Alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli selvittää, millaista on alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa. Tutkielmassa tarkasteltiin alle kolmevuotiaiden varhaiskasvatusta ja siihen liittyviä pedagogisia erityispiirteitä. Tutkielmassa käsiteltiin myös varhaiskasvatuksen liikuntakasvatusta ja sen järjestämistä päiväkodin arjessa. Tutkimuskysymyksenä oli, millaista on alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa? Liikkuminen on lapselle luontainen tapa toimia, ja riittävät liikkumisen mahdollisuudet turvaavat lapsen suotuista kasvua ja kehitystä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielma osoittaa, että liikkuminen on yksi lapsen varhaisvuosien kehitystä olennaisesti ohjaava tekijä. Liikkuminen edistää lapsen fyysisen ja motorisen kehityksen lisäksi kognitiivisia ja sosio-emotionaalisia taitoja. Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen tavoitteina on oppia liikkumaan ja oppia liikunnan avulla. Liikuntakasvatus on ohjattua toimintaa ja lasten omaehtoisen liikkumisen tukemista. Alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidossa keskeistä on turvallinen päivärytmi, jossa kasvun, hoidon ja opetuksen tilanteet limittyvät sujuvasti osaksi lasten arkea. Tutkielman johtopäätös on, että pienillä lapsilla liikuntakasvatus tuodaan arjen tilanteisiin, ulkoiluun ja leikkiin. Olennaista on kasvattajan kannustava ja myönteinen suhtautuminen lasten liikkumiseen. Päiväkotiympäristö järjestetään turvalliseksi ja liikunnallista toimintaa mahdollistavaksi, ja lasten liikkumisesta iloitaan yhdessä lasten kanssa

Liikuttavat oppimisympäristöt päiväkodissa:esiopetusikäisten kokemuksia

Tiivistelmä. Monipuolinen liikkuminen ja riittävä fyysinen aktiivisuus ovat välttämättömiä alle kouluikäisen lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Fyysisessä aktiivisuudessa on merkittäviä eroja lasten välillä. Viidennes lapsista ei saavuta varhaiskasvatuksella tavoitteeksi asetettua kahden tunnin fyysisen aktiivisuuden määrää varhaiskasvatuspäivän aikana. Esiopetus on merkittävässä asemassa lasten päivittäisen liikunnan mahdollistajana ja liikunnallisen elämäntavan rakentajana. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntaolosuhteilla on yhteys myös päiväkodissa olevien lasten motoristen taitojen kehitykseen. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään lasten kokemuksia esiopetuksen ja sitä täydentävän varhaiskasvatuksen liikuntaympäristöistä. Lasten kokemusten kuuleminen ja siitä saadun tiedon hyödyntäminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämisessä on tärkeää. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esikouluikäisten lasten kokemuksia esiopetuspäivän aikana tapahtuvasta liikunnasta sekä liikunnan mahdollistavista oppimisympäristöistä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia liikuntaleikkejä lapset esiopetuspäivän aikana leikkivät ja millaisissa fyysisissä ympäristöissä lapset liikkuvat. Tutkimuksella pyritään vahvistamaan liikuntaa tukevien oppimisympäristöjen kehittämistä varhaiskasvatuksessa, sekä kuulla lasten kokemuksia heitä koskevissa asioissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä hyödynnettiin fenomenologista lähestymistapaa. Aineisto koostuu 11 esikouluikäisen lapsen parihaastattelusta ja yhdestä yksilöhaastattelusta. Haastateltavia esikoululaisia oli yhteensä 23. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun keinoin ja haastattelun tukena käytettiin kuvia. Haastatteluaineisto kerättiin syksyllä 2022 kahdessa erilaisessa ympäristössä sijaitsevassa päiväkodissa lasten esikoulupäivän aikana. Haastatteluaineiston analyysi tehtiin käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten omiin kokemuksiin perustuen lapset liikkuvat esiopetuksessa monipuolisissa ympäristöissä. Liikunta on motoristen perustaitojen kehittymisen näkökulmasta monipuolisinta päiväkodin omassa liikuntasalissa. Myös aikuisen suunnittelema ja ohjaama liikunta painottuu liikuntasalissa tapahtuvaan liikuntaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapset ovat fyysisesti aktiivisia päiväkodin omalla piha-alueella omaehtoisen leikin aikana. Liikuntaan innostavat telineet ja välineet lisäävät fyysistä aktiivisuutta. Esiopetuksessa lapsille tärkeitä oppimisympäristöjä ovat myös päiväkodin luonnonvaraiset ja rakennetut lähiympäristöt. Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa

Comparison of Finnish meat inspection records and average daily gain for cattle herds differing in Mycoplasma bovis test-status

Detecting Mycoplasma bovis on cattle farms represents a challenge in the absence of an outbreak or cases of M. bovis mastitis, yet identification of an infection is essential to control the spread of the disease successfully. The objectives of this study were: (1) to determine whether meat inspection records can aid identification of cattle farms supporting M. bovis infection, and (2) to compare the average daily weight gain estimated from carcass weight for cattle originating from farms differing in M. bovis test-status. Meat inspection records were collected from two abattoirs in 2015; 80 677 animals in total. All the dairy and mixed breed cows and bulls used for meat production were categorized according to known M. bovis infection status of the farms from which the cattle were derived; positive, contact or control farms. The associations between animals from different M. bovis categories and lung lesions of bulls and cows (pneumonia and pleuritis), identified during meat inspection, and estimated average daily gain (ADG) of bulls, were investigated. The odds ratios for lung lesions, especially pleuritis, were higher in M. bovis test-positive or contact farms compared with control farms. Additionally, odds ratios for pleuritis were higher among animals from M. bovis test-positive farms and animals from contact slaughtering farms originating from M. bovis-free rearing farms. Bulls originating from M. bovis test-positive farms had higher estimated average daily gain than cattle from control farms. Meat inspection records can be used alongside other methods to detect M. bovis-positive farms where M. bovis causes lung lesions. (C) 2019 The Authors. Published by Elsevier Ltd.Peer reviewe

Chemical exposure and infant leukaemia: development of an adverse outcome pathway (AOP) for aetiology and risk assessment research

Infant leukaemia (<1 year old) is a rare disease of an in utero origin at an early phase of foetal development. Rearrangements of the mixed-lineage leukaemia (MLL) gene producing abnormal fusion proteins are the most frequent genetic/molecular findings in infant B cell-acute lymphoblastic leukaemia. In small epidemiological studies, mother/foetus exposures to some chemicals including pesticides have been associated with infant leukaemia; however, the strength of evidence and power of these studies are weak at best. Experimental in vitro or in vivo models do not sufficiently recapitulate the human disease and regulatory toxicology studies are unlikely to capture this kind of hazard. Here, we develop an adverse outcome pathway (AOP) based substantially on an analogous disease\u2014secondary acute leukaemia caused by the topoisomerase II (topo II) poison etoposide\u2014and on cellular and animal models. The hallmark of the AOP is the formation of MLL gene rearrangements via topo II poisoning, leading to fusion genes and ultimately acute leukaemia by global (epi)genetic dysregulation. The AOP condenses molecular, pathological, regulatory and clinical knowledge in a pragmatic, transparent and weight of evidence-based framework. This facilitates the interpretation and integration of epidemiological studies in the process of risk assessment by defining the biologically plausible causative mechanism(s). The AOP identified important gaps in the knowledge relevant to aetiology and risk assessment, including the specific embryonic target cell during the short and spatially restricted period of susceptibility, and the role of (epi)genetic features modifying the initiation and progression of the disease. Furthermore, the suggested AOP informs on a potential Integrated Approach to Testing and Assessment to address the risk caused by environmental chemicals in the future

Matching dust emission structures and magnetic field in high-latitude cloud L1642 : comparing Herschel and Planck maps

