Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta

Osallistumme tutkimuksellamme ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutus- ja työmarkkina-asemasta ajankohtaiseen keskusteluun sosiaalialan koulutuksen osaamisen tuottamasta työnjaosta alan tehtävärakenteessa. Työnjakojen toimiva määrittely on tarpeen alan lainsäädännön ja palvelurakenteen uudistuessa. Sekä uusi sosiaalihuoltolaki (2014) että sosiaalialan ammatillisen toiminnan vastuita täsmentävä ammattihenkilölaki (2015) asettavat uusia, aikaisempaa suurempia vaatimuksia alan palveluille ja samalla niissä tarvittavalle osaamiselle. Lisäksi tulossa oleva sote-uudistus merkitsee koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän merkittävää muutosta, jossa erityisesti sosiaalialan on asemoiduttava uudella, entistä selkeämmällä tavalla. Uudistuvassa palvelurakenteessa tavoite tulisi suunnata toimintojen kehittämiseen, uusiin toimintatapoihin ja muuttuviin ammatillisiin tehtäviin, jotka rakentuvat uudenlaisille osaamisen painopisteille, työnjaoille ja tehtävärakenteille sekä kasvavalle yhteistyölle. Kysymys on samalla uudistuvan sosiaalialan palvelurakenteen luomisesta, sosiaalisen toiminta-alueen profiloitumisesta ja sen osaamisen vahvistamisesta. Toivomme tutkimuksellamme olevan käyttöarvoa sosiaalialan toimijoiden keskuudessa heidän pohtiessaan sosiaalisen paikkaa ja markkina-arvoa suomalaisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Julkaisumme Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta on Sociopolis-tutkimuksia 1. Se on Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Posken Sociopolis -yhteistyörakenteen ensimmäinen tutkimusjulkaisu. Sociopolis on Lapin korkeakoulukonsernin osaamiskeskittymä, joka tekee yhteistyötä sosiaalialan korkeakoulujen, osaamiskeskuksen, käytännön toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Sociopolis palvelee sosiaalialan ammattilaisia ja opiskelijoita, jotta alan koulutus ja tiedontuotanto vahvistuvat ja tutkittu tieto sosiaalityön ilmiöistä, asiakkaista, menetelmistä ja vaikuttavuudesta lisääntyy. Pohjoisimpana Suomessa voi opiskella Lapissa sosiaalialaa ylemmällä korkeakoulututkintotasolla sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Sosiaalityötä on voinut opiskella yliopistossa vuodesta 1982 alkaen. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoa on voinut suorittaa ammattikorkeakoulussa tammikuusta 2003 alkaen – viimeisin eli 8. vuosikurssi aloitti opiskelunsa syksyllä 2015

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) muutostarpeita koskeva selvitys : Selvityshenkilöraportti

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt valmistelun alan ammattihenkilölakien uudistamiseksi. Vuonna 2018 valmistui terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistamistarpeita koskeva selvitys, jossa esitettiin selvitystä myös sosiaalihuollon vastaavan lain osalta. Ministeriö asetti sosiaalihuoltoa koskevan selvityksen tehtäviksi: 1) sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimivuus, 2) sosiaalihuollon ammattitoiminnan erityispiirteet suhteessa terveydenhuollon ammattitoimintaan liittyen mm. sosiaalihuollon asiakasturvallisuuteen, oikeusturvaan suhteessa julkisen vallan käyttöön sekä palvelujen laatuun ja toimivuuteen, 3) ammattihenkilötoimintaan liittyvät keskeisimmät kansainväliset näkemykset, 4) sosiaalihuollon ammattihenkilölain muutostarpeet. Selvityksen aineistoina ovat kysely alan eri toimijoille, asiantuntijakuulemiset, kutsuseminaarin keskustelut sekä aihetta koskevat asiakirjat. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on melko uusi (2016), joten saadut kokemukset ovat rajallisia. Laki koettiin hyvin toimivana, ja muutostarpeita on vähän. Kysymys on usein tulkintaongelmista ja siirtymäsäännösten toimeenpanosta, jotka ovat ratkaistavissa ohjeilla, neuvonnalla tai asetuksella. Lain soveltamisalan tulkinnat vaativat tarkennusta. Tarkentamista vaativat mm. nimikesuojattujen erilainen sääntely, erikoissosiaalityöntekijän saaminen lakiin, sosiaalityöntekijän ammattioikeudet suhteessa julkiseen valtaan sekä ammatillisen kehittymisen ja osaamisen tukeminen. Sosiaalihuollon nähtiin poikkeavan merkittävästi terveydenhuollosta, jolloin ammattihenkilölakeja on perusteltua kehittää rinnakkain

Valtion koulukotien kehittäminen osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista

Selvitystyön tehtävänä on osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta analysoida valtion koulukotien roolia, hallinnollista sijoittumista, tehtävää, keskeisiä kehittämistarpeita sekä toimintaa määrittelevä lainsäädäntö muutostarpeineen. Sote-uudistus on merkittävä palvelurakenteen muutos uusine hyvinvointi- ja yhteistyöalueineen ja sisältötavoitteineen. Sen yhteydessä haluttiin selvittää myös lastensuojelun viimesijaiseksi määrittynyt valtion koulukotien (5) toiminta, joka hallinnollisesti THL:n alaisena jäisi muuten palvelujärjestelmän osana huomioimatta. Pääaineistona on yhteensä 51 asiantuntijan kuuleminen valtion koulukotien, lastensuojelun ja sote-uudistuksen piiristä. Selvitysaika oli 1.10.2021–22.2.2022. Valtion koulukotien ja niiden koulujen asemoitumisen vaihtoehtoina tarkasteltiin mahdollista sijoittumista tuleville hyvinvointialueille, yhteistoiminta-alueille tai toimintaa edelleen THL:n alaisina. Keskeiseksi kriteeriksi nousi erityisen vaativan tuen tarpeita omaavien lasten palvelujen kokonaisuuden rakentuminen. Moninkertaisten vaikeuksien kanssa kamppailevien lasten etu on saada palvelut saumattomasti yhtenäisen valikon muodostamasta palvelujärjestelmästä, jolloin valtion koulukotien tulisi sijoittua muun lastensuojelun ja erikoispalveluiden yhteyteen. Selvityksessä esitetään valtion koulukotien sijoittumista yhden yhteistoiminta-alueen toiminnaksi valtakunnallisena erikoispalveluna. Julkaisu on päivitetty 11.4.2022

Sosiaalihuollon sisältöohjaus hyvinvointialuerakenteessa : Nykytila ja toimenpide-ehdotukset

Selvitystyön tehtävänä on tuottaa kuvaus sosiaalihuollon sisältöohjauksen nykytilasta uudessa hyvinvointialuerakenteessa ja tehdä toimenpide-ehdotuksia, joilla sosiaalihuollon toimintaan liittyvää sisältöohjausta voitaisiin tulevaisuudessa vahvistaa ja parantaa. Selvityksen tarkastelutaso on yksittäisestä hyvinvointialueesta ylöspäin, jolloin ohjausta tarkastellaan hyvinvointialueiden yhteistyön, yhteistyöalueen, sosiaali- ja terveysministeriön tai sen konserniin kuuluvan viraston tai laitoksen ja muiden ohjausta antavien tahojen näkökulmasta. Pääaineistona on yhteensä 61 asiantuntijan kuuleminen. Asiantuntijat edustuvat laajasti sosiaalihuollon kenttää. Selvitysaika oli 1.6.–31.12.2023. Selvitys sisältää 12 toimenpide-ehdotusta, joilla tähdätään siihen, että sosiaalihuollon asema sisältöohjauksessa vahvistuisi niin rakenteeltaan, lainsäädännöltään, tietoperustaltaan kuin myös ammatilliselta perustaltaan. Vahva sosiaalihuolto on hyvä yhteistyökumppani vahvalle terveydenhuollolle. Sote-uudistuksen korostama palvelujen yhteensovittaminen edellyttää vahvaa ja yhdenvertaista sosiaalihuoltoa yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa. Suunnitelmallisesti rakennettu palvelujärjestelmä, sen edellyttämät rakenteet, osaamisen porrastaminen ja ajantasainen tietoperusta luovat kustannustehokkaan sosiaalihuollon kokonaisuuden. Tiivistetysti todettuna vaikuttavampi sosiaalihuolto toimii sujuvammin ja säästää kustannuksia, mitä nykyinen heikosti kehittynyt sosiaalihuolto ei tee

Sosiaalialan tietoperusta sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelujärjestelmässä

Non peer reviewe

Asiakasturvallisuuden ulottuvuudet sosiaalihuollossa

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden ulottuvuuksia asiantuntijahaastatteluiden (n=15) avulla. Tutkimuskysymyksenä on, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat jäsentävät asiakasturvallisuutta sosiaalihuollossa. Haastatteluaineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena muodostettiin neljä asiakasturvallisuuden ulottuvuuksia ilmentävää kategoriaa, jotka nimettiin strategia-, vastuu-, seuraamus- ja eetoskategoriaksi. Strategiakategoriassa toiminta perustuu asiakasturvallisuuden rakenteellisten edellytysten varmistamiseen, vastuukategoriassa sosiaalipalvelujen järjestämiseen, seuraamuskategoriassa riskiarvioinnin tekemiseen ja eetoskategoriassa ammatilliseen toimintaan. Kategoriat kietoutuvat yhteen ilmentäen asiakasturvallisuuden moniulotteisuutta. Kokonaisuutena ulottuvuuksista rakentuu yhteiskunnalliselle tasolle, organisaatio- ja yhteisötasolle sekä yksilötasolle asettuvia tehtäviä, odotuksia ja vastuita