ATTRACTING GERMAN TOURISTS TO THE CITY OF KOUVOLA THROUGH A TOURISM DESTINATION WEBSITE

This study explores the elements required of a website to promote a tourism destination effectively. Successful promotion of a tourism destination comprises the identification and satisfaction of target customer needs regarding content and functionality of the website. The aim of this study was to identify the needs and wants of German tourists in relation to the city of Kouvola as a tourism destination as well as functional features of effective tourism destination websites. The findings served as a basis for the development of a promotional message to be conveyed by the tourism destination website while addressing functional issues enhancing user experience with the website. This research was carried out by using content analysis. Data was acquired by an online questionnaire and interviews directed at German tourists, and by examining existing tourism destination websites. While the city of Kouvola can satisfy the needs of German tourists, the lack of information hinders travellers from visiting the city. The tourism destination website needs to concentrate on features related to relaxation and the generation of experiences, while offering extended customer services and increasing site user engagement

”…jotkut valitsee näin, mut kaikki kyllä miettii tarkkaan” : Tapaustutkimus oletetuista aluevaikutuksista lapsiperheiden kouluvalintoja ja muuttopäätöksiä ohjaavina tekijöinä

Tutkimuksessa tarkastellaan peruskouluikäisten lasten kouluvalintojen suuntautumista helsinkiläisellä asuinalueella. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aluevaikutusten ja alueellisen eriytymisen tutkimuksen ympärille. Työn lähtökohtana on tilanne, jossa voimakkaasti kasvavassa kaupungissa paitsi asuinalueet, myös alueiden koulujen oppimistulokset ovat alkaneet eriytyä aiempaa selvemmin ja peruskouluikäisten lasten vanhemmat ovat tulleet tietoisiksi tästä eriytymiskehityksestä. Työ pyrkii selvittämään, voiko vanhemman subjektiivinen käsitys alueen tai koulun lapseen kohdistamista vaikutuksista tosiasiallisesti heijastua kotitaloudessa tehtäviin kouluvalintoihin ja muuttopäätöksiin. Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu siis ennen kaikkea oletettuihin, ei todennettuihin alue- ja kouluvaikutuksiin. Oletettujen alue- ja kouluvaikutusten käsitteeseen kulminoituu kompleksinen yhteiskunnallisten ja aluetieteellisten ilmiöiden ja prosessien kudelma, jossa vanhempien tunneperusteisesti tekemät valinnat muokkaavat todellisuutta vähintään yhtä paljon kuin itse käsillä oleva ilmiö. Toisin sanoen olettamusten perusteella tehdyt kouluvalinnat tekevät todeksi alkuperäistä ilmiötä ja koulujen eriarvoistuminen kiihtyy. Tutkimuskysymystä lähestytään alueellisesta näkökulmasta tutkimusalueen kautta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin tapaustutkimuksena helsinkiläisellä asuinalueella. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä alueen asukkaan haastattelusta, jotka tehtiin talvella 2018. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen ensimmäinen keskeinen tulos on, että vanhempien subjektiivinen kokemus asuinalueen mahdollisista aluevaikutuksista ja kouluvaikutuksista on merkittävä muuttopäätöksiä ohjaava tekijä. Vanhempien havainnot ja tulkinnat ympäristöstä, sen tarjoamista resursseista sekä mahdollisista haittatekijöistä ovat yhteydessä ohjaustapoihin, joilla he pyrkivät säätelemään lastensa toimintaa sekä lapsen vertaisryhmiä. Toinen keskeinen tulos on, että vanhemmat ovat tietoisia omasta asemastaan paikallisessa kouluvalintatilassa. Sekä koulupaikan vastaanottaminen omasta lähikoulusta että paikan hakeminen oman oppilasalueen ulkopuolelta on harkittu päätös. Kolmannen tutkimustuloksen mukaa kouluvalinta vaatii kotitaloudelta paitsi taloudellista, myös sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, ja sosiaalisten verkostojen yhteys kouluvalintaan on merkittävä

