Putkistojen pinnoitus vaihtoehtona perinteiselle saneeraukselle

Insinöörityön tavoitteena oli tehdä Insinööritoimisto Olli Honkavaara Ohotek Oy:lle tietopaketti asiakkaita varten putkistojen moderneista pinnoitusmenetelmistä vaihtoehtona perinteiselle linjasaneeraukselle. Valmiin työn on tarkoitus auttaa, antaa neuvoa ja osoittaa tärkeät asiat, jotka täytyy ottaa huomioon, kun mietitään, millä tavalla putkistojen uusinta kannattaisi toteuttaa. Työssä käsitellään käyttövesijohtojen sekä viemäreiden pinnoituksia erilaisilla epoksi- ja polyesterimassoilla. Työn tavoitteena ei ole päätyä suoranaiseen lopputulokseen siitä, onko putkistojen kunnostus parempi toteuttaa perinteisesti vai pinnoittamalla, vaan verrata pinnoitusten hyviä ja huonoja puolia suhteessa perinteisiin työtapoihin. Edellä mainittuun vertailuun sisällytetään muun muassa rakennuslupa-asiat, töiden laajuus, sekaratkaisuiden mahdollisuudet, tuoteturvallisuus, vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt vuotovahinkotilanteissa, investointikustannukset, pinnoitusmenetelmäkuvaukset ja menetelmien työvaiheet pääpiirteittäin.The purpose of this Bachelor's thesis was to gather together an information package about modern methods to renovate water and sewerage piping. The modern coating methods were compared with the common method, i.e. when all the pipelines are renewed. The thesis aimed at giving advice about and demonstrating the important things that need to be taken into account when making a decision about how the old pipelines should be renovated. The final year project only discussed two of the new pipeline coating methods, epoxy and polyester resins. The goal of the project was not to conclude which would be the best way to renovate old pipelines, but to compare the advantages and disadvantages of old and new methods. The comparison included the building permit matters, the contents of the project, possible hybrid solutions, the product safety aspects, reimbursements from insurance companies if the coated pipelines leak and damage the building, investment costs, descriptions of coating methods, and the main stages of coating. The thesis shows that there are so many different shareholders and opinions that more comparisons of alternative methods are needed. Moreover, those who make the comparisons must have a wide knowledge about old buildings

Kohtaaminen potilaiden näkökulmasta akuuttivuodeosastolla

Tämä opinnäytetyö tuotetaan yhteistyössä erään vasta valmistuneen terveydenhuollon yksikön akuuttivuodeosaston kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata akuuttiosaston potilaiden kokemuksia hoitohenkilökunnan ja potilaiden välisestä kohtaamisesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada ajankohtaista tietoa kohtaamisesta potilaiden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää akuuttiosaston uusien tilojen merkitys hoitohenkilökunnan ja potilaiden kohtaamisessa. Tutkimuskysymyksinä ovat: Mitä kohtaaminen on potilaiden näkökulmasta? Millaista on potilaan ja henkilökunnan kohtaaminen akuuttivuodeosaston potilaiden kokemana? Miten ympäristö vaikuttaa kohtaamiseen? Teoreettinen viitekehys koostuu kohtaamisesta yleisellä tasolla sekä tarkennettuna vuorovaikutuksen näkökulmasta. Muita näkökulmia kohtaamiseen on myös luottamuksen merkitys vuorovaikutuksessa sekä ympäristön vaikutus kohtaamiseen. Tutkimuksellinen osuus on rajattu potilaiden näkökulmaan ja heidän kokemusten kuvaamiseen kohtaamisesta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelurunko sisälsi kaikkiaan kahdeksan (8) avointa kysymystä. Kerätty aineisto analysoitiin teorialähtöisellä eli deduktiivisella analysointimenetelmällä. Haastatteluista saatujen vastausten perusteella kohtaaminen on haastateltavien mielestä hoitohenkilökunnan inhimillisyyttä, kiireetöntä ilmapiiriä, hyviä käytöstapoja sekä rehellistä ja avointa kontaktia kohtaamisen tilanteissa. Hoitajien ja potilaiden välinen kohtaaminen tarkentui haastattelusta saadun aineiston perusteella vastaanottotilanteeseen. Haastateltavat kuvasivat vastaanottotilannetta hyväksi, ystävälliseksi, myönteiseksi ja miellyttäväksi kokemukseksi. Ainoastaan yksi vastanneista ei pitänyt vastaanotosta. Osan mielestä ympäristöllä ei ole merkitystä kohtaamisessa ja osan mielestä on merkitystä. Näin ollen voidaan päätellä ympäristön vaikutuksen olevan yksilöllistä.This master’s thesis is produced in conjunction with a medical ward. The purpose of this thesis was representing a patient medical ward in relation to both patients and nursing personnel. The aim was to get current information about encounters by interview. The aim was also to clarify the importance of the new premises and patient encounters in medical wards. The three research questions of our thesis were: What is the encounter like from a patient’s point of view? What kind of encounters between patients and nursing personnel are experienced by patients in a medical ward. How does the environment affect the encounter? The theoretical framework consisted of the encounter in general and connected interaction. The other perspectives of encounter were the importance of trust in interaction and the impact of the environment on the encounter. The research was limited to a patient’s point of view and their encounter experience.The research was conducted by using qualitative research with a half-structured questionnaire. The material was collected by the interview form which included eight open questions. The outcome of the research was analysed by using theoretical based analysis. According to the results of interviews the encounter was influenced by the humanity of the nursing personnel, leisurely atmosphere, polite behaviour and honest and open contact. The encounter between patients and nursing personnel has been described in admission situations. The interviewees described admission situations as a good thing, friendly, positive and pleasant experience. Only one of the interviewee didn’t like the admission situation. Part of the interviewees thought that the environment doesn’t have any impact on the encounter and the other part of the interviewees thought on the contrary. It can therefore be concluded that the impact of the environment on the encounter is subjective and individual

