Opettajat sosiaalisessa mediassa:opettajien digitaalisten käytäntöyhteisöjen edut ja haasteet

Tiivistelmä. Sosiaalinen media on nykypäivänä vahvasti läsnä ihmisten arkielämässä ja sen hyödyntäminen on aktiivista myös opettajien keskuudessa. Sosiaalisen median eri alustoille, kuten Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin, onkin rakentunut opettajien välisen vuorovaikutuksen myötä opettajien digitaalisia käytäntöyhteisöjä. Opettajien digitaaliset käytäntöyhteisöt luovat opettajille täysin uusia ammatillisen kehittymisen ja itseohjautuvan oppimisen mahdollisuuksia. Vaikka opettajien digitaaliset käytäntöyhteisöt ovat jo merkittävä osa-alue opettajien työelämässä, ei aiheesta tehty tutkimustieto kuitenkaan ole vielä kovin yhtenäistä tai systemaattista. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä ovat opettajien digitaaliset käytäntöyhteisöt sekä millaisia etuja ja haasteita ne pitävät sisällään. Tutkielma on toteutettu teoreettisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kansainvälisistä vertaisarvioiduista artikkeleista sekä muutamista aiheen kannalta relevanteista perusteoksista. Opettajien digitaaliset käytäntöyhteisöt perustuvat käytäntöyhteisöteorian pohjalle. Käytäntöyhteisöt voivat rakentua, kun saman asiantuntijuuden tai kiinnostuksen kohteen jakavat jäsenet toimivat vuorovaikutuksessa keskenään ja kehittävät vuorovaikutuksen kautta sekä omaa että yhteisön asiantuntijuutta. Internetin ja sosiaalisen median yleistymisen myötä käytäntöyhteisöt voivat toimia myös digitaalisesti. Opettajien digitaalisissa käytäntöyhteisöissä opettajat esimerkiksi vaihtavat keskenään opetusideoita, vertaistukea sekä ammatillisia näkemyksiä. Tutkielman tulokset osoittavat, että opettajien digitaaliset käytäntöyhteisöt sisältävät sekä etuja että haasteita. Näitä etuja ja haasteita on havaittavissa niin yksittäisen opettajan kuin laajemmankin yhteisön tai yhteiskunnan näkökulmasta. Opettajien digitaalisten käytäntöyhteisöjen merkittävinä etuina nähdään mahdollisuudet esimerkiksi opettajien ammatilliseen kehittymiseen, käytäntöjen muuttamiseen, vertaistuen jakamiseen sekä opetusideoiden ja -materiaalien vaihtamiseen. Myös digitaalisten käytäntöyhteisöjen käyttäminen ilman aikaan tai paikkaan sidottuja rajoitteita koetaan merkittävänä etuna. Lukuisten etujen lisäksi tutkielman tulokset osoittavat myös opettajien digitaalisissa käytäntöyhteisöissä piileviä haasteita. Merkittävänä haasteena koetaan esimerkiksi se, millaista sisältöä opettajien on sallittua jakaa sosiaaliseen mediaan, kun opettajan työtä rajaavat useat eri säädökset ja normit. Opettajien digitaalisissa käytäntöyhteisöissä ei ole myöskään mahdollisuutta syvemmälle keskustelulle ja yhteisöt saattavatkin tiedostamattaan vahvistaa olemassa olevia opetuksen diskursseja. Lisäksi haasteena saatetaan nähdä yhteisöjen tarjoama valtava ideoiden määrä, mikä voi aiheuttaa opettajissa itsensä vertailua toisiin sekä riittämättömyyden tunnetta

The many colours of ‘the dress’

YesThere has been an intense discussion among the public about the colour of a dress, shown in a picture posted originally on Tumblr (http://swiked. tumblr.com/post/112073818575/ guys-please-help-me-is-this-dress white-and; accessed on 10:56 am GMT on Tue 24 Mar 2015). Some people argue that they see a white dress with golden lace, while others describe the dress as blue with black lace. Here we show that the question “what colour is the dress?” has more than two answers.The full text was made available at the end of the publisher's embargo, 14th May 201

Color appearance of familiar objects: Effects of object shape, texture, and illumination changes,”

People perceive roughly constant surface colors despite large changes in illumination. The familiarity of colors of some natural objects might help achieve this feat through direct modulation of the objects' color appearance. Research on memory colors and color appearance has yielded controversial results and due to the employed methods has often confounded perceptual with semantic effects. We studied the effect of memory colors on color appearance by presenting photographs of fruit on a monitor under various simulated illuminations and by asking observers to make either achromatic or typical color settings without placing demands on short-term memory or semantic processing. In a control condition, we presented photographs of 3D fruit shapes without texture and 2D outline shapes. We found that (1) achromatic settings for fruit were systematically biased away from the gray point toward the opposite direction of a fruit's memory color; (2) the strength of the effect depended on the degree of naturalness of the stimuli; and (3) the effect was evident under all tested illuminations, being strongest for illuminations whose chromaticity was closest to the stimulus chromaticity. We conclude that the visual identity of an object has a measurable effect on color perception, and that this effect is robust under illuminant changes, indicating its potential significance as an additional mechanism for color constancy

Short-Term Cooling Increases Plasma ANGPTL3 and ANGPTL8 in Young Healthy Lean Men but Not in Middle-Aged Men with Overweight and Prediabetes