The world and image – Preparation against the institutional representation

Tämä taiteellinen tutkimus pohti elokuvan institutionaalisuutta, sen kytkeytymistä uutiskerrontaan ja niiden yhdessä tuottamaa narratiivia. Yhdessä opinnäytetyön taiteellisen osan, dokumentaarisen elokuvan Prime Time Rage / Puoli yhdeksän raivo, kanssa tutkimus muodostaa Sanni Prihan maisterin opinnäytteen. Prime Time Rage tarkasteli televisio-uutisten tuottamaa maailmankuvaa ja sen vastaanottamista. Tutkielma analysoi elokuvainstituution rakenteita ja rakentumista. Tausta-ajatuksena oli elokuvaohjaajan pohdinta siitä, millaisia eettisiä ratkaisuja toimiminen osana elokuvateollisuutta edellyttää. Tekijä pohti ristiriitaista suhdettaan elokuvainstituution rakenteisiin ja etsi keinoja asemoida tekijyytensä suhteessa elokuvainstituutioon. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä olivat ’totuuden jälkeinen’, ’konflikti’, ’polarisaatio’ ja ’kuvien kiertokulku’. Tutkimuksen lähtökohtana oli näiden käsitteiden tarkastelu ja metodina työpäiväkirja, taiteellinen työskentely ja esseistinen kirjoittaminen. Tutkimusaineisto muodostui kysymyksenasettelun pohjalta ja koostui taidehistoriaa, elokuvahistoriaa ja -teoriaa, uutisten historiaa, mediatutkimusta, poliittista filosofiaa ja tekijälähtöistä teoriaa käsittelevistä kirjallisista lähteistä. Tutkimusaineistoon kuului esimerkkejä elokuvahistoriasta ja nykyelokuvasta. Esseistinen tutkimus avaa ajattelua taiteellisen työn prosesseissa. Kirjoitus artikuloi taiteellisen tutkimuksen kysymyksiä sekä problematiikkaa, jota poliittisten kysymysten taiteellinen käsittely sisältää. Tutkimus esittää erilaisia psykofyysisiä harjoitteita ja ajatusharjoituksia, joiden kautta on mahdollista hahmottaa oman elokuvallisen ajattelun rakenteita ja itsensä asemointia. Taiteellinen tutkimus osallistuu taideteoreettisiin keskusteluihin posthumanismista ja mediaalisuudesta sekä ajankohtaiseen keskusteluun uutisinstituution vaikutuksesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimus koskettaa kaikkia, ja erityisesti elokuvateollisuuden osana toimivia.The research focused on the institutional mode of representation in cinema, its connection to news coverage, and the narrative they together produce. Along with the artistic part of the thesis, a documentary film called "Prime Time Rage", the study forms a master's thesis for Sanni Priha. "Prime Time Rage" examined the worldview produced by television news and the news spectatorship. The thesis analysed the formation and the structures of the institutional mode of representation. The question was, what kind of ethical problems one should consider as a worker within the film industry. The study pondered the author’s controversial relationship with the film industry and sought ways sought ways how it would be possible for a filmmaker to position oneself in relation to it. The main concepts of the study were 'post-truth', 'conflict', 'polarization' and 'circulation of images'. The starting point for this study was the examination of these concepts by way of working journal, artistic work and essay writing. The scope of the literary research material, based on the research topic, varied from sources dealing with art history, film history, film theory and history of news, media research, political philosophy as well as fiction. The research material included film examples both historical and contemporary. This essayistic research opens up the thinking in the processes of artistic work. The text articulates the questions of the artistic research and the problematic aspects of the artistic handling of political issues. The study presents various psycho-physical exercises and thought exercises through which one can recognise the structures of one’s own film-based thinking and self-positioning. This artistic research takes part in theoretical discussions within contemporary art on posthumanism and media, as well as on topical discussion on the impact of the news institution on the social debate. The study affects everyone, especially those working in the movie industry

