Lähihoitajan ammatillinen kasvu opintojen aikana

TIIVISTELMÄ Taru Helonen, Marjo Mäkelä ja Tanja Rajala. Lähihoitajan ammatillinen kasvu opintojen aikana. Diak Etelä, kevät 2015, 50 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK). Tässä opinnäytetyössä tutkittiin lähihoitajaopiskelijoiden ammatillisen kasvun kehittymistä suhteessa opiskelijoiden omiin kokemuksiin ammatillisesta kasvusta ja oppilaitoksen tarjoaman tuen riittävyyttä. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä eräässä pääkaupunkiseudun ammattiopistossa. Kysely tehtiin nuoriso-opiskelijoille ja vertailuryhmänä myös aikuisopiskelijoille. Vastanneita oli 19 nuoriso-opiskelijaa ja 11 aikuisopiskelijaa. Tulokset analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Kysely sisälsi kymmenen kysymystä, joista seitsemän kysymystä oli avoimia sanallisen vastauksen kysymyksiä ja kolme monivalintakysymystä. Opiskelijat mielsivät ammatillisen kasvun hyvin yksilöllisesti ja arvostivat ammatillisen kasvun tukena oppilaitoksen oppilashuoltoa ja kouluympäristön yhteisöllisyyttä. Tuloksista juuri oppilaitoksen antaman tuen tarve osoittautui odotettua suuremmaksi. Työssäoppimisjaksoille lähettäminen ja siihen käytettävä aika sekä työssäoppimisjaksoja seuraava purku ja siihen varattu aika koettiin liian vähäiseksi. Tuloksista kävi ilmi, että ennen työssäoppimiseen lähtemistä olisi ollut toivottavaa käydä enemmän läpi tilanteita, joita jaksolla on mahdollista kokea ja käsitellä ryhmän kanssa niitä pelkoja ja jännityksiä, joita jaksoon liittyy. Reflektoiva keskustelu näissä tilanteissa olisi vastausten mukaan saanut olla useammin tapahtuvaa myös työssäoppimisjaksojen jälkeen. Asiasanat: ammatillinen kasvu, koulutus, lähihoitaja, opiskelijahuoltoABSTRACT Helonen Taru, Mäkelä Marjo and Rajala Tanja, Practical nurse`s professional growth during studies. 43p. 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää 2015. Diaconia University of Applied Sciencees. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this thesis was to examine practical nurses' professional growth. The profession of practical nurses is hard and demanding, work which requires knowledge, strength and social skills. The aim of this thesis was to find out how the young students experience their own professional growth and do they get enough individual support from the school? Working with people, experience is an important way to learn. Practical nurses' training program includes a lot of work places and practical training which increases the student´s experience. There is also teaching according to the professional growth and various support methods provided by school. In this thesis, the survey was implemented by using Webropol-program about the professional growth during studies and about the support the school has to offer. Young students were interviewed and also adult students as a control group. The questionnaires were answered at school and the survey was executed anonymously. The results indicated that several students experience the professional growth differently. Furthermore, peer support and the support from the work community and the sense of communality were factors that increased the professional growth. Keywords: professional growth, education, practical nurse, educational suppor

"Onhan se sinällään aika palkitsevaa" : Tukihenkilötoiminta tukihenkilöinä toimivien näkökulmasta

Tämä opinnäytetyö tarkastelee tukihenkilötoimintaa tukihenkilöinä toimivien näkökulmasta. Tavoitteena oli tutkia, mitä annettavaa tukihenkilötoiminnalla on tukihenkilönä toimivalle ihmiselle sekä mikä merkitys tukihenkilötoiminnalla on koko sosiaali- ja terveyspalveluiden ketjussa. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä käsitteitä ovat tukihenkilö, tukihenkilötoiminta, vapaaehtoistyö, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhteiskunnan auttamisjärjestelmä. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja aineistonkeruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän tällä hetkellä tukihenkilönä toimivaa henkilöä Etelä-Pohjanmaan alueelta. Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa nousi esille tukihenkilötoiminnan asema koko sosiaali- ja terveyspalveluiden ketjussa, tukihenkilöiden tarve sekä tietoisuus tukihenkilötoiminnasta. Tutkimuksen myötä kävi ilmi, että tukihenkilön saamisen mahdollisuudesta ja tukihenkilötoimintaan mukaan lähtemisestä ei ole ihmisillä riittävästi tietoa ja tukihenkilötoiminnan sisältö saattaa olla osalle ihmisistä vierasta. Tukihenkilötoiminnan aseman kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden joukossa ei koettu olevan vielä sillä tasolla, kuin missä sen toivottaisiin olevan. Tukihenkilöiden tarve koettiin suuremmaksi kuin mitä tukihenkilöitä kyetään tarjoamaan. Tutkimuksen myötä esiin nouseekin kehitysajatuksina, että tukihenkilötoimintaa voitaisiin mainostaa entistä enemmän niin yksityisille henkilöille kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotta he osaisivat ohjata ihmisiä tukihenkilötoiminnan palvelun piiriin. Tukihenkilötoiminnan sisältöä voitaisiin selkiyttää ja tehdä ihmisille tiettäväksi, mitä tukihenkilönä toimiminen todella tarkoittaa. Tämän myötä voitaisiin tulevaisuudessa kenties vastata myös tukihenkilöiden suureen tarpeeseen.This thesis examines support activity from the perspective of support persons. The target was to gather information on what support activity can offer to people who work as support persons and to determine the importance of support activities in social and health services. The main concepts in the theoretical frame of reference are support person, support activity, volunteering, social and health services and society assistance provision. This thesis was carried out as a qualitative research and the material was collected using theme interviews. There were seven people who participated in the interview and they all work as support persons in the region of South Ostrobothnia. There were a few key results of the research, such as the position of support activities in the whole linkage of social and health services, the needs of support persons and knowledge of support activities. When the research was completed, it appeared that there is not enough information on how to get a support person, how to get involved in support activities and what things support activities include. The importance of support activities in the whole linkage of social and health services is not as good as it could be. The need of support persons was considered much bigger than the actual offer. The research brought up some ideas for development, such as more advertising of support activities both to individuals and professionals of social and health services, so that they could guide people towards support activity. The support person activity should be further clarified and explained so that people could really understand what support activity means. This could be the answer for the big need of support persons in the future

MUUTOKSEN KAHDET KASVOT : Ensihoitajien työhyvinvoinnin tukeminen toimintaympäristön muutoksessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Tulosten perusteella opinnäytetyön kehittämistehtäväksi valittiin henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuomassa toimintaympäristön muutoksessa. Opinnäytetyön tavoitteeksi muodostui muutoksen henkilöstölle aiheuttaman huolen ja epätietoisuuden hälventäminen, sekä henkilöstön sitouttaminen ja motivoiminen muutoksen onnistuneeseen läpivientiin. Tätä kautta tavoitteena oli parantaa ensihoitajien työhyvinvointia ja sen myötä työn tuloksellisuutta sekä hoidon laatua. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Perusjoukon muodostivat päätoimiset ensihoitajat sekä ensihoidon pitkäaikaiset sijaiset (N=143). Kyselyn vastausprosentti oli 60 %. Tulokset esitettiin prosentteina ja frekvensseinä. Kyselyn tulokset toivat esiin ensihoitajien huolen ja epätietoisuuden tulevasta sote- ja maakuntauudistuksesta, ja sen vaikutuksesta omaan työhön. Yli puolet (59 %) ensihoitajista koki epätietoisuutta siitä, miten pelastuslaitos ja oma työ tulevat kehittymään tulevaisuudessa. Huolestuneisuutta tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksesta koki suurin osa (75 %) ensihoitajista. Myös lisää osaamista tulevaisuuden toimintaympäristössä työskentelemiseen näki tarvitsevansa yli puolet (62 %) ensihoitajista. Opinnäytetyössä toteutettiin muutospajat kahdella asemalla. Muutospajatoiminta lisäsi ensihoitajien tietoa muutoksesta sekä antoi ensihoitajille uskoa tulevaan ja keinoja, joilla muutoksen aiheuttamiin huoliin ja uhkiin voidaan vaikuttaa. Organisaation johdolle muutospajatyöskentely antoi tietoa, jota voidaan hyödyntää organisaatiossa laadittavassa strategisessa suunnitelmassa muutoksen johtamisesta, muutosviestinnässä sekä osaamisen johtamisessa. Saatujen kokemusten myötä muutospajatyöskentelyä on tarkoitus jatkaa organisaatiossa muutoksen myöhemmissä vaiheissa, ja laajentaa se koskemaan koko henkilökuntaa. Ensihoitajien työhyvinvointia voidaan seurata toistamalla opinnäytetyössä laadittu työhyvinvointikysely vuosittain. Työn tuloksia voidaan hyödyntää sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtamisessa sekä kohdeorganisaatiossa että muissakin sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.The purpose of the thesis was to find out the paramedics’ experiences on the rescue service department of Jokilaaksot regarding their work wellbeing. Based on the results, as the development task of the thesis was chosen maintaining and promoting the well-being of the employees in the change of the operating environment caused by the healthcare, social services and regional government reform. Dispelling the personnel’s concern and uncertainty caused by the change as well as motivating and engaging personnel to the successful follow-through of the change was formed as the objective of the thesis. In this way, the aim was to improve the well-being of the paramedics and thus their performance at the work and the quality of the care. The thesis was carried out as an action study. The material collection was executed as a structured questionnaire. The base group consisted of full-time paramedics and long-term substitutes for prehospital emergency care (N = 143). The response rate was 60%. Results were presented as percentages and frequencies. The results of the survey raised parademics’ concerns and uncertainties about the forthcoming health, social services and regional government reform, and its impact on their own work. More than half (59%) of the paramedics felt uncertain about how the rescue service department and their own work will develop in the future. The most (75%) of the paramedics had concerns about the change in the future operating environment. Also, more than half (62%) of the paramedics needed more skills to work in the future environment. In this thesis, change workshops were carried out in two departments. The change workshop activitities added to the paramedics' knowledge of the change and gave them belief in the future and tools to influence the concerns and threats caused by change. For the management of the organisation, the worshop activities provided information that could be utilised in the organisation's strategic plan for managing change, change communication, and managing competence. With the experience gained, change workshop activities are planned to be continued in the organisation at later stages of change and expand them to cover the whole staff. The well-being of paramedics can be monitored by repeating the annual work satisfaction survey prepared in the thesis. The results of the thesis can be utilised in the change management in the healthcare, social services and regional government reform both in the target organisation and in other social and health organisations

Preoperatiivinen internetohjaus : potilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta

Päiväkirurgiset toimenpiteet ovat viime vuosina lisääntyneet, mikä lisää potilasohjauksen merkitystä. Internetohjaus on nykypäivänä yleistyvä ohjausmuoto, mikä on johtanut siihen, että internetohjaus kehittyy jatkuvasti. Potilaiden kokemukset ovat erittäin arvokasta tietoa kehiteltäessä internetohjausta. Tässä opinnäytetyössä käsitellään täysi-ikäisten kirurgisten potilaiden kokemuksia preoperatiivisesta internetpotilasohjauksesta. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli selvittää miten preoperatiivista internetohjausta on toteutettu ja miten potilaat ovat sen kokeneet. Näiden tutkimuskysymysten avulla kerättiin tietoa jo olemassa olevista tutkimuksista. Aineistoa lähdettiin etsimään eri tietokannoista. Työhön valikoidut tutkimukset löytyivät Google Scholar-, Pubmed- ja Doria–tietokannoista. Opinnäytetyön tuloksissa kävi ilmi, että preoperatiivista internetohjausta on toteutettu sairaan-hoitopiirien sivustoilla ja erillisillä ohjelmilla. Potilaat olivat tyytyväisiä ohjausmuotoon ja kokivat pääsääntöisesti saaneensa riittävästi tarvitsemaansa tietoa. Potilaita oli perehdytetty sivustojen käyttöön ja he kokivat sivustojen käytön helpoksi. Potilaat olivat myös antaneet palautetta siitä, mitä tietoa oli liikaa ja mitä liian vähän. Tuloksista voitiin päätellä, että vastaajat olivat olleet tyytyväisiä internetohjausmuotoon. Internetohjausta kannattaa siis tulevaisuudessa hyödyntää preoperatiivisessa potilasohjauksessa. Sairaanhoitajan näkökulmasta tulokset antavat viitteitä siitä, että potilaille kannattaa kertoa sivustoista ja niiden luotettavuudesta sekä yleisesti kannustaa heitä käyttämään internettiä ohjauslähteenä. Lisäksi on todettu, ettei vastaajilla ole ollut ongelmia käyttää internettiä eikä näin ollen ongelmia vastaanottaa preoperatiivista potilasohjausta internetin välityksellä.During recent years, day surgery operations have increased, which increases the importance of preoperative patient education. Internet-based education is an increasingly popular education method, which has led to the fact that internet-based education is constantly evolving. Patients' experiences are extremely valuable information when developing Internet-based education for surgery patients. This thesis deals with adult surgical patients' experiences of internet-based patient education. The thesis has been executed as a literature review and its purpose was to find out how preoperative internet-based education should be implemented and how patients have experienced the preoperative patient education. These two research questions were used to gather information from existing studies. The studies have been collected from different databases. Selected materials were found from Google Scholar, PubMed and Doria databases. As a result, it was found that preoperative internet-based education has been executed through health care districts' websites and different software. The patients were satisfied with the inter-net-based education and mainly felt that they had received sufficient information before the surgery. Patients were trained to use the websites and they felt that the use of websites was easy. The patients had also given feedback about the information: what information they would have needed more and what less. It could be concluded from the results, that the respondents were satisfied with the internet-based patient education method. Therefore, internet-based education method is worth to be implemented in preoperative patient education in the future. From nurse's point of view, the results suggest that is it worthwhile to tell patients about the websites and their reliability as well as generally encourage patients to use the internet as a source of information. In addition, it has been found that the respondents have had no problems using the internet and, therefore, receive preoperative patient education via the internet

Kansainvälisyysosaaminen kulttuurisena pääomana ammatillisessa koulutuksessa

