adverse pregnancy outcomes are essential for adequate counselling and surveillance in subsequent pregnancies. The aim of this systematic review is to describe the implications of a pregnancy-associated stroke for the future health of these women.MethodsWe searched Ovid Medline, PubMed, Cochrane Library and CINAHL for articles published in 1980-2018. Articles including women with pregnancy-associated stroke and information on at least one of the following outcomes were included: 1) recurrence of stroke during subsequent pregnancy, 2) number and course of subsequent pregnancies and their outcomes and 3) subsequent cardiovascular health.ResultsTwelve articles were included in the review, with six providing information on subsequent pregnancies, four on subsequent maternal health and two on both. The included articles varied greatly in terms of study design, length of follow up and reported outcomes. We found 252 women with pregnancy-associated stroke for whom the outcomes of interest were reported: 135 women with information on subsequent pregnancies and 123 women with information on future health. In total, 55 pregnancies after stroke were found. In the majority of studies, the incidence of pregnancy complications was comparable to that of the general population. The risk of stroke recurrence during pregnancy was 2%. Data on subsequent health of these women were limited, and the quality of the data varied between the studies.ConclusionsData on subsequent pregnancies and health of women with a history of pregnancy-associated stroke are limited. Further research on this topic is essential for adequate counselling and secondary prevention.Peer reviewe

Aivokasvainta sairastava potilas päivystyksessä

Vertaisarvioitu. Teema : aivokasvaimet. English summary.Glioomaa sairastava potilas joutuu sairautensa aikana todennäköisesti asioimaan useita kertoja erikoissairaanhoidon päivystyksessä. On tavallista, että diagnoosiin johtavat kuvantamistutkimuksetkin tehdään päivystysluonteisesti, tyypillisimmin potilaan ensimmäisen epileptisen kohtauksen vuoksi. Myös nopeasti etenevät neurologiset puutos- tai kognitiiviset oireet saattavat ylittää kynnyksen päivystysluonteisille tutkimuksille ja paljastaa taustalla olevan aivokasvaimen. Kuvantamisessa magneettikuvaus (MK) on keskeinen. Myös hoitojen tai myöhemmän seurannan aikana voi voinnin yllättävä heikkeneminen edellyttää päivystyksellistä arviointia. Vaikka syynä voi olla kasvaimen eteneminen, johtuvat ongelmat usein hoidon komplikaatioista. Leikkauksen jälkeisten murheiden lisäksi tavallisia ovat lääkehoidon komplikaatiot, epileptiset kohtaukset sekä sädehoidon jälkeinen niin sanottu pseudoprogressio. Hoitoratkaisut edellyttävät usein neurologin, onkologin ja neurokirurgin tiivistä yhteistyötä.Peer reviewe

Postoperative cognitive change after cardiac surgery predicts long-term cognitive outcome

Objectives Postoperative cognitive dysfunction (POCD) is a common consequence of coronary artery bypass grafting. However, domain-specific associations between postoperative changes and long-term performance are poorly known. The aim of this study was to investigate whether domain-specific cognitive changes after cardiac surgery predict long-term cognitive outcome. Materials and Methods We assessed 100 patients (86 men, mean age 60) before coronary artery bypass grafting, with re-examinations after one week, three months, and a mean of 6.7 years. The extensive neuropsychological test battery was organized into seven functional cognitive domains. Cognitive decline and improvement were defined with the reliable change index derived from 17 matching healthy controls. Analyses were adjusted for baseline cognitive performance, age, gender, education and cardiovascular risks factors. Results On group level, one week after surgery 71% patients showed cognitive decline and 9% improvement in any functional domain, as compared to preoperative results. Three months postsurgery, decline was observed in 47% and improvement in 25% of patients. Executive functioning was the most sensitive domain to both decline and improvement. Postoperative dysfunction predicted long-term cognitive deterioration six years after operation, particularly in the domain of executive functioning. Conclusions POCD after coronary artery bypass grafting is an essential risk factor for long-term deterioration and an indication for neuropsychological follow-up. Assessment of change in executive functioning after coronary artery bypass grafting may help to identify patients at risk for unfavorable long-term outcome.Peer reviewe

Voidaanko aivojen valkean aineen muutoksia ehkäistä?

Aivojen pienten suonten tautiin liittyviä valkean aineen muutoksia voidaan ehkäistä ja jo kehittyneiden muutosten etenemistä hidastaa. Verenpaineen hoitaminen ja tupakoimattomuus ovat keskeisiä, ja ennen kaikkea tulee toimia ajoissa eli ennen mahdollisia laajoja patologisia muutoksia pienissä suonissa. Verenpainetta on syytä mitata ja tarvittaessa hoitaa jo nuoresta aikuisiästä alkaen. Myös kolesterolipitoisuutta pienentävällä hoidolla saattaa olla merkitystä.Peer reviewe

Pelvic floor disorders and health-related quality of life in older women : Results from the Women's Gynaecological Health study in Lieto, Finland

