Perehdytys kerralla kuntoon - Projektina perehdytysmateriaalin luominen Porin Kristilliselle päiväkoti Ankkurille

Toteutin toiminnallisen opinnäytetyön varhaiskasvatusympäristössä ja aiheenani oli kehittää uusi tuote työyhteisön käyttöön ja toimeksiantajana toimi Porin Kristillinen päiväkoti Ankkuri. Laadin heidän toiveidensa pohjalta päiväkodille perehdytysmate-riaalin sekä perehdytyksen tarkistuslistat tukemaan perehdytysprosessia. Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda kattava ja selkeä perehdytysmateriaalikokonai-suus, jonka päivittäminen on helposti toteutettavissa. Panostin materiaalin visuaali-seen ilmeeseen ja lukijaa puhuttelevaan kieliasuun. Pyrkimykseni oli tallentaa työyh-teisössä vuosien varrella syntynyttä hiljaista tietoa kirjalliseen muotoon ja näin saattaa sen uusienkin työntekijöiden hyödynnettäväksi. Tavoitteeni oli myös vahvistaa omaa ammatillista osaamistani päiväkotiympäristössä. Tiedonkeruumenetelmäksi valitsin teemahaastattelun. Tämän lisäksi päiväkodin erilai-set kirjalliset suunnitelmat toimivat tiedonlähteenä. Sovelsin myös lainsäädäntöä ja hyödynsin ajankohtaista ammatillista teoriaa materiaalia luodessani. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu perehdytyksen ja päivähoidon osaamisen tarkastelusta eri nä-kökulmista. Varhaiskasvatusympäristöön sijoittuvaa teoreettista kirjallisuutta pereh-dytyksestä oli vähän olemassa. Työssä onkin sovellettu yleistä teoriaa liittyen pereh-dytykseen. Lainsäädäntö sanelee perehdyttämiselle minimivaatimukset muun muassa turvalli-suusnäkökulmista tarkasteltuna. Laatimassani perehdytysmateriaalissa korostuu tur-valllisuusnäkökulmat ja salassapitovelvollisuus, jotka liittyvät tiiviisti päivähoidon arkeen. Perehdytysmateriaalista muodostui laaja kokonaisuus ja sen rinnalle syntyi kaksi pe-rehdytyksen tarkistuslistaa, toinen sijaisille ja toinen vakituiselle henkilökunnalle. Ma-teriaali otettiin käyttöön samantien syksyllä 2014 ja päiväkodin palaute siitä oli hyvin myönteinen ja saavutin työlle asettamani tavoitteet.I carried out the thesis in an early childhood education environment by developing a new product for the daycare center employees. Porin Kristillinen day care center Ankkuri acted as an employer of this functional thesis. I created orientation and work guidance checklists based on wishes of employees and management to support the orientation process. The purpose of my thesis was to create extensive and clear work guidance material entity which could be also updated easily. I put effort to material visualization and readability. One of my goals was to record tacit knowledge gathered along the years into literate format to be also reusable among the new employees and trainees. Other goal was also to improve my personal daycare center environment related profession-alism. I selected theme-based interview as a research method for collecting data and defin-ing the target of the functional thesis. Besides this day care center’s different kind of written plans acted also as datasources. I utilized related legislative and professional material in creating of the work guidance material. Framework of thesis consists of day care center work orientation and practical knowledge from different angles. Existing literature related to early childhood education environment orientation is scarce. Thus, more general work guidance theory and knowledge has been also adapted into daycare center work environment. Legislation dictates minimum requirements for orientation for example from safety regulations perspective. I have emphasized in the created work guidance material non-disclosure responsibilities and security aspects which indeed are bound to daily activities of a day care center. The actual work guidance material became extensive. Based on responsibilities of substitute workers and permanent workers I created two different checklists. The ma-terial was taken into daily use in day care center in autumn 2014. Feedback from day care center employee’s regarding material was positive. In overall, I accomplished objectives set to my functional part of thesis

Am I Entitled to Help? Building Confidence Through Financial Inclusion

Financial inclusion has focused primarily on the accessibility of financial social services. However, it is important to note that individual financial practices not only require the opportunity to access financial structures, but also confidence in their accessibility to engage in and utilize such services. Individuals facing difficult life situations often encounter challenges in financial activities due to limited resources and a need for more skills. Consequently, their financial capability is often restricted, and they more frequently experience financial exclusion. Despite this problem, the literature on financial inclusion needs to give more attention to subjective financial inclusion. To understand the process of financially including vulnerable consumers, this study examines how experienced financial inclusion was a crucial element of financial capability in study participants’ daily financial activities. The study collected qualitative data from patients at Addiction Hospital in Järvenpää, Finland. The findings indicate that, before their experienced financial inclusion, the participants felt confident in being entitled to the available financial social services and their achievability. We suggest that supportive financial coaching should not only empower personal abilities and enable external opportunities but also build confidence in a sense of entitlement to fully utilize available financial social services

Predictors of outcome after a time-limited psychosocial intervention for adolescent depression