Angiopoietin-like proteins (ANGPTLs) regulate triglyceride (TG)-rich lipoprotein distribution via inhibiting TG hydrolysis by lipoprotein lipase in metabolic tissues. Brown adipose tissue combusts TG-derived fatty acids to enhance thermogenesis during cold exposure. It has been shown that cold exposure regulates ANGPTL4, but its effects on ANGPTL3 and ANGPTL8 in humans have not been elucidated. We therefore investigated the effect of short-term cooling on plasma ANGPTL3 and ANGPTL8, besides ANGPTL4. Twenty-four young, healthy, lean men and 20 middle-aged men with overweight and prediabetes were subjected to 2 h of mild cooling just above their individual shivering threshold. Before and after short-term cooling, plasma ANGPTL3, ANGPTL4, and ANGPTL8 were determined by ELISA. In young, healthy, lean men, short-term cooling increased plasma ANGPTL3 (+16%, p < 0.05), ANGPTL4 (+15%, p < 0.05), and ANGPTL8 levels (+28%, p < 0.001). In middle-aged men with overweight and prediabetes, short-term cooling only significantly increased plasma ANGPTL4 levels (+15%, p < 0.05), but not ANGPTL3 (230 ± 9 vs. 251 ± 13 ng/mL, p = 0.051) or ANGPTL8 (2.2 ± 0.5 vs. 2.3 ± 0.5 μg/mL, p = 0.46). We show that short-term cooling increases plasma ANGPTL4 levels in men, regardless of age and metabolic status, but only overtly increases ANGPTL3 and ANGPTL8 levels in young, healthy, lean men

Short-Term Cooling Increases Plasma ANGPTL3 and ANGPTL8 in Young Healthy Lean Men but Not in Middle-Aged Men with Overweight and Prediabetes

Angiopoietin-like proteins (ANGPTLs) regulate triglyceride (TG)-rich lipoprotein distribution via inhibiting TG hydrolysis by lipoprotein lipase in metabolic tissues. Brown adipose tissue combusts TG-derived fatty acids to enhance thermogenesis during cold exposure. It has been shown that cold exposure regulates ANGPTL4, but its effects on ANGPTL3 and ANGPTL8 in humans have not been elucidated. We therefore investigated the effect of short-term cooling on plasma ANGPTL3 and ANGPTL8, besides ANGPTL4. Twenty-four young, healthy, lean men and 20 middle-aged men with overweight and prediabetes were subjected to 2 h of mild cooling just above their individual shivering threshold. Before and after short-term cooling, plasma ANGPTL3, ANGPTL4, and ANGPTL8 were determined by ELISA. In young, healthy, lean men, short-term cooling increased plasma ANGPTL3 (+16%, p < 0.05), ANGPTL4 (+15%, p < 0.05), and ANGPTL8 levels (+28%, p < 0.001). In middle-aged men with overweight and prediabetes, short-term cooling only significantly increased plasma ANGPTL4 levels (+15%, p < 0.05), but not ANGPTL3 (230 ± 9 vs. 251 ± 13 ng/mL, p = 0.051) or ANGPTL8 (2.2 ± 0.5 vs. 2.3 ± 0.5 μg/mL, p = 0.46). We show that short-term cooling increases plasma ANGPTL4 levels in men, regardless of age and metabolic status, but only overtly increases ANGPTL3 and ANGPTL8 levels in young, healthy, lean men

Bias effects of short- and long-term color memory for unique objects

Are objects remembered with a more saturated color? Some of the evidence supporting this statement comes from research using “memory colors”—the typical colors of particular objects, for example, the green of grass. The problematic aspect of these findings is that many different exemplars exist, some of which might exhibit a higher saturation than the one measured by the experimenter. Here we avoid this problem by using unique personal items and comparing long- and short-term color memory matches (in hue, value, and chroma) with those obtained with the object present. Our results, on average, confirm that objects are remembered as more saturated than they are

OSBP-Related Proteins (ORPs) in Human Adipose Depots and Cultured Adipocytes: Evidence for Impacts on the Adipocyte Phenotype

Peer reviewe

Monoubiquitination of syntaxin 3 leads to retrieval from the basolateral plasma membrane and facilitates cargo recruitment to exosomes

Syntaxin 3 (Stx3), a SNARE protein located and functioning at the apical plasma membrane of epithelial cells, is required for epithelial polarity. A fraction of Stx3 is localized to late endosomes/lysosomes, although how it traffics there and its function in these organelles is unknown. Here we report that Stx3 undergoes monoubiquitination in a conserved polybasic domain. Stx3 present at the basolateral—but not the apical—plasma membrane is rapidly endocytosed, targeted to endosomes, internalized into intraluminal vesicles (ILVs), and excreted in exosomes. A nonubiquitinatable mutant of Stx3 (Stx3-5R) fails to enter this pathway and leads to the inability of the apical exosomal cargo protein GPRC5B to enter the ILV/exosomal pathway. This suggests that ubiquitination of Stx3 leads to removal from the basolateral membrane to achieve apical polarity, that Stx3 plays a role in the recruitment of cargo to exosomes, and that the Stx3-5R mutant acts as a dominant-negative inhibitor. Human cytomegalovirus (HCMV) acquires its membrane in an intracellular compartment and we show that Stx3-5R strongly reduces the number of excreted infectious viral particles. Altogether these results suggest that Stx3 functions in the transport of specific proteins to apical exosomes and that HCMV exploits this pathway for virion excretion