Porvoon Söderskärin suojelun ja käytön periaatteet

Söderskärin luonnonsuojelualue on osa Porvoon ulkosaaristossa sijaitsevaa Söderskärin ja Långörenin saariston (FI0100077) Natura 2000 aluetta. Tässä raportissa on selvitetty Söderskärin luonnonsuojeluarvojen ja käytön yhteensovittamista. Esitetyt suositukset luovat taustan alueen vanhoissa suojelupäätöksisssä olleiden rauhoitusmääräysten ajantasaistamiselle sekä ympäristöministeriön poikkeuslupaehtojen määrittelylle. Suositusten laatiminen on nähty tarpeelliseksi koska pääsaarilla on tapahtunut tai tapahtumassa rakennusten hallintaan ja sekä alueen valvontaan liittyviä muutoksia. Söderskärin suojelualueesta noin puolet on valtion omistuksessa ja toinen puoli edelleen yksityisomistuksessa. Saaristo on tärkeä merilinnuston suojeluja tutkimusalue ja linnuston pesimärauhan turvaamiseksi alueella on voimassa liikkumisja maihinnousurajoituksia. Pääsaarten ainutlaatuinen majakkamiljöö on valtakunnallisesti arvokas maisemakohde ja majakka itsessään vetovoimainen nähtävyyskohde. Majakka on yksityisomistuksessa ja sinne järjestetään ohjattua matkailua ympäristöministeriön myöntämällä poikkeusluvalla. Söderskärin luonnonja kulttuuriperinnön suojelun sekä nykyisen käytön yhteensovittamista varten on laadittu joukko vaihtoehtoisia malleja. Vaihtoehtojen tarkastelussa selvitettiin erilaisten liikkumisrajoitusten ja käyttöpaineiden vaikutuksia mm. alueen luontoon, rakennuksiin, matkailuun ja valvontaan sekä ympäröivään saaristoon, kuten esimerkiksi veneilyyn lähivesillä. Vaihtoehtojen pohjalta laadittujen suositusten tavoitteena on turvata suojelualueen luontoarvojen ja rakennusten kulttuurihistorian säilyminen sekä edistää kestävää majakkamatkailua. Suositukset ovat ohjeellisia ja niiden täytäntöönpanoa on seurattava ja suosituksia tarkennettava jatkossa tilanteen edellyttämällä tavalla.Söderskärs naturskyddsområde i Borgå yttre skärgård är en del av Natura 2000 området Söderskärs och Långörens skärgård (FI0100077). I denna rapport har man utrett sammanjämkandet av skyddsvärdena och nyttjandet av Söderskär. De framställda rekommendationerna skapar en grund för aktualiserandet av de gamla fredningsbesluten som gäller området samt för hur villkoren i tillståndet till undantag skall fastställas av miljöministeriet. Att utarbeta rekommendationerna har ansetts vara nödvändigt eftersom det gällande huvudöarna har skett och håller på att ske förändringar i förvaltningen av byggnaderna och övervakningen av området. Ungefär hälften av skyddsområdet vid Söderskär innehas av staten och hälften är fortfarande i privat ägo. Arkipelagen utgör ett viktigt skyddsoch forskningsobjekt vad gäller sjöfågelfaunan och för att trygga fåglarnas häckningsro råder begränsningar i vistelse och landstigning på området. Den unika fyrmiljön på huvudöarna är ett värdefullt landskapsobjekt av riksintresse och själva fyrbåken är en sevärdhet med stor dragningskraft. Fyrbåken är i privat ägo och till den ordnas turistresor med stöd av ett tillstånd till undantag som beviljats av miljöministeriet. Ett antal alternativa modeller har utarbetats för sammanjämkandet av skyddet av naturoch kulturarvet på Söderskär med det aktuella nyttjandet. I granskningen av alternativen utreddes hur olika slag av begränsningar vad gäller vistelse på ön och trycket på användning inverkar på bl.a. områdets natur, byggnader, turism och övervakning samt på det omgivande skärgårdsområdet som t.ex. småbåtstrafik på närvattnen. Rekommendationerna som framställts på basen av alternativen har som målsättning att trygga bevarandet av skyddsområdets naturvärden och byggnadernas kulturhistoria samt främja en hållbar fyrturism. Rekommendationerna är riktgivande och verkställandet av dem bör uppföljas. Rekommendationerna bör i fortsättningen preciseras på ett sätt som situationen förutsätter

'Homo Sapiens = Homo Ludens?' Autoetnografinen tutkimus rahapelaamisen moniulotteisista merkityksistä

