Sökmotoroptimering : Hur man optimerar sin webbplats för sökmotorer

Detta arbete handlar om hur man optimerar sin webbplats för sökmotorer. Syftet med arbetet är att läsaren lätt förstår de grundliga element som man bör ta i beaktande när man skapar sökmotoroptimerade webbplatser, hur man skapar innehåll till webbplatsen och hur användare agerar då de utför sökningar på internet. Arbetet fokuserar främst på Googles sökmotor p.g.a. företagets stora marknadsandel. Optimeringsåtgärderna presenteras ur en växande synvinkel, så att först behandlas åt-gärder för en enstaka webbsida, sedan hela webbplatsen som en helhet och till slut de externa faktorerna som påverkar sökresultat. På webbsidonivå behandlas nyckelord, innehåll, HTML-struktur, metadata, medier och filer. I nästa del behandlas webbplatsen som helhet, hur den borde struktureras, hur in-terna länkarna bör användas och hur man kan förbättra webbplatsens prestanda. Efter webbplatsen gås det genom de externa faktorerna, vilken påverkning länkar har och hur sociala tjänster kan vara till nytta. Till slut presenteras en del verktyg som underlättar implementeringen av de presenterade åtgärderna, samt en diskussion om vilka faktorer man främst bör beakta med tanke på deras påverkningsgrad. Läsaren presenteras allt från lätt förståeliga tips till mer tekniska detaljer. Arbetet förut-sätter därför en grundkunskap inom internet och webbutveckling för att läsaren skulle få den största möjliga nyttan.This thesis is a research about how to optimize a website for search engines. The goal is to make the reader understand how to create search engine optimized websites, how to create web-content and how search engine users behave. The thesis mainly focuses on Google due to the company’s high market share. The opti-mization-procedures are presented in a growing fashion, dealing with a single website first, then continuing to the website as a whole and ending with listing of the external fac-tors that might affect search engine rankings. The listed page-level factors include keywords, content, HTML-structure, metadata, me-dia and files. In the next part the thesis covers the site as a whole, how to structure the site, how to use links and how to improve the performance of the website. After the web-site, the thesis lists the external factors, what impact external links have and how social media can be useful. As last, the reader is presented with some tools that make SEO-implementations easier and a discussion about what are the most impactful factors in search engine optimization. The procedures range from simple tips to more technical details, and therefore the thesis requires the reader to be familiar with the internet and web-development.Tämä opinnäyte on tutkimus siitä miten parhaiten optimoida internet-sivusto hakukonei-ta varten. Työn tarkoitus on antaa lukijalle ymmärrys siitä, miten luoda hakukoneopti-moitu internet-sivusto, miten luoda sisältöä sivustolle ja miten hakukoneiden käyttäjät toimivat. Opinnäyte painottuu eniten Googlen hakupalveluun yrityksen suuren markkina-asemansa vuoksi. Optimointitoimenpiteet ovat esitetty niin että ensiksi käydään läpi si-vukohtaiset toimenpiteet, minkä jälkeen käsitellään sivustoa kokonaisuutena ja lopuksi luetellaan ulkoiset tekijät jotka voivat vaikuttaa hakukonetuloksiin. Sivu-tasolla käsitellään avainsanoja, sisältöä, HTML-struktuuria, meta-tietoja, mediaa ja tiedostoja. Sivu-tasoa seuraavassa osassa käsitellään sivustoa, miten strukturoida sivusto, miten käyttää sisäisiä linkkejä ja miten parantaa sivuston suorituskykyä. Sivuston jäl-keen käydään läpi ulkoisia tekijöitä, miten sivuston ulkopuoliset linkit vaikuttavat ja so-siaalisen median tuoma lisäarvo. Lopuksi esitellään toimenpiteitä helpottavia työkaluja ja keskustelu siitä mitkä tekijät ovat suurimmassa osassa hakukoneen luodessa tuloksi-aan. Toimenpiteitä löytyy moneen lähtöön, helpoista vinkeistä enemmän vaativiin teknisiin yksityiskohtiin. Tämän vuoksi lukijalta odotetaan perustuntemusta internetistä ja web-kehityksestä