Research on the predictors of outcome for early, community-based, and time-limited interventions targeted for clinical depression in adolescents is still scarce. We examined the role of demographic, psychosocial, and clinical variables as predictors of outcome in a trial conducted in Finnish school health and welfare services to identify factors associating to symptom reduction and remission after a brief depression treatment. A total of 55 12-16-year-olds with mild to moderate depression received six sessions of either interpersonal counseling for adolescents (IPC-A) or brief psychosocial support (BPS). Both interventions resulted in clinical improvement at end of treatment and 3- and 6-month follow-ups. Main outcome measures were self-rated BDI-21 and clinician-rated Adolescent Depression Rating Scale (ADRSc). Latent change score (LCS) models were used to identify predictors of change in depressive symptom scores and clinical remission at end of treatment and 3- and 6-month follow-ups over the combined brief intervention group. Symptom improvement was predicted by younger age and having a close relationship with parents. Both symptom improvement and clinical remission were predicted by male gender, not having comorbid anxiety disorder, and not having sleep difficulties. Our results add to knowledge on factors associating with good treatment outcome after a brief community intervention for adolescent depression. Brief depression interventions may be useful and feasible especially for treatment of mild and moderate depression among younger adolescents and boys, on the other hand clinicians may need to cautiously examine sleep problems and anxiety comorbidity as markers of the need for longer treatment.Peer reviewe

Finnish Home Economics Teachers Enabling Sustainability and Consumer Skills for Young People

Today, teachers around the world face the challenges of the ecological crisis. In Home Economics, ecological as well as economical viewpoints are intertwined in teaching. In Finland, sustainability education is integrated into different subjects as well as in transversal competencies in the curricula. Our study sheds light on how Finnish Home Economics teachers view themselves as sustainability and consumer educators and how they collaborate with teachers of other school subjects. Based on quantitative (N=153) and qualitative (N=256) survey data, we argue that teachers emphasize sustainable food education and that they teach consumer and sustainability skills broadly, varying themes from clothing to housing and spending. Teachers acknowledge their key role as consumer educators and consider young people well motivated regarding sustainability and consumer themes. Teachers prefer to cooperate with social studies, mathematics, and crafts on consumer education and with biology, social studies and crafts on sustainability education. The study indicates that the education of Home Economics teachers should be developed to provide more tools for teaching future sustainability and consumer themes.Today, teachers around the world face the challenges of the ecological crisis. In Home Economics, ecological as well as economical viewpoints are intertwined in teaching. In Finland, sustainability education is integrated into different subjects as well as in transversal competencies in the curricula. Our study sheds light on how Finnish Home Economics teachers view themselves as sustainability and consumer educators and how they collaborate with teachers of other school subjects. Based on quantitative (N=153) and qualitative (N=256) survey data, we argue that teachers emphasize sustainable food education and that they teach consumer and sustainability skills broadly, varying themes from clothing to housing and spending. Teachers acknowledge their key role as consumer educators and consider young people well motivated regarding sustainability and consumer themes. Teachers prefer to cooperate with social studies, mathematics, and crafts on consumer education and with biology, social studies and crafts on sustainability education. The study indicates that the education of Home Economics teachers should be developed to provide more tools for teaching future sustainability and consumer themesPeer reviewe

Varhaisten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoito perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä

Vertaisarvioitu. English summary.Lähtökohdat : Nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä HYKS Varhain toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnalla tukien perustasolla tapahtuvaa nuorten mielenterveystyötä. Toiminta on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita ja joiden alkavan psyykkisen oireilun arvioimisessa ja hoidossa perusterveydenhuolto tarvitsee tukea. HUS Varhain -työtä toteuttaa pääkaupunkiseudun alueella kahdeksanhenkinen moniammatillinen tiimi. Menetelmät : Toimintaa tarkasteltiin seuraamalla vuoden 2017 aikana Varhain-toimenpidekoodeilla ¬raportoituja nuorten (n = 351) käyntitietoja. Tulokset : Tarkasteluajankohtana toteutui yhteensä 1 370 toimenpidettä, ja nuoren asioissa oltiin ¬yhteydessä konsultaatiotyöryhmään keskimäärin 3,9 kertaa. Seuranta-aikana konsultoiduista nuorista 108 (30,8 %) ohjattiin nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja 243 nuorta (69,2 %) jäi perustervey¬den¬huoltoon Varhain-työskentelyn jälkeen (p <0,001). Päätelmät : Tulosten valossa Varhain-työ toteutuu enimmäkseen konsultatiivisena verkostotyönä. Suurempi osa nuorista näyttäisi jäävän perustason hoitoon Varhain-intervention jälkeen kuin ohjautuvan erikoissairaanhoitoon.Peer reviewe