Tässä sosiologian alaan kuuluvassa tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisyysosaamista kulttuurisena pääomana ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten keskuudessa. Ammatillisessa koulutuksessa on viime vuosien aikana voimakkaasti edistetty opiskelijoiden liikkuvuusjaksoja ulkomailla kansainvälisen osaamisen ja kielitaidon kerryttämiseksi. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kansainvälisen osaamisen hankkiminen ja ulkomaan jaksoille osallistuminen jakautuu epätasaisesti ja kasautuu varakkaammista ja koulutetummista perheistä tuleville opiskelijoille. Ammattikoululaisten kansainvälisyysosaamista on tutkittu tähän mennessä erittäin vähän ja tutkimukset ovat kohdistuneet pääasiassa korkeakouluopiskelijoihin. Tässä tutkielmassa keskitytään ammattikoululaisiin ja selvitetään, millainen yhteys sosiodemografisilla tekijöillä on ammattiin opiskelevien itsearvioituun kielitaitoon, halukkuuteen ja itsearvioituun todennäköisyyteen työskennellä ulkomailla. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten ammattiin opiskelevat perustelevat päätöksensä lähteä tai olla lähtemättä ulkomaille Erasmus+ -vaihtoon ja millaisia merkityksiä opiskelijat antavat liikkuvuudelle ja kansainvälisyysosaamiselle. Tutkielmassa käytetään Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry), Opiskelun ja Koulutuksen Tutkimussäätiön (Otus) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön keräämää Amisbarometri 2015 kokonaisotantana koottua kyselyaineistoa (N=20840). Kvantitatiivisen aineiston ohella tutkielmassa käytetään kvalitatiivista haastatteluaineistoa, joka on kerätty haastattelemalla 19 ammattiin opiskelevaa nuorta Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa. Amisbarometri-aineistosta tarkastellaan kolmea muuttujaa, jotka heijastavat opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista, eli opiskelijoiden näkemystä kielitaidostaan, halukkuudesta työskennellä ulkomailla ja todennäköisyydestään työskennellä ulkomailla. Taustamuuttujiksi on valittu opiskelijoiden sukupuoli, ikä, vanhempien koulutustaso ja koulutusala, joiden yhteyttä kansainvälisyysmuuttujiin tarkastellaan ristiintaulukoinnin avulla. Haastatteluaineistoa analysoidaan sisällönanalyyttisin menetelmin, ja tarkastellaan mitä perusteluja opiskelijat antavat ulkomaan vaihtoon osallistumiselle tai osallistumattomuudelle. Lisäksi perusteluja luokitellaan Van Molin ja Timmermanin (2014) kategorioiden ja Kauravaaran (2013) tutkimuksen pohjalta. Kvantitatiivisesta analyysistä ilmenee, että ammattikoululaiset pitävät kielitaitoaan pääosin riittävänä työelämään, mutta eivät näe ulkomailla työskentelyä kovin todennäköisenä, vaikka se kiinnostaa. Naiset, 15–24 -vuotiaat, korkeammin koulutettujen vanhempien lapset ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat ovat kansainvälisesti orientoituneimpia. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset näkevät ulkomailla työskentelyn todennäköisempänä kuin vähemmän koulutettujen. Kielitaidolla ja kiinnostuksella lähteä ulkomaille on ristiriitainen yhteys, sillä kielitaidoltaan epävarmimpien joukossa oli sekä eniten että vähiten kiinnostuneita. Kvalitatiivisesta analyysistä ilmenee, että opiskelijoiden päätökseen lähteä ulkomaille opintojen aikana hankkimaan kansainvälistä osaamista vaikuttaa eniten kielitaito ja kaverit, sekä ammattikoululaisten elämänarvot, mm. hetkessä eläminen ja vähällä pääseminen. Tutkielman keskeinen tulos on, että ammattikoululaisten suhtautuminen kansainvälisen osaamisen hankkimiseen on kahtiajakautunutta. Kansainvälisesti orientoituneet ja vaihtojaksoille osallistuneet nuoret ovat urasuuntautuneita, kunnianhimoisia ja haluavat muuttaa pois kotiseudultaan valmistumisen jälkeen. Kansainvälisyyteen välinpitämättömästi tai protestoiden suhtautuvat nuoret elävät hetkessä eivätkä suunnittele muuttavansa kotiseudulta minnekään eikä kansainvälisyysosaamisen hankkiminen ei ole heidän elämässään merkittävä arvo. Kaikki haastatellut nuoret olivat epävarmoja ulkomaan kokemuksen vaikutuksesta työllistymiseen kotimaassa. Tutkielman tulokset osoittavat, että kansainvälisyysosaaminen on resurssi, johon liittyy eriarvoisuutta, ja joka heijastaa kunnianhimoista keskiluokkaista arvomaailmaa, eivätkä kaikki ammattikoululaiset ole sisäistäneet tätä ideologiaa. Se herättää nuorissa ristiriitaisia ajatuksia ja jopa vastarintaa