Kainuulaisten poikien kokemuksia lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta

Tutkimuksen tarkoituksena on saada lastensuojelun avohuollossa olevien kainuulaisten poikien ääni kuuluviin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: millaisena kainuulaiset pojat kokevat ammatillisen tukihenkilötoiminnan sen eri vaiheissa ja millainen on poikien kokemus osallisuudesta lastensuojelun avohuollon tukitoimenpidettä järjestettäessä? Tavoitteena on määritellä ammatillinen tukihenkilötoiminta poikien kokemana ja tuottaa tietoa poikien osallisuudesta lastensuojelun palveluprosessissa. Selvitän, millaiset ovat kainuulaisen pojan kokemukset lastensuojelun avohuollon palvelusta. Tutkimustehtävänä on tuoda julki poikien kokemus avohuollon palvelusta. Tutkimuksen viitekehyksenä käytän nuoruusikäisten poikien kehitysvaihetta, sosiaalista tukea, osallisuutta ja syrjäytymistä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimusaineiston keräsin teemahaastattelun avulla kuudelta kainuulaiselta maaseutukunnassa asuvalta pojalta. Haastattelukysymykset jaoin kolmeen eri teema n: tukihenkilötoiminnan aloittamisvaihe, toimintavaihe ja lopetusvaihe. Teemojen mukaisesti aloin tulkitsemaan poikien puhetta. Muodostin aineistosta seitsemän eri alateema, joiden kautta käyn tutkimukseni tulokset läpi. Teemat ovat poikien käsitykset toiminnan alkamiseen vaikuttaneista tekijöistä, tukihenkilötoiminnan sisällöstä, tukisuhde nuoren ja tukihenkilön välillä, sosiaalinen tuki ja kainuulaisuus poikien elämässä. sekä poikien osallisuuden kokemus lastensuojelun avohuollon tukitoimenpidettä järjestettäessä. Analysoin poikien kokemus osallisuudesta Thomasin teorian mukaan. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia. Poikien kokemukset tukihenkilötoiminnasta olivat pääosin myönteisiä. Tutkimustulokset osittivat, että kaikki pojat olivat hyötyneet tukihenkilöstä ja olivat pääosin tyytyväisiä toimintaan. Poikien kokemukset lastensuojelun prosessissa kertovat sekä osallisuudesta että osattomuudesta. Kaikki nuoret olivat tavanneet oman sosiaalityöntekijän. Pojat kokivat, että heidän mielipidettään on kysytty, mutta kokivat aidon kohtaamisen ja tiedon saannin puutteen. Tutkimustulosten perusteella poikien osallisuutta lastensuojelussa voitaisiin edistää huomioimalla tiedon välittäminen etenkin prosessin alkuvaiheessa. Pojille on tärkeää, että heitä kuullaan ja heidän mielipiteensä huomioidaan. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että poikien perherakenteen muutokset ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat lastensuojelun asiakkuuteen johtaneista syistä keskeisimpiä. Poikien osallisuuden kokemus ei ole riittävän hyvä, ja informaation kulku lastensuojeluprosessin alussa ei ollut riittävä. Tukihenkilötoiminnalla voidaan vaikuttaa poikien arjenhallintaan ja ehkäistä syrjäytymiskehitystä. Toiminnassa pojille merkityksellisintä on vuorovaikutussuhde tukihenkilön kanssa. Kainuulaisia nuoruusikäisiä poikia ei vaivaa näköalattomuus tulevaisuuden suhteen. Tutkimukseni perusteella voin sanoa, että ammatillisella tukihenkilötoiminnalla on paikka lastensuojelun avohuollossa. Parhaimmillaan se tukee nuoria selviämään arjen haasteista ja ehkäisee mahdollisen syrjäytymiskehityksen.The purpose of the thesis is to give voice to the opinions of boys in open care of child welfare services in Kainuu. My research questions are the following: How do the boys in Kainuu experience the professional support