Autonhankinnan ydinnarratiivit – suomalaisten kuluttajien kokemuksia ja valintoja 1980-luvulta nykypäivään

Tutkielmassa tarkastellaan henkilöautoja koskevaa kulutusta Suomessa vuosina 1980–2021 laadullisen tutkimuksen keinoin. Autokannan nuorentaminen, liikenteen sähköistäminen ja päästöjen leikkaaminen ovat ajankohtaisia diskursseja, joihin autoilijoita tarkasteleva kulutustutkimus voi tuoda täydentäviä näkökulmia. Tarkoituksena on ymmärtää yhteiskunnallisen muutoksen ja ihmisten elämänvaiheiden suhdetta autojen hankintaan sekä sitä, miten kuluttajat itse kuvaavat omaa toimintaansa. Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haasteltavat ovat 28–65-vuotiaita naisia ja miehiä kaupunki- ja maaseututaustoista. Haastatteluissa henkilöt pohtivat autojen vaihtoon ja valintaan liittyneitä olosuhteita ja kokemuksia elämänsä varrelta. Aineisto on kertomuksellista luonteeltaan, ja narratiivianalyysin avulla aineistosta tarkastellaan erityisesti kertomusten rakentumista sekä kertojan omaa asennoitumista ja esitystapaa. Kertomuksista hahmottuu kaikkien ikäryhmien kohdalla kulutusasenteiden muutosta, joka on sidoksissa sosioekonomisen aseman kehitykseen, arvoihin, sosiaaliseen piiriin ja identiteettiin. Ydinnarratiiveiksi nousevat järjellisyys eli kulutuspäätösten esittäminen rationaalisina syy-seuraussuhteina, edistyksen viehätys eli uusimpaan teknologiaan keskittyvä kulutus sekä juurtuminen eli kulutuksen kohdistuminen tietyn aikakauden autoihin. Teknologisen uutuuden viehätys ja autojen kulutuksen lisääntyminen suhteessa vaurastumiseen on nähtävissä erityisesti 1980- ja 2000-luvuille sijoittuvissa kaupunkilaiskertomuksissa. Ympäristödiskurssi puolestaan alkoi vaikuttaa kertojien ostopäätöksiin ja kuluttajaidentiteetteihin selkeämmin vasta 2010-luvulla. Tulosten pohjalta on todettavissa, että teknologian viehätys, kehittyvä mukavuus sekä sosiaalinen hyväksyntä voivat olla voimakkaammin kulutusta ohjailevia tekijöitä kuin autokaupan poliittinen ja verollinen ohjailu. Kuluttajat siirtyvät elämänsä aikana eri kuluttajasegmentteihin, joilla on myös yleistettävissä olevia tarpeita ja ominaisuuksia, mutta elämänhistoria tuottaa yksilöllisiä ratkaisuja. Kuluttajien sosiaalisen ja paikallisen todellisuuden ymmärtämiseen tähtäävä tutkimus on suositeltavaa esimerkiksi verotuksellisia muutoksia pohdittaess

”Haluaisin olla poliisi mut en mä tyttönä”: puhetta ammatillisesta segregaatiosta