Siltasopimusten toimintamallin arviointi

Selvityksessä tarkasteltiin siltasopimusten toimintamallia, prosessia ja vaikutuksia sekä määriteltiin kriteerejä aluevalinnoille. Siltasopimuksia on tehty Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja Pohjos-Savossa. Menetelminä käytettiin aineistoanalyysiä, asiantuntijahaastatteluita, kyselyitä, tilastollista tarkastelua ja työpajatyöskentelyä. Siltasopimuksilla on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia, kuten yhteistyön tiivistyminen valtioneuvoston ja alueiden välillä. Hankkeista suurin osa on keskittynyt saavutettavuuteen, koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen eli tavoitteisiin nähden oikeanlaisiin asioihin. Tilastollisesti työvoiman saatavuus on Lounais-Suomessa parantunut, työttömiä on työllistynyt odotettua enemmän ja myös rekrytointiongelmat vähentyneet. Ehdotetaan siltasopimusten tarkempaa rajaamista, alueiden ja valtion roolien sekä vastuiden selkeää määrittelyä, keskeisten tavoitteiden listausta alueittain, seurantamittareiden kehittämistä ja tarkastelua 6 kk välein. Lisäksi ehdotetaan rahoituskokonaisuuden selkeyttämistä ja korvamerkityn rahan maksamista siltasopimuskokonaisuuden toteuttamiseen ja siltasopimusmallin rakentamista siten, että se motivoi alueita kehittämiseen ja yhteistyöhön toisten alueiden kanssa. Mallia suositellaan jatkettavaksi sekä positiivisen ja negatiivisen rakennemuutoksen alueilla. Aluevalinnat suositellaan tehtäväksi työllisyyteen liittyvien tilastojen vertailulla maakunnittain, huomioiden avointen työpaikkojen määrä, kohtaanto ja rekrytointivaikeuksia kokevien yritysten määrä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Pirkko Jukka, puh. +358 295 048 98

Narratives about negative healthcare service experiences : Reported events, positioning, and normative discourse of an active client

Narratives about clients’ service experiences in healthcare organizations constitute a crucial way for clients to make sense of their illness, its treatment, and their role in the service process. This is important because the client’s role has recently changed from that of a passive object of care into an active responsible agent. Utilizing Bamberg’s narrative positioning analysis as a method, and 14 thematic interviews of healthcare clients with multiple health-related problems as data, we investigated the expectations of the client’s role in their narratives about negative service experiences. All the narratives addressed the question of the clients’ “activeness” in some way. We identified three narrative types. In the first, the clients actively sought help, but did not receive it; in the second, the clients positioned themselves as helpless and inactive, left without the care they needed; and in the third, the clients argued against having to fight for their care. In all these narrative types, the clients either demonstrated their own activeness or justified their lack of it, which—despite attempts to resist the ideal of an “active client”—ultimately just reinforced it. Attempts to improve service experiences of clients with considerable service needs require a heightened awareness of clients’ moral struggles.publishedVersionPeer reviewe

Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa? : Varhaiskasvatusikäisten lasten osallisuus kasvatusalan opiskelijoiden ja ammattilaisten puheessa

https://doi.org/10.33350/ka.107996Peer reviewe

Lasten osallisuuden jännitteet varhaiskasvatuksessa

Lasten osallisuus on varhaiskasvatuksessa pedagogisen toiminnan keskeinen tavoite. Osallisuuden toteutuminen voi olla kuitenkin käytännössä vaikeaa. Sitä hankaloittavat lasten osallisuuden epäselvä teoreettinen määrittely, tiedon puute osallisuutta tukevista käytännöistä ja toimintatavoista sekä varhaiskasvatuksen resursoinnin kysymykset. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmät ovat yhä monimuotoisempia, ja myös siksi on tärkeää kehittää kasvattajien osaamista lasten osallisuuden huomioon ottamisessa. Jotta lasten osallisuus ja oikeudet osataan tunnistaa, on tunnettava niihin liittyvää tutkimustietoa ja lainsäädäntöä sekä uusia toimintatapoja. Artikkelissa tarkastelemme, millaista oli Oiva – Lasten oikeudet ja osallisuus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa -koulutukseen osallistuneiden kasvatusalan ammattilaisten ja tutkinto-opiskelijoiden puhe lasten osallisuuden ja oikeuksien toteutumisesta, osallisuuden esteistä ja syrjivistä käytännöistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineisto koostui koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden arviointihaastatteluista ja -keskusteluista. Koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden puhe lasten osallisuuden edistämisestä oli jännitteistä. Koulutus kuitenkin lisäsi osallisuuden jännitteiden ymmärtämistä.In the Finnish ECEC context, children’s participation may be a stated aim, but its actualisation with young children may be challenging owing to vagueness in the definition of children’s participation, the lack of more specific guidelines for participation-based practices, or to economic austerity measures introduced by municipalities. Simultaneously, an urgent need exists to develop educators’ expertise in how to work with diversity among children, that is, how to meet the demands of participation in increasingly heterogeneous ECEC groups. This study explores how professionals and students taking part in the “Oiva – Children’s rights and participation in early childhood education, pre-school and first grades” educational project talk about the promotion of young children’s participation rights, the situations that limit children’s participation, and exclusive or discriminatory practices in ECEC. The data comprise the evaluation interviews and group tasks of the participating students. We observed many tensions in their talk about the enhancement of children’s participation. However, The Oiva project was perceived as adding to the participants’ understanding of these tensions