person activity in its different stages and what are the boys' experiences of inclusion like when organizing support measures in open care of child welfare services? The goal is to define professional support person activities as experienced by the boys and to produce knowledge of the boys’ inclusion in the child welfare service process. I will look into the boys’ experiences of open care of child welfare services in Kainuu. The research task is to express the boys’ experiences of open care services. The framework of the study is formed by the development stage of adolescent boys, social support, inclusion and exclusion. The study is qualitative, and the study approach is phenomenological. I collected the research material with the help of a theme interview of six boys living in the rural district of Kainuu. I divided the interview questions into three different themes: the start-up phase of the support person activities, the operational phase, and the termination phase. In accordance with the themes, I began to interpret the boys’ discourse. I formed seven different sub-themes of the material, through which I will go through the results of my study. These themes are: the boys’ conceptions regarding factors that influence the beginning of the activities; the content of the support person activities; the support relationship between an adolescent and a support person; social support and living in Kainuu in the boys’ lives as well as the boys’ experience of inclusion when organizing support measures in open care of child welfare services. I analyzed the boys’ experiences of inclusion in accordance with the Thomas theorem. As the method of analyzing the material, I used content analysis. The experiences of the boys regarding the support person activities were mainly positive. The research results showed that all of the boys had benefited of the support person and were mainly happy with the activities. The experiences of the boys in the child welfare process reveal both inclusion and exclusion. All of the adolescents had met their own social worker. The boys experienced that their opinions had been asked but they also experienced a lack of genuine encounters and receiving information. On the basis of the research results, the boys’ inclusion in child welfare services could be promoted by considering the conveyance of information, especially at the early stages of the process. It is important for the boys that they are heard and their opinions are considered. As a conclusion of the study, it can be stated that changes in the boys’ family structures and school-related problems are the most essential among the reasons that have led them to the customership of child welfare. The boys’ experiences of inclusion are not sufficient and the flow of information at the beginning of the child welfare process was not sufficient, either. The support person activities can have an impact on how the boys manage their everyday lives, in addition to preventing the development of exclusion. In the activities, the interaction relationship with the support person is the most significant for the boys. Adolescent boys in Kainuu are not bothered by not being able to see their future. Based on my research, I can state that professional support person activities have a place in open care of child welfare services. At best, they support the adolescents in managing everyday challenges and prevent the possible development of exclusion