Suomalaiset nuoret valitsevat useimmiten ammattinsa sukupuolensa ohjailemina, sillä kulttuuri, perinteet ja niihin kietoutuvat sosiaaliset normit rajoittavat valinnanmahdollisuuksia. Sukupuolen mukaan eriytyneet koulutusvalinnat ylläpitävät työmarkkinoiden ammatillista segregaatiota, joka on tutkimusaiheeni. Erilaisista tasa-arvohankkeista on jo pitkään haettu apua segregaation purkuun ja sukupuolten välisiin tasa-arvo-ongelmiin. Työ- ja elinkeinoministeriön luotsaaman Valtava-kehittämisohjelman ohessa järjestettiin syksyllä 2014 kampanja, jolla kannustettiin nuoria rikkomaan sukupuolirajoja koulutusvalinnoissaan. Kyseinen Valitse ala päällä -kampanja on yksi tutkielman keskeisistä lähtökohdista. Tutkimusaineistonani toimii kampanjan aikana käydyt verkkokeskustelut tyttöjen ja nuorten naisten suosimalla Demi.fi-sivustolla. Lähestyn tutkimusaineistoani diskurssianalyysin keinoin. Tutkimustuloksina esitän neljä diskurssia, jotka lähestyvät ammatillista segregaatiota joko puolustavista tai haastavista näkökulmista. Vallitsevaa järjestystä ylläpitävät diskurssit tuottavat normalisoitua käsitystä kahtiajakoisesta ja eriarvoisesta sukupuolesta sekä asettavat sukupuolirajojen rikkomisen marginaaliin. Haastavassa diskurssissa kyseenalaistetaan sukupuolisen kurivallan tuottamia stereotypioita ja sukupuolen mukaista työnjakoa. Tuotan diskurssien pohjalta kriittistä tulkintaa sukupuolittuneesta kulttuurista, jossa suomalaiset nuoret tekevät koulutus- ja uravalintojaan. Johtopäätöksenä totean, että sukupuolinormien uusiutuva voima on vahva, vaikka nuoret, erityisesti naiset, tekevätkin enenevissä määrin sukupuolelleen epätyypillisiä valintoja. Toisenlaisen uravalinnan tekeminen vaatii sukupuolitietoisuuden heräämistä ja rohkeutta rikkoa sosiaalisia normeja

”KUN ON MONTA TOIMIPISTETTÄ JA OLLAAN HAJALLAAN” : Työuupumuksen riskitekijöitä koskevien diskurssien rakentuminen Oulun poliisilaitoksella

Tutkimuksessa selvitetään työuupumuksen riskitekijöitä koskevien diskurssien rakentumista Oulun poliisilaitoksella. Tutkimuksessa työuupumuksen riskitekijät pyritään näkemään yksilön ominaisuuksien lisäksi myös työyhteisön käytäntöinä, ja puhetyyleinä henkilöstön välillä. Ne nähdään siis myös ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa ne heijastelevat samalla työyhteisöjen käytäntöjen vaikutuksia yksittäisen työntekijän suhtautumiseen kuormitukseen liittyviin asioihin. Tutkimusaineisto koostuu Oulun poliisilaitoksella tehdyistä haastatteluista (4) ja Oulun poliisilaitoksen työsuojelutoimikunnan kokouksen taltioinnista. Analyysimetodina tutkimuksessa on diskurssianalyysi. Poliisilaitoksen arjessa rakentuu seitsemän erilaista diskurssia työuupumuksen riskitekijöihin liittyen. Nämä diskurssit ovat: väliaikaisuuden diskurssi, itseohjautuvuuden diskurssi, kädestä suuhun -diskurssi, yhteisöllisyyden diskurssi, ristiriitaisuuksien diskurssi, työn arvon diskurssi ja työt jäävät töihin -diskurssi. Diskurssien monimuotoisuus ilmentää poliisilaitoksen tämänhetkistä tilannetta haasteineen ja toimintatapoineen, joihin muun muassa sisäilmaongelmat ovat viime vuosina olleet vaikuttamassa. Tutkimus voi auttaa Oulun poliisilaitosta ja mahdollisesti muitakin poliisilaitoksia tunnistamaan työuupumuksen riskitekijöitä toiminnassaan henkilöstön puheen ja työuupumukselle annettujen merkitysten kautta. Aiheeseen liittyvä diskurssintutkimus on poliisihallinnossa tänä päivänä vielä vähäistä, joten tutkimus pyrkii osaltaan laajentamaan tätä näkökulmaa työuupumuksen tarkastelussa

