Lääkehoidon kirjaamisvirheet ja niihin myötävaikuttaneet tekijät

Potilasturvallisuus on keskeinen periaate terveydenhuollossa. Lääkityksessä tapahtuvat poikkeamat ovat yksi merkittävistä potilaan turvallisuutta uhkaavista tekijöistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaisia lääkehoidon kirjaamisessa tapahtuneita virheitä ja niiden syntyyn myötävaikuttaneita tekijöitä ilmeni Keski-Suomen keskussairaalassa vuonna 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa hoitotieteellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitopiirissä turvalliseen lääkehoitoon liittyvien kehittämistoimenpiteiden pohjana. Tutkimuksen aineistona oli HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmään jätetyt lääkehoidon kirjaamisvirheiksi luokitellut ilmoitukset. Aineisto oli 100 ilmoitusta. Tutkimusote oli laadullinen, ilmoitukset analysoitiin kvantifioimalla eli luokittelemalla. Erilaisia lääkehoidossa tapahtuvia kirjaamisvirhetyyppejä ilmeni kaikkiaan seitsemän: väärä potilas, väärä lääke, neste tai verituote, väärä annos tai vahvuus, väärä antoreitti, väärä lääkehoidon kesto, lääke kirjaamatta, lopetusajankohta kirjaamatta. Näistä suurimmat ryhmät olivat lääke kirjaamatta ja väärä annos tai vahvuus. Lääkehoidon kirjaamisvirheisiin myötävaikuttavat tekijät jakautuivat viiteen luokkaan. Näistä suurimpina ryhminä olivat kommunikaatio ja tiedonkulku sekä toimintatavat. Opinnäytetyössä kävi ilmi, että suurimmassa osassa ilmoituksista potilaan lääkitys oli kirjattu eri dokumentteihin eri tavalla. Mitä useampaan paikkaan tietoa piti siirtää, sitä todennäköisempää oli riski virheen syntymiselle. Useissa ilmoituksissa lääkehoidon kirjaamisvirheitä tapahtui potilassiirtojen yhteydessä. Lisäksi potilaiden kotilääkityksen selvittämisessä oli puutteita ja lääkitystietojen dokumentoinnissa toimintatavat eivät olleet yhtenäiset. Ilmoituksista kävi myös ilmi osastoilla käyttöönotetun lääkkeiden ja lääkelistojen kaksoistarkastuksen puolustavan paikkaansa lääkehoitoon liittyvien virheiden kiinnisaamisessa.Patient safety is a significant principle in health care. Irregularities in medication are one of the major factors that threaten the safety of the patient. The thesis aimed to determine the types of errors that occurred in the documentation of medical treatment as well as the factors that contributed to their occurrence in the Central Hospital Central Finland in the year 2009. The goal of the study was to yield nursing scientific information, which can be utilized as the basis of the projects of developing safe pharmacotherapy in the hospital district. The data of the study included reports from the HaiPro Reporting System for Safety Incidents that were categorized as erroneous documentation of medical treatment. The data comprised 100 reports. The study approach was qualitative, the reports were analyzed by using quantifying classification. The data showed altogether seven different types of erroneous documentation of medical treatment: incorrect patient, incorrect medicine, fluid or blood product, incorrect dosage or potency, incorrect route of administration, incorrect duration of medical treatment, unregistered medicament and unregistered termination time. Of these the largest groups were unregistered medicine and incorrect dosage or potency. The factors that contributed to the occurrence of the documentation errors were classified in five groups. Of these the largest groups were communication and conveying information as well as the practices. It emerged from the thesis, that in most reports the patient's medical treatment was documented differently in different documents. The more the information required transferring, the more likely it was for errors to arise. In several reports the incorrect documentation occurred in the context of patient transfer. In addition, there were shortcomings in the descriptions of the patents' take-home medication, and the practices of documenting the medication information were not coherent. The reports also showed that the double control of medicines and medication lists introduced in the wards has a firm foothold in the process of detecting the errors connected to medical treatment