Ethics in Data-Driven Marketing

In today’s digitalized world, people leave trails of data about themselves when operating online. While marketers are eagerly utilizing this data for marketing insights, many consumers have a growing fear of their personal data ending up in the wrong hands and losing their privacy. This thesis aims to understand the role of ethics in current marketing based on consumer data and to examine how data could be used ethically in marketing. This thesis met these research aims through an extensive literature review related to the issue and through empirical research. The empirical research was conducted by analyzing secondary data from a 2018 survey about the use of digital services in Europe. This analysis was combined with a content analysis of Twitter tweets about data ethics. This research produced a number of key findings: First, privacy, confidentiality, and transparency are critical issues for consumers. Still, a large number of people are unaware of their data rights or think that is not important to change e.g. privacy settings. Also, some of the people feel that changing privacy settings has no effect. Second, people want to have the power to decline the selling of their personal data to third parties and to delete or adjust their personal data. Third, the lack of trust prevents individuals from using digital services, and the main factors for increasing trust are the security and reliability of the service. Other important factors are transparency and ease of use. Personalization of services based on the previous usage was the least important factor for a digital service. The content analysis showed that organizations are heavily criticized for jeopardizing privacy and confidentiality, whereas praise was given to organizations that focus on transparency. The main conclusions that can be drawn from these findings are that the need for ethics is even more apparent in marketing than ever before, because of the broad access to personal data. The power of Big Data does not come from the raw data itself but from the ability to combine and merge data, thus creating detailed insights about consumers. There also lies the foundation for ethical dilemmas. The most crucial challenge for organizations in the use of personal data is how to build and maintain trust. Consumers’ use of personalized services is dependent on whether the organization is perceived to be trustworthy or not, and both the empirical research and literature have shown that the lack of trust reduces the use of digital services. Transparency and clear privacy policies can then be seen as a key ingredient in trust-building. Giving the consumers the ability to opt-out from data use and data selling without it affecting the use of services can create an enormous competitive advantage for organizations in the future. Still, it can be challenging to combine the need for profitability with ethics. However, success in the long-term requires organizations to integrate ethics with the operations throughout the organization.Nykyajan digitalisoituneessa maailmassa, ihmiset jättävät jälkiä itsestään aina verkossa toimiessaan. Vaikka markkinoijat käyttävät mielellään tätä dataa lisätäkseen ymmärrystä asiakkaistaan, monet kuluttajat ovat lisääntyvästi huolissaan yksityisyytensä katoamisesta ja pelkäävät, että heidän henkilökohtaiset tietonsa päätyvät vääriin käsiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on ymmärtää, millainen rooli etiikalla on nykyaikaisessa kuluttajadataan perustuvassa markkinoinnissa. Tämä työ pyrkii myös tutkimaan, kuinka dataa voidaan käyttää markkinoinnissa eettisesti hyväksytyllä tavalla. Työssä saavutettiin nämä tavoitteet laajan kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen kautta. Empiirisessä tutkimuksessa käytettiin sekundaarista dataa vuonna 2018 tehdystä tutkimuksesta, jossa tutkittiin kuluttajien digitaalisten palveluiden käyttöä Euroopassa. Tämän sekundaarisen analyysin lisäksi tutkimuksessa toteutettiin sisällönanalyysi Twitterissä olevista dataetiikkaan liittyvistä tviiteistä. Tutkimus tuotti useita tutkimustuloksia. Ensinnäkin, kuluttajat pitävät yksityisyyttä, luottamuksellisuutta ja läpinäkyvyyttä kriittisinä seikkoina. Kuitenkin, suuri osa kuluttajista on epävarmoja dataan liittyvistä oikeuksistaan tai he eivät pidä esimerkiksi yksityisyysasetuksia mitenkään tärkeinä. Osa kuluttajista on myös sitä mieltä, että asetusten muuttamisella ei ole mitään merkitystä käytännössä. Toiseksi, kuluttajat haluavat itselleen vallan kieltäytyä henkilökohtaisen datan myynnin kolmansille osapuolille ja myös oikeuden poistaa tai muokata henkilökohtaista dataansa. Kolmanneksi, luottamuksen puute vähentää merkittävästi kuluttajien halukkuutta käyttää digitaalisia palveluita. Luottamusta lisääviä seikkoja ovat palvelun turvallisuus ja toimintavarmuus, sekä läpinäkyvyys ja helppokäyttöisyys. Personointia aiemman käytön perusteella ei pidetä merkittävänä digitaalisen palvelun ominaisuutena. Sisällönanalyysi osoitti, että yritykset saavat paljon kritiikkiä siitä, jos yksityisyys ja luottamuksellisuus vaarantuvat, kun taas yritykset, jotka panostavat läpinäkyvyyteen, saavat paljon kiitosta. Tutkimustuloksista voidaan tehdä johtopäätelmä, että kuluttajadatan laaja käyttö markkinoinnissa on lisännyt tarvetta eettiselle pohdinnalle. Massadatan tehokkuus ei johdu niinkään datasta itsestään, vaan kyvystä yhdistää erilaista dataa luoden yksityiskohtaista ja tarkkaa tietoa asiakkaista. Tämä luo myös puitteet eettisille haasteille. Kriittisin haaste yrityksille henkilökohtaisen datan käytössä on luottamuksen rakentaminen ja ylläpito. Personoitujen palveluiden käyttö riippuu paljolti siitä, kokevatko kuluttajat yrityksen luotettavaksi. Sekä empiirinen tutkimus että aiempi kirjallisuus osoittavat, että luottamuksen puute vähentää digitaalisten palveluiden käyttöä. Läpinäkyvyys ja selkeät yksityisyyskäytänteet voidaankin nähdä merkittävinä seikkoina