Konepajan laatukäsikirja

Laatu ja laadunhallinta kasvattavat merkitystään yritysten ja yhteisöjen välisessä kaupassa. Nykyteknologia on mahdollistanut huippulaatuisten tuotteiden valmistamisen. Kuitenkin yhä useammin korkeampaa laatua tuotettaessa myös laadun parantuminen maksaa. Asiakkaat ovat yhä useammin hintatietoisia ja vallitsevassa taloustilanteessa pyrkivät pienentämään myös hankintakustannuksia. Tästä johtuen nykyisin vallitsee tilanne, jossa asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan niin sanotusta ylilaadusta. Lähtökohtana tälle opinnäytetyölle oli laatia alihankintakonepajalle SFS-EN ISO 9001 -standardin mukainen laatukäsikirja. Tämän pohjalta on tarkoituksena saavuttaa sertifioitu laatujärjestelmä. Sertifioitu laatujärjestelmä mahdollistaa yrityksen selviytymisen kilpailluilla markkinoilla, joilla vaatimus laatusertifikaatista on yhä useammin sääntö kuin poikkeus. Laatujärjestelmäprojektin kokonaistavoitteena on luoda ISO-standardin mukainen laatujärjestelmä ja sertifioida se. Koska projekti on laajamittainen, on tämä opinnäytetyö rajattu koskemaan sertifioitavaa laatukäsikirjaa. Laatukäsikirjaprojekti voidaan jakaa muutamaan selkeään kokonaisuuteen. Ensin oli tarpeellista tutustua kohdeyritykseen, sen toimintaan ja tapoihin. Lisäksi oli tärkeätä selvittää SFS-EN ISO 9001 -standardin asettamat vaatimukset laatukäsikirjalle. Seuraavaksi tietoa kerättiin ja koostettiin keskustelujen sekä yrityksen dokumenttien pohjalta. Laatukäsikirjan osia muokattiin palavereissa standardin vaatimusten mukaisiksi. Samalla myös yrityksen toimintaa yhdenmukaistettiin. Suurena apuna standardin mukaisen käsikirjan tekemisessä oli yrityksen toimihenkilöiden lisäksi Balentor Oy:n konsultti Kert Kenner. Hänen avullaan kokonaisuus saatiin pidettyä koossa ja samalla karsittua pois turha sisältö. Kuitenkin tärkein Kennerin antama tuki laatukäsikirjaa varten oli kokonaisuuden riittävyydestä huolehtiminen sertifiointia ajatellen. Opinnäytetyön tavoitteeksi asetettu sertifiointikelpoinen laatukäsikirja saatiin valmiiksi ja tavoite saavutettiin. Kokonaisprojekti etenee seuraavaksi kohti ulkoista auditointia sekä sertifiointia. Valmistunut laatukäsikirja on vasta lähtökohta laadun parantamiselle ja työ sen saralla on vasta alussa.The importance of quality and quality management is increasing in business between companies and communities. Today's technology allows manufacturers to create top quality products. However, more often, when manufacturing higher quality products also improvement of quality is quite expensive. Today's customers are more and more price-conscious and in the current economic situation they are willing to cut down also the acquisition costs. As a result in the predominant situation customers are not willing to pay for so-called over-quality. The starting point for this Bachelor's Thesis was to create a quality manual for a subcontracting engineering workshop in accordance with SFS-EN ISO 9001 standard. With the guidance of ISO 9001 standard the aim of this project is to achieve a certified quality control system. The certified quality control system (QCS) allows the engineering workshop to survive on competitive markets, where certified QCSs are frequently demanded. The main aim of the overall project is to create a SFS-EN ISO 9001 standard in accordance with QCS and certify it. Since the overall project is wide-ranging, it is not possible to complete it in this thesis. Thus the object of the thesis is defined as the elaboration of a quality manual. The project of quality manual can be divided in four unities. First, it was necessary to become acquainted with the target company and its conventions. Fur-thermore, it was important to work out the requirements of the SFS-EN ISO 9001 standard for the quality manual. Next, the information was gathered by using conversations with the personnel and reading through the relevant documents of the company. The quality manual was edited in accordance with the standard. Among the editing process company operations were also modified to meet the requirements. An important supporting role in the project played the consult Mr Kert Kenner from Balentor Oy. With his help and valuable advice the project was directed to meet the ISO 9001 standard. The target of this Bachelor's Thesis was achieved since the quality manual was created. The quality manual project is ready and certified. The overall project will proceed towards external auditions and certification. The completed quality manual is only a starting point for improving quality and the actual work in that sphere has just begun