Lypsytyö kevenee

Lypsyasemalla lypsäminen on kevyttä työtä, ruokintatyöt ja parsien puhdistus puolestaan keskiraskasta työtä. Lypsytyössä ja lehmien ruokinnassa oli vähän hankalia työasentoja. Sen sijaan vasikoiden ruokinnassa ja parsien puhdistuksessa selän kumaria työasentoja oli lähes joka kolmannella. Niska-hartiaseudun rasitusta oli varsinkin naisilla.vo

LASTEN GASTROESOFAGEAALINEN REFLUKSITAUTI : Vanhempien kokemuksia hoitohenkilökunnalta saamastaan ohjauksesta ja tuesta

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata gastroesofageaalista refluksitautia sairastavien lasten vanhempien kokemuksia hoitohenkilökunnalta saamastaan ohjauksesta ja tuesta, sekä selvittää, millaista ohjausta ja tukea vanhemmat olisivat hoitohenkilökunnalta toivoneet. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia oireita vanhemmat olivat lapsissaan havainneet. Tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voitaisiin soveltaa käytännön hoitotyössä siten, että hoitohenkilökunnalla olisi paremmat valmiudet ohjata ja tukea vanhempia, joilla on refluksitautia sairastava lapsi. Tavoitteena oli myös selvittää, miten gastroesofageaalinen refluksitauti lapsilla ilmenee, jotta hoitohenkilökunta kykenisi tunnistamaan oireet entistä aiemmin. Kohderyhmäksemme valitsimme vanhemmat, joiden lapsilla oli diagnosoitu refluksitauti 0–3-vuotiaana. Kohderyhmämme valinta perustui siihen, että kyseisessä iässä olevat lapset eivät kyenneet vielä selkeästi ilmaisemaan omilla sanoillaan omia oireitaan. Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina toimi Refluksilapset Ry. Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston keräsimme käyttämällä teemahaastattelua. Haastattelimme yhteensä viittä eri perhettä, joissa oli refluksitautia sairastava lapsi. Analysoimme aineiston sisällönanalyysin avulla. Tuloksista ilmeni, että vanhempien hoitohenkilökunnalta saama ohjaus ja tuki oli ollut riittämätöntä jokaisen haastattelemamme perheen kohdalla. Tiedollista tukea oli annettu hoitohenkilökunnan taholta jonkin verran, mutta erityisesti emotionaalinen ja konkreettinen tuki oli kuitenkin jäänyt vanhempien kokemuksen mukaan liian vähäiseksi tai sitä ei ollut annettu lainkaan. Aiempia tutkimuksia vanhempien kokemuksista hoitohenkilökunnaltaan saamasta ohjauksesta ja tuesta lapsen sairastaessa refluksitautia ei ole aikaisemmin tehty. Tämän opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä, jossa kohdataan vanhempia, joiden lapsi sairastaa gastroesofageaalista refluksitautia.The purpose of our thesis was to describe the experiences of the guidance and support given by the health care staff to parents’ whose child suffers from gastroesophageal reflux disease and also to discover what kind of guidance and support did the parents wish they had. Our purpose was also to find out what kind of symptoms did the parents notice in their child. The goal was that the research results could be utilized in practical nursing care so that the nursing staff would have better preparedness when guiding and supporting parents who have a child that suffers from gastroesophageal reflux disease. The goal was also to figure out how does gastroesophageal reflux disease manifest in children so that the health care staff could recognize the symptoms earlier. For our target group we selected parents who had a child who suffers from gastroesophageal reflux disease and got diagnosed between the ages of 0-3. We based our target group selection on the fact that the children between the age of 0-3 cannot yet express their symptoms verbally. We cooperated with Refluksilapset ry. In this study we used qualitative research method. We collected our material by using theme interview. We interviewed five different families that had a child that suffers from gastroesophageal reflux disease. We used content analysis as the method of analysis. The results indicated that the guidance and support that parents got from the health care staff was insufficient in every family that we interviewed. Informational support was given a little by the health care staff but it came clear from the parents’ experiences that especially the emotional and the concrete support was given inadequately or it was not given at all. There are no previous studies about the parents’ experiences of the guidance and support given by the health care staff to parents whose child suffers from gastroesophageal reflux disease. The results of our thesis can be utilized when facing parents that have a child that suffers from gastroesophageal reflux disease