Ilmaisun opetus balettitunneilla

Opinnäytetyössäni tutkin ilmaisun opetusta balettitunneilla. Käytän kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Tein kyselyn opettajille ja oppilaille, ja pystyin näin vertailemaan mielipiteitä ilmaisunopetuksesta. Halusin myös tietää, kuinka oppilaat kokevat saavansa ilmaisunopetusta. Kyselyt tein omiin kokemuksiini pohjaten, sillä olen kouluaikanani alkanut pohtia ilmaisua ja sen opetusta enemmän. Kirjallisuutta apuna käyttäen määrittelin ilmaisun työhöni sopivalla tavalla. Työssäni kiinnitän erityisesti huomiota tunneilmaisuun. Tanssi on aina ollut ihmisille tapa ilmaista itseään. Alun perin on tanssittu tunteisiin pohjaten, mutta tekniikoiden vakiintuessa itseilmaisu on jäänyt enemmän taka-alalle. Kirjallisuudesta hain myös harjoitteita, joita voi tehdä balettitunneilla. Lapset ovat luonnostaan spontaaneja, eläytyviä ja luovia. Jotenkin nämä taidot katoavat, kun ikää tulee lisää. Osittain luontainen ilmaisuvoima unohtuu, kun ihmisten täytyy oppia hillitsemään itsensä ja tunteensa. Juuri itsehillintä vaikeuttaa tanssijoiden heittäytymistä rooliin. Varsinaiset tunneharjoitukset voivat tuntua kiusallisilta, mikä kertoo niiden tarpeellisuudesta. Kun tunneharjoituksiin pystytään heittäytymään täysillä mukaan, helpottuu rooliin eläytyminen näyttämöllä huomattavasti. Keskittyminen on myös olennaista, kun ilmaisuharjoitteita tehdään. Kyselyistä käy ilmi, että sekä opettajat että oppilaat kokevat ilmaisunopetuksen erittäin tarpeelliseksi. Opettajat kertoivat, että balettitunneilla aikaa on rajallisesti ja ajoittain aika loppuu kesken tekniikkaharjoitteidenkin kanssa. Oppilaat kaipaavat ilmaisuharjoitteita, jotta saisivat työvälineitä ja rohkeutta, joita eläytymiseen tarvitaan. Heittäytyminen ja tanssiin sekä roolihahmoon eläytyminen ovat olennaisia, kun puhutaan ilmaisusta. Toivon, että harjoitteista, joita työhöni olen ottanut, on apua baletinopettajille. Harjoitteet ovat kaikki sellaisia, joita voi mielestäni käyttää tunneilla sellaisenaan. Mielestäni, jos tanssijoille pystytään tarjoamaan erillisiä ilmaisutaidon tunteja, oppilaat pystyvät paremmin yhdistämään tanssin ja ilmaisun keskenään. Erillisillä tunneilla tanssijat pystyvät keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja saavat näin harjoitteista enemmän apuja.This thesis studies teaching of expression. A quantitative research method is used. A questionnaire was made for teachers and students in order to compare the answers. One aim was to study how students are experiencing dance teaching with expression in ballet classes. The questionnaire was based on my own experiences because I have started paying more attention to expression in my studies. Based on literature expression was defined as the way it fits with my thesis. This thesis focuses more on expressing feelings in dancing. Dance has al-ways been a way humans to express themselves. From the beginning humans have been dancing their feelings. While dance techniques were established, self-expression began to remain in the background. In the literature I searched exercises to be used in ballet classes. Children are spontaneous, empathizing and creative. Somehow these qualities disappear with age. Partly this natural expressiveness gets forgotten when a person learns to control one´s feelings. Self-control makes the throwing oneself into a role harder. Because emotive exercises can make a person embarrassed it tells how necessary these exercises are. Concentration is essential while doing expression exercises. The questionnaires revealed that both teachers and students think that teaching dance with expression is necessary. Teachers told that there is not enough time in ballet classes. Students need the exercises to get tools to practice expression. Students throwing into dance and in to a role is essential while speaking of expression. I hope that the exercises taken to this thesis can help ballet teachers. All the exercises taken can be used in the way I wrote them. The best case is that separate classes for expression could be offered the students. Then students get a better chance to learn expression and dance separately and this can combine dance and expression more easily. In separate classes students can concentrate on one thing at a time