Objective: The aim of this study was to analyse the prevalence of pelvic floor disorders and to describe health-related quality of life (HRQoL) among older women. We also compared participants' HRQoL with the age-matched general female population and analysed factors associated with HRQoL. Study design: This is a population-based study of a cohort of women born in 1948 and in 1950 (n = 143) which is also part of the Women's Gynaecological Health study in Lieto, Finland. Methods: The data were collected by questionnaires which pertained to socio-demographics, health-related variables, pelvic floor disorders and HRQoL (15D). Linear model was conducted to estimate a model of factors that associated with HRQoL. Results: The prevalence of urinary incontinence, faecal incontinence and pelvic organ prolapse was 50%, 13% and 12%, respectively. The overall HRQoL score of the study cohort is broadly similar to that of the age-matched general Finnish female population (mean +/- SD15D scores 0.905 +/- 0.084 vs 0.912 +/- 0.077). Higher number of medications was the most important explanatory factor for lower HRQoL. Conclusion: Urinary incontinence was common; however, the impact on HRQoL was minor. The overall HRQoL score of the study cohort was broadly similar to that of age-matched general female population. Women who used a higher number of medications had lower HRQoL compared to women who used fewer medications.Peer reviewe

Puutarhatuotannon uusien menetelmien elinkaariset ympäristövaikutukset : Avomaalta tunneliin, kasvihuoneesta vertikaaliin

Kannattavan puutarhatuotannon edellytyksenä on kehittyvä viljelytekniikka. Marjoja viljellään entistä enemmän tunneleissa avomaatuotannon lisäksi. Vertikaaliviljely voi tulevaisuudessa täydentää kasvihuonetuotantoa, vaikka se kaupallisessa mittakaavassa onkin vielä harvinaista. Uusien tuotantotapojen kohdalla on tarpeen tarkastella myös niiden ympäristövaikutuksia. Elinkaaristen ympäristövaikutusten tarkastelu auttaa tunnistamaan ne tuotantoketjun osat, joihin vaikuttamalla voidaan edistää puutarhatuotannon kestävyyttä. PuutarhaLCA-hankkeen tavoitteena oli arvioida puutarhatuotannon ympäristövaikutuksia marjanviljelyn siirtyessä avomaalta tunneliin sekä ruukkuvihannesten siirtyessä kasvihuonetuotannosta vertikaaliviljelyyn. Ympäristövaikutusten arviointiin käytettiin standardeihin perustuvaa elinkaariarviointia (LCA, Life Cycle Assessment). Hankkeessa tehtiin vertailevat elinkaariarvioinnit i) mansikalle ja vadelmalle avomaa- ja tunnelituotannossa sekä ii) ruukkusalaatille sekä ruukkuyrtille vertikaali- ja kasvihuonetuotannossa ns. skenaariotarkastelulla. Arviointi tehtiin kahdeksassa vaikutusluokassa: 1) ilmastonmuutosvaikutus (hiilijalanjälki), 2) rehevöittävä vaikutus, 3) ekotoksinen vaikutus, 4) energiankulutus, 5) uusiutumattomien raaka-aineiden käyttö, 6) maankäyttö, 7) ravinnejalanjälki, ja 8) vesiniukkuusvaikutus. Lisäksi arvioitiin hävikin määrä. Arvioinnin lähtötiedot kerättiin suomalaisilta tiloilta. Ympäristövaikutukset kohdennettiin tuotetulle satokilolle (toiminnallinen yksikkö eli FU (functional unit) 1 kg tuotetta). Marjojen ja ruukkusalaatin ja -yrttien ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu aiemmin Suomessa yhtä laajasti ja tilatietoihin perustuen. Kansainvälisestikin tuotantotapoja vertailevia tutkimuksia on tehty vain vähän. Tulosten perusteella tuotantopanosten osuus ympäristövaikutuksista on suuri. Tämä heijastuu moneen vaikutusluokkaan. Marjojen sekä ruukkusalaatti- ja -yrttituotannon vaatima kastelu Suomessa aiheuttaa hyvin pienen osuuden vesiniukkuusvaikutuksesta. Myös katettujen viljelytekniikoiden vaatima tuotantovaiheen maapinta-ala on vain pieni osa maankäytön vaikutuksesta. Marjanviljelyssä avomaa- ja tunnelituotannon erot olivat pieniä monessa ympäristövaikutusluokassa. Siirtyminen avomaalta tunneliin pienentää kuitenkin tuotannossa käytettyjen kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä, maankäyttöä ja hävikkiä. Lisäksi vadelmalla rehevöittävä vaikutus pienenee. Salaatin ja yrttien vertikaaliviljely mahdollistaa monien ympäristövaikutusten pienentämisen verrattuna kasvihuoneviljelyyn. Edellytyksenä tälle ovat kuitenkin energiankäytön optimointi ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö. Tuotantomuotoja vertailtaessa on huomioitava, että myös kasvihuoneviljelyn ympäristövaikutuksia voidaan selvästi pienentää siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön ja pienentämällä kokonaisenergiankulutusta esimerkiksi käyttämällä LED-valaisimia. Erityisesti hyvä satotaso ja tuotantopanosten käytön tehostaminen pienentävät puutarhatuotannon ympäristövaikutuksia kaikissa tuotantomuodoissa

Fatal Tick-Borne Encephalitis Virus Infections Caused by Siberian and European Subtypes, Finland, 2015

In most locations except for Russia, tick-borne encephalitis is mainly caused by the European virus subtype. In 2015, fatal infections caused by European and Siberian tick-borne encephalitis virus subtypes in the same Ixodes ricinus tick focus in Finland raised concern over further spread of the Siberian subtype among widespread tick species.Peer reviewe