Perustulo ja uusi hyvinvoinnin paradigma

Artikkeli on julkaisu teoksessa: Sosiaalipolitiikan lumoa. Artikkelin loppuun on liitetty teoksen erillinen lähdeluettelo

Suomalainen perustulokeskustelu ja mallit

Perustulosta ja kansalaispalkasta on Suomessa keskusteltu vaihtelevan säännöllisesti 1980-luvulta alkaen. Myös useat puolueet ovat tehneet omia ehdotuksiaan toimeentuloturvan järjestämisestä perustulon avulla. Perustulolla on pyritty muun muassa selkiyttämään tukijärjestelmää, keventämään hallintoa, poistamaan työn ja etuuksien yhteensovitteluun liittyviä loukkuja sekä ehkäisemään sosiaaliturvan väliinputoamisia. Ymmärrys perustulon luonteesta ja siihen liitetyistä tavoitteista on vaihdellut eri aikoina. 1980-luvulla kansalaispalkalla pyrittiin vastaamaan teollisen työn vähenemisen aiheuttamaan työttömyyteen ja tarjoamaan mielekkään osallisuuden mahdollisuuksia työmarkkinoiden ulkopuolella. 1990-luvun laman jälkimainingeissa ryhdyttiin keskustelemaan perustulosta, joka nähtiin keinona lisätä työmarkkinoiden joustoja sekä tukea epäsäännöllistä ja matalapalkkaista työtä. 2000- ja 2010-luvuilla perustulosta on keskusteltu ennen kaikkea keinona parantaa työnteon kannusteita ja tarjota parempaa toimeentuloturvaa epäsäännöllisissä silpputöissä tai yrittäjämuotoisesti työskenteleville. Perustulon toteuttamiseksi on esitetty useita erilaisia malleja. Mallit vaihtelevat sen mukaan, mikä on esitetyn etuuden taso, kenelle se kuuluisi, mikä olisi sen suhde muuhun sosiaaliturvaan, miten uudistus rahoitettaisiin ja mitkä ovat sen keskeisimmät tavoitteet. Varsinaisten perustulomallien lisäksi on esitetty myös muita sosiaaliturvan uudistamisen malleja, jotka ovat jossain määrin perustulon kaltaisia. Malleja ovat julkaisseet sekä poliittiset että akateemiset toimijat. Suurin osa Suomessa julkaistuista malleista on osittaisen perustulon malleja, joissa esitetty perustulo olisi sen verran alhainen että sitä täydentämään tarvittaisiin vielä muita harkinnanvaraisia etuuksia. Yleensä perustulon rinnalla tarvittaisiin ainakin asumisen tukia. Perustulon rahoittamiseen on olemassa useita erilaisia vaihtoehtoja. Yleisenä lähtökohtana malleissa on kuitenkin tuloverotuksen uudistaminen siten, että keski- ja suurituloisilta peritään perustulon tuoma tulonlisäys takaisin verotuksessa. Tuloverotusta voidaan täydentää muilla välittömillä ja välillisillä veroilla tai finanssipolitiikan keinoilla. Rahoituksen painopisteen siirtäminen pois tuloverotuksesta mahdollistaisi epäkannustaviksi koettujen korkeiden marginaaliveroasteiden alentamisen perustulomalleissa. Tuoreimmissa perustulomalleissa keskeisinä tavoitteina on ollut silpputyöläisten toimeentuloturvan vahvistaminen ja sosiaaliturvaa saavien työnteon kannusteiden parantaminen. Mikrosimulaatioanalyysit ovat kuitenkin osoittaneet, että etuuksien yhteisvaikutuksesta johtuen kaikki tavoitellut myönteiset vaikutukset eivät välttämättä toteudu osittaisen perustulon malleissa. Ratkaisuna olisi erityisesti asumistuen sovittelu perustulomalliin sekä perustulon riittävän korkea taso, joka ehkäisisi säännöllistä toimeentulotuen tarvetta

Kestävä kehitys ja ekososiaaliseen sivistykseen kasvu maapallon ekologisissa rajoissa : Perusopetuksen rooli ja haasteet toteutuksessa