'Homo Sapiens = Homo Ludens?' Autoetnografinen tutkimus rahapelaamisen moniulotteisista merkityksistä Tämä Pro gradu-tutkielma on henkilökohtainen tutkimusmatka kulutusmuotoon nimeltä rahapelaaminen unohtamatta tutkimusilmiön ympärille kytkeytyviä monitahoisia ulottuvuuksia. Tutkin omaa pelikäyttäytymistäni ja pelaajaidentiteettini rakentumista peilaten omia kokemuksiani kulttuuriseen kontekstiin; ympäröivän rahapelikulttuurimme ajankohtaisiin ilmiöihin suomalaisessa yhteiskunnassa. Analysoin tieteellisessä viitekehyksessä millaisia oppeja ja merkityksiä oma rahapelaamiseni on tarjonnut minulle kuluttajana. Tutkimusmetodina hyödynnän autoetnografiaa, jossa korostuvat tutkijan omien henkilökohtaisten kokemuksien tulkinta ja kriittinen analyysi. Autoetnografiassa aineisto syntyy siis menetelmästä itsestään, jolloin tutkija ja tutkimuksen kohde ovat yksi ja sama henkilö. Autoetnografia edustaa etnografista perinnettä, mutta samalla myös luovaa ja analyyttista kirjoittamisen tapaa postmodernissa kvalitatiivisessa tutkimussuuntauksessa. Autoetnografiaan läheisesti liittyvä menetelmä, introspektio, on myös keskeisessä roolissa kokemusperäisen muistitiedon dokumentoinnissa. Käsittelen tutkimuksessani myös rahapelaamiseen yleisesti liittyviä keskeisiä käsitteitä ja matemaattisia lainalaisuuksia. Tärkeimmät havainnot ja opetukset liittyvät onnenpelien ja taitopelien kategorioiden uudelleenjaotteluun sekä eri pelimuotojen perusluonteen ymmärtämisen tärkeyteen. Pelaaminen ja leikkiminen ilman rahaa kuvastavat ihmisen inhimillisen käyttäytymisen muotoa. Vastaavasti rahapelaamisella on kulutusmuotona pitkät historialliset perinteet, mielenkiintoinen tulevaisuus, mutta ennen kaikkea ympäröivien teknologisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ilmiöiden muovaama lähimenneisyys etenkin Suomessa. Rahapelaaminen tarjoaa kasvualustan monipuoliselle tieteelliselle kuluttajatutkimukselle ja omaelämäkerrallinen lähestymistapani tuo mielenkiintoisen ja potentiaaliinsa nähden varsin vähän hyödynnetyn näkökulman tutkimusilmiön analysointiin. Tutkimus pyrkii herättämään uudenlaista ajattelua ja tunteita rahapelaamista kohtaan, mikä kuvastaa autoetnografisen tutkimusmetodin ominaispiirteitä ja tavoitteita. Tutkimustulokset muodostuvat narratiivien ja niiden kriittisen tulkinnan kautta eikä tutkimustuloksia voida irrottaa selkeästi erilliseksi osiokseen. Reflektio on jatkuvasti läsnä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Seuraavien vuosikymmenten aikana ikääntyneiden osuus Suomen väestöstä kasvaa merkittävästi. Vuonna 2030 Suomessa on väestöennusteen mukaan noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta, mikä on neljännes koko maan väestöstä. Tässä raportissa tarkastellaan ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden asuinpaikkoja ja asumista valtakunnallisten paikkatietoaineistojen avulla. Alueellinen tarkastelu on tehty pääosin kuntarajoista riippumattomilla alueluokituksilla, jotka kuvaavat erityyppisiä alueita ja asuinympäristöjä. Tarkat rekisteripohjaiset lähtöaineistot ja niistä kootut aikasarjat ovat mahdollistaneet ikääntyneiden muuttoliikkeen ja asukaspysyvyyden aiempaa tarkemman tarkastelun koko väestön tasolla. Tutkimuksen tulokset kertovat ikääntymisen kokonaiskuvasta, sen alueellisista ja kuntakohtaisista eroista sekä aluetyyppien välisistä eroista. Tulokset hyödyttävät erityisesti erilaisten ikääntyneiden asumista tukevien toimenpiteiden suunnittelua ja kohdentamista koskevaa päätöksentekoa. Määrällisesti ikääntyneiden ikäluokkien kasvu tulee olemaan suurinta suurissa kaupungeissa. Suuret ikäluokat ja lähivuosina 65 vuoden iän saavuttavat asuvat vanhempia ikäluokkia yleisemmin kaupungeissa ja kaupunkien autovyöhykkeillä, eli omakotitaloalueilla kaupunkien reunoilla. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa ikääntyneiden alueelliseen jakaumaan. Ikääntyneiden osuus puolestaan kasvaa nopeimmin suurten kaupunkien kehyskunnissa. Ikääntyneiden muuttoalttius on matalampi kuin muiden ikäluokkien, joten merkittävä osa ikääntyneistä ikääntyy tutussa asunnossa ja asuinympäristössä. Ikääntyneiden asumistoiveissa on kuitenkin viitteitä halusta muuttaa palvelujen lähelle keskustoihin ja taajamiin sekä kerrostaloasuntoihin, vaikka omakotitaloasuminen olisikin monelle ihanneasumismuoto. Väestörakenteen alueellisten erojen takia ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin tarvitaan eri alueiden erityispiirteet huomioivaa suunnittelua. Kasvavilla kaupunkialueilla paine tulee kohdistumaan ensisijaisesti palveluiden riittävyyteen ja ikääntyneille sopivan asuntokannan saatavuuteen. Taantuvilla alueilla haasteena on ikääntyneiden kasvava osuus väestöstä ja palveluiden saatavuus. Jatkossa suunnittelun haasteeksi nousee se, kuinka olemassa olevia asuinalueita voidaan muuttaa vastaamaan ikääntyneiden tarpeita. Nämä tarpeet, kuten lähipalvelujen saavutettavuus ja asuinalueen esteettömyys, tulee ottaa huomioon yhdyskuntasuunnittelussa ja pyrkiä yhteistyöhön kaavoituksen, rakentamisen ja palveluiden suunnittelun välillä