Jotain uutta ja jotain vanhaa? : Sisäinen viestintä postmodernissa yhteiskunnassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työ on teoreettinen katsaus organisaatioiden sisäiseen viestintään postmodernin yhteiskunnan viitekehyksessä. Modernin yhteiskunnan muuttuminen postmoderniksi on tuonut muutoksia kulttuuriin, sosiaalisiin suhteisiin ja markkinatalouteen. Yhteiskunta on monimutkaisempi ja kansainvälisempi kuin koskaan aiemmin, mikä heijastuu myös organisaatioihin ja niiden toimintaan. Työelämässä määräaikaisten ja tilapäisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt ja organisaatioihin ei enää sitouduta samalla lailla kuin parikymmentä vuotta sitten. Sitoutumattomuus on molemminpuolista: organisaatiot eivät halua vakinaistaa työvoimaa, eivätkä työntekijät puolestaan halua sitoutua yhteen yritykseen pitkäksi aikaa. Käytännössä tämä merkitsee projektiluonteisen työskentelyn lisääntymistä sekä työntekijöiden kannalta jatkuvaa tarvetta itsensä kouluttamiseen ja tietojensa päivittämiseen. Kouluttautuminen on tarpeen erityisesti siksi, että työelämään sijoittuminen riippuu entistä enemmän päivitetystä osaamisesta. Töiden ja suhteiden tilapäisyys aiheuttaa monissa työntekijöissä aiempien tutkimusten mukaan työssä uupumista, ahdistusta ja työmotivaation laskemista. Työssä peilataan postmodernin yhteiskunnan muutoksia organisaatioiden ominaisuuksiin ja toimintoihin, kuten rakenteeseen, kulttuuriin, johtamiseen ja sisäiseen viestintään. Postmodernissa yhteiskunnassa toimivat yritykset joutuvat reagoimaan aiempaa nopeammin ja joustavammin ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, joten myös niiden rakenteet ovat muuttuneet entistä matalammiksi, avoimemmiksi ja joustavammiksi. Samalla on opittu hyväksymään moninaisuus myös organisaatioiden kulttuureissa, ja kulttuurin moninaisuus ja fragmentoituneisuus oikein hyödynnettynä saattaa toimia jopa kilpailuetuna. Organisaatioiden ja niiden ympäristön muuttuessa onkin ehdotettu, että myös sisäiselle viestinnälle on löydettävä uudenlaisia lähestymistapoja perinteisten näkemysten rinnalle. Sisäiseen viestintään ei voida suhtautua enää ainoastaan johdon työkaluna vaan siitä on pikemminkin tullut koko työyhteisön yhteinen tärkeä työkalu. Tutkielmassa esitetään, että sisäinen viestintä on muuttumassa dialogiseksi, yhteisvastuulliseksi toiminnaksi, jossa jokaisella organisaation työntekijällä on paitsi oikeus, myös mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä ja vastaanottaa työnsä kannalta oleellista tietoa. Lisäksi aiemman tutkimuksen pohjalta nähdään, että vaikka postmoderni yhteiskunta aiheuttaa monenlaisia haasteita organisaatioille, henkilöstölle ja viestinnälle, sisäisen viestinnän avulla on mahdollista selkiyttää organisaatioiden toimintaa ja lisätä henkilöstön työssä viihtymistä, jaksamista ja motivaatiota. Tämä vaatii kuitenkin avoimuuden hyväksymistä ja tukemista niin organisaation rakenteessa ja kulttuurissa kuin sen johtamisessakin. Yhtä lailla tutkielmassa esitetään, että työelämässä vallitsevaa epävarmuutta ei voida kaikkien työntekijöiden osalta vähentää lisäämällä heidän kokonaisvastuutaan ja tehtäviensä vaativuutta organisaation sisällä. Päinvastoin, joillekin työntekijöille nämä muutokset saattavat lisätä stressin ja ahdistuksen määrää. Työn tärkeimpiä lähteitä ovat Elisa Juholin, Jari Salminen, Sanna Joensuu, Zygmunt Bauman sekä Pauli Juuti