The nearby cloud L1642 is one of only two known very high latitude (b| > 30 deg) clouds actively forming stars. It is a rare example of star formation in isolated conditions, and can reveal important details of star formation in general, e.g. of the effect of magnetic fields. We compareHerschel dust emission structures and magnetic field orientation revealed byPlanck polarization maps in L1642. The high-resolution (similar to 20 arcsec)Herschel data reveal a complex structure including a dense, compressed central clump, and low-density striations. ThePlanck polarization data (at 10 arcmin resolution) reveal an ordered magnetic field pervading the cloud and aligned with the surrounding striations. There is a complex interplay between the cloud structure and large-scale magnetic field. This suggests that the magnetic field is closely linked to the formation and evolution of the cloud. CO rotational emission confirms that the striations are connected with the main clumps and likely to contain material either falling into or flowing out of the clumps. There is a clear transition from aligned to perpendicular structures approximately at a column density ofN(H) = 1.6 x 10(21) cm(-2). Comparing theHerschel maps with thePlanck polarization maps shows the close connection between the magnetic field and cloud structure even in the finest details of the cloud.Peer reviewe

Chronic Comorbidities Contribute to the Burden and Costs of Persistent Asthma

Background. We aimed to study the prevalence of chronic comorbidities in asthma patients and the costs of health care use associated with asthma with comorbidities. Material and Methods. We analysed the prevalence of the four most common chronic diseases in asthma patients in 2008-2014 in Finland. Prevalence of coronary artery disease, diabetes and dyslipidaemia, hypertension, epilepsy, inflammatory bowel disease, rheumatic diseases, and severe psychiatric disease was studied by register of the Social Insurance Institution of Finland. The costs of health care services were collected from the registries maintained by the National Institute for Health and Welfare (THL). Results. Prevalence of asthma was 4.6% in 2014. Diabetes was among the four most common comorbidities in all the age groups. The other common comorbidities were hypertension (>= 46 years; 12.9-37.6%), severe psychiatric disorders (age groups of 16-59 years; 1.4-3.5%), and ischaemic heart disease (>= 60 years; 10-25%). In patients with both asthma and diabetes, the costs of hospitalization were approximately 169% compared with patients with asthma alone. Conclusions. Prevalence of asthma increases by tenfold when aging. The comorbidity diversity and rate are age-dependent. Prevalence of diabetes as comorbidity in asthma has increased. Costs of hospitalizations in asthma approximately double with chronic comorbidities.Peer reviewe

Bacterial species associated with interdigital phlegmon outbreaks in Finnish dairy herds

Background: Severe outbreaks of bovine interdigital phlegmon (IP) have occurred recently in several free stall dairy herds in Finland. We studied the aetiology of IP in such herds, and the association of bacterial species with the various stages of IP and herds of various morbidity of IP. Nineteen free stall dairy herds with IP outbreaks and three control herds were visited and bacteriological samples collected from cows suffering from IP (n = 106), other hoof diseases (n = 58), and control cows (n = 64). The herds were divided into high morbidity (morbidity ≥50%) and moderate morbidity groups (9–33%) based on morbidity during the first two months of the outbreak. Results: F. necrophorum subspecies necrophorum was clearly associated with IP in general, and T. pyogenes was associated with the healing stage of IP. Six other major hoof pathogens were detected; Dichelobacter nodosus, Porphyromonas levii, Prevotella melaninogenica, Treponema spp. and Trueperella pyogenes. Most of the samples of acute IP (66.7%) harboured both F. necrophorum and D. nodosus. We found differences between moderate morbidity and high morbidity herds. D. nodosus was more common in IP lesion in high than in moderate morbidity herds. Conclusions: Our result confirms that F. necrophorum subspecies necrophorum is the main pathogen in IP, but also T. pyogenes is associated with the healing stage of IP. Our results suggest that D. nodosus may play a role in the severity of the outbreak of IP, but further research is needed to establish other bacteriological factors behind these severe outbreaks