Tutkielman tavoitteena on tutkia peruskoulun ala- ja yläluokkien opettajien näkemyksiä perusopetuksen roolista ekososiaaliseen sivistykseen kasvuun tukemisessa. Tutkielmassa maapallon ekologiset rajat nähdään edellytyksenä kaikelle toiminnalle, ja kestävä kehitys hahmotetaan holistisesta eli kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, jossa sen eri ulottuvuuksia: ekologista, sosiokulttuurista ja taloudellisesta kestävää kehitystä tarkastellaan toisiinsa linkittyneinä ulottuvuuksina. Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat se, millaisia näkemyksiä peruskoulun opettajilla on perusopetuksen roolista ekososiaaliseen sivistykseen kasvun tukemisessa sekä se, millaisia haasteita opettajat nostavat esiin ekososiaalista sivistyskäsitystä ja kestävää kehitystä edistävän perusopetuksen toteutuksessa. Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena kyselytutkimuksena pääpainon ollessa avokysymyksillä kerätyssä laadullisessa aineistossa. Aineisto kerättiin touko–kesäkuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 56 peruskoulun opettajaa alueellista sijaintia rajaamatta. Aineiston vastaajilla oli eri pituisia kokemustaustoja alalla toimimisesta, ja he olivat taustoiltaan monipuolisesti eri oppiaineiden opettajia. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja sisällönerittelyn keinoin. Vastanneiden peruskouluopettajien taustan ymmärtämiseksi käytettiin myös määrällisiä kysymyksiä, ja vastauksia esiteltiin prosenttijakaumien avulla. Vastanneiden opettajien näkemykset perusopetuksen roolista ekososiaaliseen sivistykseen kasvun tukemisessa jaettiin neljään eri teemaan: rooli elinikäisen oppimisen tukijana ja taitojen harjoittelun paikkana, rooli oppilaiden tietoisuuden herättelijänä ja toimintaan kannustajana, rooli opetussuunnitelman toteuttajana sekä rooli suhteessa oppilaiden kotitaustaan. Vastanneet opettajat kokivat merkittävimpänä haasteena ekososiaalista sivistystä ja kestävää kehitystä edistävässä perusopetuksessa ajan tai resurssien riittämättömyyden. Haasteet voitiin jakaa perusopetuksen sisäisiin, joihin kuuluivat haasteet liittyen opettajan omaan osaamiseen, yhteistyöhön muiden opettajien kanssa sekä koulun toimintakulttuuriin, ja ulkopuolelta tuleviin haasteisiin, joihin kuuluivat haasteet liittyen oppilaiden maailmankuviin ja kodin vaikutukseen sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää tutkia paremmin peruskoulujen tekemää yhteistyötä oppilaiden kotien kanssa kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen sekä kotikasvatuksen merkitystä ekososiaaliseen sivistykseen kasvussa

Perustulo ekososiaalisen politiikan ideana : Kirjallisuuskatsaus

publishedVersionNon peer reviewe

Determination of molecular weights of polymeric barley proteins by asymmetrical flow field-flow fractionation combined with MALS/UV/RI