Rinnakkaiskaupunki : Kaupungin kokeminen huumeidenkäyttäjän näkökulmasta

Jokainen ihminen kokee kaupungin ja ympäristönsä oman taustansa ja mielikuviensa kautta. Se, miltä kaupunki tuntuu ja näyttää yhdestä, voi jollekin muulle olla aivan toisenlainen. Tässä kandidaatintyössä haluan kiinnittää huomiotani ihmisryhmään, jonka arki ja päivittäiset tapahtumapaikat kaupungissa poikkeavat valtaväestöstä ainakin osittain. Haastattelen tutkielmassani kahta henkilöä, joilla on taustaa huumemaailmassa. Aihevalintani vie yli kymmenen vuoden takaiselle oivallukselle, jossa havahduin ensimmäistä kertaa miettimään kaupunkien kerroksellisuutta ikään kuin rinnakkaistodellisuutena. Reilun kymmenen vuoden aikana aihe on pohdituttanut mieltäni, ja lopulta minulle tarjoutui tilaisuus tämän kandidaatintyön puitteissa ottaa selvää vastaako oma mielikuvani todellisuutta ja kuinka huumeiden käyttäjät itse kokevat kerroksellisuuden. Huumemaailma on kokenut isoja muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Huumeidenkäyttö on lisääntynyt huimaa vauhtia. Huumeidenkäyttöä ja sen kehitystä seurataan muun muassa jätevesitutkimuksilla sekä huumekyselyillä. Huumekauppa on siirtynyt internettiin, minkä myötä niiden saatavuus on helpottunut, mutta toisaalta samalla viranomaisten puuttuminen asiaan on vaikeutunut. Huumeiden saatavuus spontaanisti ja helposti netin keskustelupalstojen kautta on kasvattanut käyttäjämäärää ja käyttötavatkin ovat osittain muuttuneet. Tässä tutkielmassani en lähtökohtaisesti pyrkinyt pääsemään mihinkään tiettyyn johtopäätökseen tai ratkaisuun, vaan se on luonteeltaan pikemminkin avoimen ihmettelevä ja näkökulmia avaava. Sen vuoksi tekemäni haastattelut saavat suurimman näkyvyyden tekstissä. Haastattelun teemat olen jakanut neljään osaan. Haastateltavat pohtivat kaupungissa liikkumista ja ympäristön kokemista, turvallisuuden tai turvattomuuden aiheuttajia, kaupunkisuunnittelun keinoja vaikuttaa huumeidenkäyttäjien liikkumiseen ja oleiluun sekä kaupunkikokemuksia huumeidenkäytön loputtua. Halusin keskustelujen olevan avoimia ja tavoitteeni oli lisätä omaa ymmärrystä huumemaailmassa elävien kaupunkikokemuksia kohtaan. Haastateltavien näkökulma on merkittävä ja se tuo arvokasta tietoa kaupungin kerroksellisuudesta. Tutkielmassa kävi ilmi, että muun muassa sukupuolella on iso merkitys turvallisuuden kokemiseen sekä liikkumiseen eri paikoissa. Liikkumista tapahtui vain syystä. Kaupunkia käytettiin enemmänkin autoilun kautta ja kulkureitit valittiin harkitusti. Lisäksi kaupunkisuunnittelussa valaistuksella sekä palveluiden sijainnilla koettiin olevan merkitystä käyttäjien valitsemiin oleskelupaikkoihin. Mahdollisten käyttöhuoneiden toimivuutta epäiltiin vahvasti. Huumemaailma on edelleen mielikuvissani rinnakkaistodellisuutta ei-huumeiden käyttäjien maailman kanssa, mutta näkemykseni mukaan nämä kaksi maailmaa kurottavat toisiaan kohti ja niiden välinen kuilu on pienenemässä. Yhtäältä huumeita tarjotaan nykyään enemmän, niiden saatavuus on helpottunut ja käyttö lisääntynyt. Toisaalta valtion tasolla käydään keskustelua huumeiden dekriminalisoinnista sekä valvotuista käyttöhuoneista. Mielestäni keskustelussa olisi erittäin tärkeää kuulla niiden henkilöiden ääntä, jotka ovat jo kulkeneet matkan huumemaailmasta päihteettömään elämään. Heillä on kokemus sekä huumeiden käytöstä että siitä, mitkä keinot auttavat huumeista irti pääsemiseen

Ei vain koulussa opittua : Opettajien käsityksiä historiasta ja sen opettamisesta sekä arviointia kouluopetuksen roolista historiatietoisuuden kehittymisessä