Architecture between boundaries:design solutions for outdoor knowledge work

Abstract. This diploma thesis aims to produce a new, viable and architecturally high-quality design concept of remote working spaces for knowledge workers, emphasising the presence of nature or outdoors. The dissertation consists of two main parts. The first one is the theoretical background in which I provide sufficient theory through existing literature and research regarding the subject. At the end of the first part, I conclude the most important findings and discoveries that are meaningful in the context of the design phase of the thesis. The second part of the dissertation is called the design concept. In this part, I apply the notions approved from the theory and aim to produce a believable concept involving remote working units and the supporting central building near them. First, I provide my reasoning behind the main concept and after that, I explore the architecture related to the buildings. The concept is approached through two case studies, which aim to implement the concept in two different locations providing concrete examples of how the buildings could endure in various situations. In addition to this, the structural details are analysed, and physical realities of the building process are explored, such as the thermal performance of the structures of the indoor and semi-outdoor spaces. During the recent covid-19 pandemic, people have been affected by the remote-working phenomena. Many people have started exploring new and innovative places to do their work as remote work has gained popularity among the knowledge workers. Since knowledge working has become one of the main forms of labour in our modern society and considering the contemporary nature of the topic, there are not many viable options to work remotely outdoors or in semi-outdoor environments at the moment at least in Finland. Another aspect of the subject that I have been noting is the call back to the nature of the modern urban dwellers, which has been further emphasized by the pandemic. These premises in mind and the groundwork done in the research in architecture course formed the basis for this thesis to provide carefully thought-out solutions and design concepts for the growing need for working remotely and more specifically in the outdoors.Tiivistelmä. Diplomityön tarkoitus on luoda uusi, arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja mahdollisimman toteuttamiskelpoinen tilakonsepti ulkotiloissa, luonnon keskellä tapahtuvaan etätyöhön tietotyöläisten tarpeisiin. Työ koostuu kahdesta eri pääluvusta. Ensimmäisessä pääluvussa hahmottelen teoreettisen viitekehyksen tarkastelemalla suunnittelutyön kannalta keskeisiä ilmiöitä ja käsitteitä olemassa olevan kirjallisuuden ja tutkimusten kautta. Osion lopussa tiivistetään pääkohdat ja huomiot, jotka ovat merkityksellisiä varsinaisen suunnittelutyön kannalta. Toinen pääluku koostuu suunnittelukonseptista. Tässä osassa sovellan teoriaosuudesta nousseita huomioita ja luon niihin pohjautuvan suunnittelukonseptin, joka koostuu ulkotyöskentelyyn soveltuvista etätyöskentely-yksiköistä ja niihin liittyvästä tukirakennuksesta. Aluksi käsittelen suunnittelukonseptin keskeisiä piirteitä, jonka jälkeen esittelen yksiköiden ja tukirakennuksen arkkitehtuuria. Suunnittelukonseptia lähestytään kahden tapaustutkimuksen kautta, joilla pyritään kuvaamaan konkreettisia tilanteita ja paikkoja, joihin konseptia voisi soveltaa. Suunnitelmiin sisältyy myös rakenteellisia perusteluja ja rakennusteknisiä pohdintoja mm. paloturvallisuudesta sekä rakenteiden lämmöneristävyydestä. Viimeaikaisen covid-19 pandemian aikana suuri joukko ihmisiä on joutunut siirtymään etätöihin. Monet ovat alkaneet etsimään uusia paikkoja, mistä käsin työtä olisi mahdollista tehdä etänä. Kuitenkin ilmiön ajankohtaisuuden vuoksi ainakaan Suomessa ei ole tällä hetkellä montaa arkkitehtonisesti korkealaatuista kohdetta tai tilaa työskennellä etänä puolilämpimissä tiloissa. Erityisesti sellaisia, jotka olisivat suunniteltu lähtökohtaisesti tietotyöläisten tarpeisiin sekä keskittyvät käyttäjän ja paikan väliseen luontosuhteeseen. Nämä lähtökohdat sekä aikaisemmin arkkitehtuurin tutkimuskurssilla tehty tutkimustyö loivat pohjan ja tarpeen tälle diplomityölle. Tarkoitus on luoda hyvin perusteltuja suunnitteluratkaisuja ulko- ja puolilämpimissä tiloissa tapahtuvan etätyön tarpeisiin