Tutkielman kirjallisuusosiossa tarkasteltiin ohran (Hordeum vulgare) prolamiineja eli hordeiineja ja niiden teknologisia ominaisuuksia. Lisäksi perehdyttiin eluutiomenetelmä kenttävirtausfraktiointiin ja proteiinien moolimassajakauman määrittämiseen moolimassaselektiivisillä sekä spektrofotometrisillä menetelmillä. Kokeellisessa osiossa määritettiin uuttomenetelmä, jolla pyrittiin uuttamaan suuret polymeeriset hordeiinit rikkomatta niiden sisältämiä rikkisiltoja. Hordeiinien moolimassa, molekyylikoko ja -muoto määritettiin AF4:iin (engl. asymmetric flow field-flow fractionation) kytketyillä MALS-, UV- ja RI-ilmaisimilla. Hordeiinien uuttoliuokseksi valittiin 40-prosenttinen 1-propanoli ja polymeeristen hordeiinien uuttoa tehostettiin sonikoimalla näyte. Käytetty uuttomenetelmä liuotti suurimman osan ohran hordeiineista. Ajoliuoksena AF4:ssa käytettiin 20-prosenttista 1-propanolia, etteivät laitteiston kanavat vahingoittuisi. Ohrauutteen ekstinktiokerroin ? mitattiin 280 nm:n aallonpituusalueella 20-prosenttisessa 1-propanolissa ja ?n/?c-arvo määritettiin laskennallisesti. Mittaustuloksien mallintamiseen käytettiin Berry-yhtälöä. Ohrauutteiden AF4 fraktogrammeista havaittiin viisi selkeää piikkiä, jotka elektroforeesin avulla tunnistettiin koostuvan aggregoituneista monomeerisista ja polymeerisistä hordeiineista sekä pienistä määristä albumiineja, globuliineja ja sonikoinnissa pilkkoutuneita proteiineja. Hordeiinien muotoa tutkittiin AF4:lla saatujen massafraktaalin (v) ja polydispersiteetti-indeksin (PDI) avulla. Hordeiinien todettiin muodostavan 20-prosenttisessa 1-propanolissa epäsäännöllisen muotoisia ja sauvamaisia aggregaatteja. Virhettä tuloksiin aiheutti mitattu ekstinktiokerroin ja laskennallinen ?n/?c-arvo sekä valonsirontailmaisimen ylikuormittuminen. Näyteajojen saanto oli välillä 19–26 %. Alhainen saanto selittyy hordeiinien takertumisella ruiskusuodattimeen ja AF4:n virtauskanavan ultrasuodatusmembraaniin sekä saannon laskemiseksi käytetyn laskentamallin soveltumattomuudella suurille aggregaateille. Tutkimuksessa osoitettiin AF4:n yhdistettynä MALS/UV-ilmaisimiin soveltuvan hordeiinien moolimassan, koon ja muodon analysoimiseen. Sen sijaan hordeiinien analysointi AF4:lla 20-prosenttisessa 1-propanolissa osoittautui vaikeaksi, sillä hordeiinit eivät pysyneet liukoisessa muodossa pitkiä aikoja, vaan muodostivat suuria proteiiniaggregaatteja.The aim of the literature review was to examine barley’s (Hordeum vulgare) alcohol-soluble proteins – hordeins and their technological attributes. Additionally, applicability of flow field flow fractionation (FFF) separation method as well as spectrophotometric and light scattering methods for protein characterization was under investigation. The objective of the experimental research was to determine a suitable extraction method for hordeins and subsequent analysis of their molecular weight distribution, size and conformation by the use of AF4 (asymmetric flow field flow fractionation) in combination with MALS-, UV- and RI-detectors. 40 % 1 propanol combined with mild sonication treatment proved to be the most efficient method to extract hordeins from barley flour. In order to prevent deterioration of the FFF channels the solvent had to be diluted to 20 %. Same dilution was used to measure hordeins’ extinction coefficient and to calculate ?n/?c theoretically. Berry plot was found to be the most suitable fit for the data analysis. Extracted hordeins were analysed with SDS PAGE. Extracts contained monomeric C, B and ? hordeins and polymeric B, D and ? hordeins. Also, small amounts of albumins, globulins and hydrolysed proteins were present. Extracts’ fractograms had five distinctive peaks. All of the peaks’ mass fractals and polydispersity indices were above 1, which means analysed aggregates were polydisperse and shaped as complex rods. This can be explained by 1 propanol influenced protein aggregation. Some inference in light scattering was identified in the MALS detector signal. This and the use of measured extinction coefficient and calculated index of refraction caused some errors in the data. The low sample yield (19–26 %) can be explained by the hordeins’ adhering to a syringe filter and adsorbing to the surface of AF4’s ultrafiltration membrane. Also, the use of over simplifying mathematical model to calculate the results and yield could cause some errors in the results. This study showed that it is possible to study Mw, size and conformation of polymeric hordeins with AF4 combined with MALS/UV-detectors and that hordeins form big aggregates in 20 % 1 propanol. For MALS proteins should be extracted in a solvent that will not interfere with subsequent analysis and proteins net charge, which creates a challenge to find proper solvent for hordeins. Nevertheless AF4 proved to be useful and delicate tool for characterizing cereal polymeric proteins