Tutkielma kartoittaa suomalaisten historianopettajien käsityksiä historiasta, historian opettamisesta ja oppilaiden suhtautumisesta historiaan. Tutkielmaa johdattelee kiinnostus selvittää, millainen on kouluopetuksen rooli nuorten historiatietoisuuden rakentumisen taustalla. Historiatietoisuutta on Suomessa tutkittu melko paljon, mutta tässä tutkielmassa historianopettajat ja -opetus nostetaan ensimmäistä kertaa keskiöön. Tutkimustehtävää lähestytään kolmen pääkysymyksen kautta: Millainen on historianopettajien oma historiakäsitys, millaisena opettajat näkevät oppilaiden historiakäsitykset ja kuinka historian kouluopetus asemoituu suhteessa historiatieteeseen ja historiakulttuuriin. Tutkielman aineistona on historianopettajille tehty kyselytutkimus, jota tukee kolme teemahaastattelua. Tutkimusmenetelmä pohjautuu kyselytutkimusaineiston kvantitatiiviseen analyysiin jota täydennetään haastattelujen laadullisella analyysilla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys liittyy keskeisesti historiatietoisuuden tutkimukseen ja tutkielmassa onkin vahva aiempaan tutkimukseen vertaava ote. Opettajien historiakäsitykset muistuttavat paljon sekä suomalaisten nuorten että ruotsalaisten opettajien käsityksiä. Käsityksiä näyttää leimaavan usko tieteen ja tekniikan kehitykseen. Keskeiseen asemaan historian muutosvoimia arvotettaessa nousevat kovat arvot, kuten talous ja politiikka ja yksittäisten ihmisten rooli nähdään harvoin merkittävänä. Kriittisen ajattelun ja yleissivistyksen kehittäminen nousevat esiin, kun opettajat arvioivat historian tarkoitusta ja merkitystä oppiaineena. Opetuksen tärkeimpinä tehtävinä he pitävät historiaan kohdistuvan kiinnostuksen herättämistä ja historiallisen ajattelun opettamista. Arvioidessaan oppilaidensa historiakäsityksiä opettajat uskovat nuorten pitävän historiaa ennen kaikkea nykytilannetta taustoittavana ja yleissivistävänä oppiaineena. He ajattelevat oppilaiden olevan erityisen kiinnostuneita sotahistoriasta ja sotakeskeisyys onkin yksi opetusta leimaavista piirteistä. Opettajat itse kuluttavat historiakulttuurin tuotteista enemmän elokuvia ja uutta mediaa kuin perinteistä historiallista kirjallisuutta ja kokevat oppilaiden kiinnostuksen kohteet samankaltaisiksi. Vaikuttaa siltä, että historia oppiaineena koetaan osittain yhteiskunnan muusta historiakulttuurista erillisenä historian muotona. Vielä toistaiseksi historiatietoisuuden rakentaminen ei myöskään ole itsestään selvä osa suomalaista historianopetusta. Koulussa opetettavasta historiasta näyttää lähes kokonaan puuttuvan historian moraalinen ulottuvuus ja tulevaisuusnäkökulma. Historiatietoisuuden kehittämisen kannalta olennaista olisi rohkaista oppilaita henkilökohtaisen historiasuhteen luomiseen. Arvioitaessa historiatietoisuuden rakentumista osana historianopetusta tuleekin pohtia, millaista historiaa haluamme koulussa opetettavan. Jatkossa aihetta voisi lähestyä esimerkiksi pohtimalla sitä, asemoivatko opettajat itsensä ensisijaisesti pedagogiikan vai historian ammattilaisiksi. Mielenkiintoista olisi myös verrata suomalaista historianopetusta vaikkapa yhdysvaltalaiseen opetukseen. Se että opettajat kokevat yksittäisen ihmisen merkityksen historian toimijana vähäiseksi, on yksi tutkielman yllättävimpiä tuloksia ja ansaitsisi oman jatkotutkimuksensa, samoin tässä tutkimuksessa esiin tuleva opettajien nuoremman polven varautuneelta vaikuttava suhtautuminen historianopetuksen merkitykseen

Regulation of Osteoblast Differentiation and Gene Expression by Phosphodiesterases and Bioactive Peptides