Tutkimus matkailijoista ja heidän rahankäytöstään Pohjois-Savossa

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan matkailijoiden rahankäyttöä Pohjois-Savon alueella. Tutkimus toimii yhtenä osana Pohjois-Savon matkailutulotutkimusta, jonka on toimeksiantanut Pohjois-Savon liitto. Työn teoreettisessa osuudessa käydään läpi matkailuun liittyviä käsitteitä, esitellään Pohjois-Savoa matkailualueena ja pohditaan matkailun ympäristö-, sosiokulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia, sekä tarkastellaan Pohjois-Savon matkailustrategiaa 2015. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena eri puolilla Pohjois-Savoa kevään, kesän ja syksyn 2014 aikana. Matkailutuloa tutkittiin Pohjoismaisen mallin menomenetelmän mukaan. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Kyselylomakkeessa oli 17 kysymystä, jotka käsittelivät vastaajien taustatietoja, vastaajan matkaa koskevia tietoja ja vastaajan rahankäyttöä Pohjois-Savon alueella. Vastauksia kertyi yhteensä 413 kappaletta. Tutkimuksen perusteella tyypillinen Pohjois-Savossa matkaava henkilö on pohjois-savolainen 21–30 -vuotias nainen, jonka kotitalouden bruttotulot vuodessa ovat noin 30 000-44 999 €. Yleisimmin Pohjois-Savon alueelle saavutaan autolla ja tyypillinen viipymä alueella on kahdesta kolmeen vuorokautta. Tyypillisen matkailijan yleisin majoitusmuoto on hotelli, motelli tai matkustajakoti. Tyypillinen matkailija käyttää matkansa aikana keskimäärin 253€, joista 136 € vuorokaudessa. Eniten rahaa käytetään majoitus- ja ravitsemuspalveluihin.This theseus is a research about travelers’ use of money in North Savo region. The research is a part of a larger research about the economic impacts of tourism in North Savo and it is made by the order of Pohjois-Savon liitto. In the theoretical part of the study we explain basic terms of tourism, introduce North Savo region as a tourism destination, examine the environmental, sociocultural and economic impacts of tourism and take a closer look at the tourism strategy 2015 of North Savo. The research method used was quantitative. The data to the survey was collected during spring, summer and autumn 2014 in different parts of North Savo. Economic impacts of tourism were researched according to the northern research model. Participants of the research were selected using simple random sampling. There is 17 questions in the questionnaire. The questions concern participants’ background information, information concerning their trip and expenditure in North Savo region. The size of the samples were 413 questionnaires. A typical traveler in North Savo is a 21-30 year old woman, who is originally from North Savo. A typical income of the traveler is 30 000-44 999 euros per household per year. Most likely a typical traveler arrives by car, and stays in the area from 2 to 3 days. The most common accommodation is a hotel, a motel or a hostel. A typical traveler uses 253€ on average during the trip, and 136€ during one day. The biggest amount of money is used on accommodation and catering services during the trip

Perspectives of business process ethics in data-driven marketing management

In today's digitalized world, people leave trails of data about themselves when operating online. While marketers are eagerly utilizing this data for marketing insights, many consumers have a growing fear of their personal data ending up in the wrong hands and losing their privacy. The aim of this study was to understand the role of ethics in current marketing based on consumer data and to examine how data could be used ethically in marketing. The empirical research was conducted by analyzing secondary data from a 2018 survey about the use of digital services in Europe. The main conclusions that can be drawn from study findings are that the need for ethics is even more apparent in marketing than ever before, because of the broad access to personal data. Giving the consumers the ability to opt-out from data use and data selling without it affecting the use of services can create an enormous competitive advantage for organizations in the future.© 2021 The Authors. Security and Privacy published by John Wiley & Sons Ltd. This is an open access article under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits use, distribution and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Raskaudesta ja synnytyksestä palautumisen ohjaus äitiysneuvolassa

Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää millaisena ensisynnyttäjä-äidit kokevat raskauden aikana äitiysneuvolassa saamansa ohjauksen raskaudesta ja synnytyksestä palautumisesta, sekä millaista tukea he saivat vanhemmuuteen kasvuun raskauden aikana. Tavoitteena oli, että uuden tiedon avulla neuvoloissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tarvittaessa kehittää ohjaustaan äitien toivomaan suuntaan. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Se toteutettiin teemahaastattelemalla viittä ensisynnyttäjä-äitiä. Haastattelut toteutettiin heinä-elokuussa 2011. Äidit olivat iältään 21–31-vuotiaita, synnytyksistä oli kulunut yhdestä viiteen kuukautta. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksista ilmeni, että äitien kokemukset neuvolaohjauksesta olivat ristiriitaisia. Ohjaus koettiin pääosin hyväksi, mutta lisäohjausta kaivattiin erityisesti synnytyselimistön palautumisesta. Psyykkistä jaksamista oli kartoitettu esimerkiksi lomakkeen avulla. Osa äideistä koki, että tieto synnytyksenjälkeisestä herkistymisestä ja masennuksesta jäi puutteelliseksi. Vanhemmuuteen kasvuun oli saatu tukea vaihtelevasti, tuen saaminen koettiin tärkeäksi. Myös parisuhteesta ja seksuaalisuudesta toivottiin keskustelua. Neuvolaohjauksen onnistumiseen vaikutti vuorovaikutus työntekijän kanssa. Neuvolatyöntekijän vaihtuminen raskauden aikana koettiin heikentäneen ohjauksen laatua. Keskustelu koettiin tärkeäksi osaksi neuvolaohjausta ja siihen tulee varata riittävästi aikaa. Perhevalmennukset, neuvolasta saadut oppaat ja sairaalasta saatu ohjaus sekä vertaistuki täydensivät neuvolasta saatua suullista ohjausta.The research task of the thesis was to study how first-time mothers felt about their pregnancy and postnatal recovery guidance given by the maternity clinic as well as how much support first-time mothers received for growing into parenthood during pregnancy. The goal was that the professionals working in the Social and Healthcare field could use the new information to improve and develop their guidance to be more suitable for mothers. The thesis was a qualitative study. It was conducted by interviewing five first-time mothers. The interviews were held during July and August of 2011. The mothers’ ages varied from 21-31 years old, and their babies were from one to five months old during the interviews. The interviews were analyzed with inductive content analysis. The study results suggested that the mothers’ experiences on the maternity clinic’s guidance were contradictory. For the most part, the guidance was experienced as good, but many of the mothers felt that especially postnatal recovery guidance was insufficient. For example, their psychological wellbeing information had been charted with a questionnaire. Some mothers experienced that postnatal blues and depression information was also insufficient. Support for growing into parenthood was varied. However, receiving guidance was seen important. Discussions about relationships and sexuality were also hoped for. The success of the maternity clinic’s guidance depended on the interaction with the employees. If the employee of the clinic changed during pregnancy, the quality of guidance suffered. Discussion was experienced as an important part of the maternity clinic guidance, and sufficient time should be provided for these discussions. Family education as well as booklets given from the maternity clinic and guidance from hospital as well as guidance from peers complemented the oral guidance given at the maternity clinic

Enemmän kuin kymmenen näkökulmaa esiintymiseen

A book review on Poutiainen, S. (toim.) 2021. Yleisö ja puhe – Kymmenen näkökulmaa esiintymiseen. Kulttuuriosuuskunta Partuuna: HelsinkiKirja-arvio teoksesta Poutiainen, S. (toim.) 2021. Yleisö ja puhe – Kymmenen näkökulmaa esiintymiseen. Kulttuuriosuuskunta Partuuna: Helsink