Draught beer hygiene: cleaning of dispense tap nozzles

Draught beer quality can be compromised by the growth of spoilage microorganisms. Whilst best practice for assuring dispense hygiene is broadly recognized, it is not always fully or regularly implemented. In some markets, tap nozzles are removed and stored overnight at room temperature in carbonated (soda) water. The next morning they are returned (sometimes after rinsing) to the dispense tap. The effectiveness of this approach is compared with soaking in diluted line-cleaning solution (UK best practice)or a solution containing hypochlorous acid (commercial sanitizing tablets). Two novel approaches – ozonated water and use of ultrasonics – were also evaluated. Bioluminescence analysis of microbial attachment to the inner surfaces of nozzles showed that soaking in carbonated water resulted in gross contamination. Sanitizing tablets achieved ‘commercial sterility’ and a 4-log reduction in bioluminescence compared with carbonated water. The efficacy of hypochlorous acid was confirmed by incubating cleaned nozzles in fresh beer without any increase in turbidity. Diluted line-cleaning solution was less effective and achieved a 2-log reduction. Ultrasonics reduced microbial attachment but effectiveness was aligned to increasing process time. Soaking in ozonated water was without antimicrobial impact. This work has shown carbonated water to be ineffective in cleaning microbiologically contaminated nozzles. This is a concern as these microorganisms derive from the dispense line, the environment and likely human interaction. To minimize the risks of transfer to dispensed product or back-contaminating the dispense line, soaking draught beer nozzles in an effective sanitizing solution is strongly recommended

Effect of Turbine Blades Transformation on Savonius Turbine Performance

The purpose of this study was to determine the effect of the transformation of savonius turbine blades using the Cp-TSR curve. The transformation referred to here is the change in the angular of the blade so that the area of the cross section of the blade moving downwind changes, by doing so the negative torque of the turbine obtained from the air flow is reduced. The specimen has 3 variations, namely, without transformation or conventional turbine and transformation of 5 and 10 degrees. With the reduction in the cross sectional area of the turbine blades, the authors hypothesize that the turbine performance will increase, but the blade transformation movement causes a shift in the center of mass which gives rise to vibrations that can directly affect turbine performance, and it could be that the negative  effect from these vibrations is much greater than the positive effect from reducing torque. Experiments were carried out using wind tunnels with load variations at 5, 6, and 7 m/s speed variations. The experimental results obtained show that conventional turbines have better performance than turbines with 5o and 10o blade transformations