Bone is a mineralized tissue that enables multiple mechanical and metabolic functions to be carried out in the skeleton. Bone contains distinct cell types: osteoblasts (bone-forming cells), osteocytes (mature osteoblast that embedded in mineralized bone matrix) and the osteoclasts (bone-resorbing cells). Remodelling of bone begins early in foetal life, and once the skeleton is fully formed in young adults, almost all of the metabolic activity is in this form. Bone is constantly destroyed or resorbed by osteoclasts and then replaced by osteoblasts. Many bone diseases, i.e. osteoporosis, also known as bone loss, typically reflect an imbalance in skeletal turnover. The cyclic adenosine monophosphate (cAMP) and the cyclic guanosine monophosphate (cGMP) are second messengers involved in a variety of cellular responses to such extracellular agents as hormones and neurotransmitters. In the hormonal regulation of bone metabolism, i.e. via parathyroid hormone (PTH), parathyroid hormone-related peptide (PTHrp) and prostaglandin E2 signal via cAMP. cAMP and cGMP are formed by adenylate and guanylate cyclases and are degraded by phosphodiesterases (PDEs). PDEs determine the amplitudes of cyclic nucleotide-mediated hormonal responses and modulate the duration of the signal. The activities of the PDEs are regulated by multiple inputs from other signalling systems and are crucial points of cross-talk between the pathways. Food-derived bioactive peptides are reported to express a variety of functions in vivo. The angiotensin-converting enzymes (ACEs) are involved in the regulation of the specific maturation or degradation of a number of mammalian bioactive peptides. The bioactive peptides offer also a nutriceutical and a nutrigenomic aspect to bone cell biology. The aim of this study was to investigate the influence of PDEs and bioactive peptides on the activation and the differentiation of human osteoblast cells. The profile of PDEs in human osteoblast-like cells and the effect of glucocorticoids on the function of cAMP PDEs, were investigated at the mRNA and enzyme levels. The effects of PDEs on bone formation and osteoblast gene expression were determined with chemical inhibitors and siRNAs (short interfering RNAs). The influence of bioactive peptides on osteoblast gene expression and proliferation was studied at the mRNA and cellular levels. This work provides information on how PDEs are involved in the function and the differentiation of osteoblasts. The findings illustrate that gene-specific silencing with an RNA interference (RNAi) method is useful in inhibiting, the gene expression of specific PDEs and further, PDE7 inhibition upregulates several osteogenic genes and increases bALP activity and mineralization in human mesenchymal stem cells-derived osteoblasts. PDEs appear to be involved in a mechanism by which glucocorticoids affect cAMP signaling. This may provide a potential route in the formation of glucocorticoid-induced bone loss, involving the down-regulation of cAMP-PDE. PDEs may play an important role in the regulation of osteoblastic differentiation. Isoleucine-proline-proline (IPP), a bioactive peptide, possesses the potential to increase osteoblast proliferation, differentiation and signalling.Monet luusairaudet, kuten osteoporoosi, johtuvat epätasapainosta luun uusiutumiskierrossa. Luusairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on tärkeää ymmärtää niitä tekijöitä, jotka säätelevät luukudoksen aineenvaihduntaa ja fysiologiaa. Osteoblastit ovat luuston soluja, jotka vastaavat luunmuodostuksesta. Solujen toimintaa ohjaavat solun sisäiset ja ulkoiset signaalit, jotka voivat tehostaa tai heikentää solun jakautumista, erilaistumista ja elinikää. Osteoblastien lukumäärä ja aktiivisuus vaikuttavat luukudoksen määrään ja laatuun, jolla on iso merkitys luun kestävyyteen ja murtuma-alttiuteen. Väitöskirjatyön osatöissä I-III tutkittiin luutamuodostavien solujen signaalivälitystä, toimintaa ja erilaistumista in vitro. Syklinen AMP (cAMP) on tärkeä luun aineenvaihduntaa säätelevä toisiolähetti mm. kilpirauhashormonin vaikutukset välittyvät sen kautta. Fosfodiesteraasit (PDE:t) ovat entsyymejä, jotka inaktivoivat cAMP:in. PDE perheitä on 11 ja niiden luustovaikutukset saattavat vaihdella. Väitöskirjatyössä kartoitettiin ihmisen luuta muodostavien solujen PDEiden ilmenemistä, selvitettiin PDE7 ja PDE8 geenien hiljentämisen luusoluvaikutuksia ja tutkittiin synteettisen glukokortikoidin vaikutusta osteoblastien cAMP:hen, fosfodiesteraasigeenien ilmenemiseen ja aktiivisuuteen. Osatyössä IV tutkittiin kolmen bioaktiivisen peptidin IPP, LKP ja VPP lyhytaikaisvaikutusta osteoblastien geenien ilmenemiseen ja solujen jakautumiseen. Proteiinien peptidit toimivat elimistön rakennusaineena, mutta ohjaavat myös solujen toimintaa. Vaikka PDE:t ovat tärkeä osa solun signaalivälitystä, niista tiedetään hyvin vähän luusoluissa. Fosfodiesteraasi-estäjistä on tullut tärkeitä terapeuttisia aineita monen sairauden, kuten sydämen vajaatoiminnan, masennuksen, astman ja impotenssin hoidossa. Tunnetuin fosfodiesteraasi-estäjistä lienee sildenafiilisitraatti (Viagra®). Väitöskirjatyö valaiseen osteoblastien fosfodiestraasientsyymien ilmenemistä ja estämisen seurauksia luuta muodostaviin soluihin. PDE7:n toiminnan estäminen lisää osteoblastien erilaistumista ja mineraalin muodostamista. Deksametasoni, kortisonijohdos vähentää PDE4:n entsyymi-aktiivisuutta luuta muodostavissa soluissa. Glukokortikoideja käytetään hillitsemään tulehdusreaktioita ja niiden pitkäaikaiskäytöllä on havaittu luustovaikutuksia. Luustoa heikentävä vaikutus saattaa osin välittyä PDE4:n toiminnan estämisen kautta. Fosfodiesteraasientsyymien aktiivisuuden hallittu ja kohdennettu säätely tarjoaa mahdollisuuden tehostaa osteoblastien erilaistumista ja toimintaa ja siten uuden luun muodostusta. IPP, yksi tutkituista bioaktiivisista peptideistä, lisäsi osteoblastisolujen jakautumista, ja erilaistumiseen, signaloitumiseen ja elinkykyyn vaikuttavien geenien ilmenemistä. Bioaktiivisten peptidien luusoluvaikutukset saattavat lisätä kiinnostusta funktionaalisia ja luustoaktiivisia peptidejä sisältävien ravintoaineiden kehittämiseen