Nutritive value for growing pigs of pekilo protein and torula yeast grown in spent sulphite liquour

The digestibility and nutritive value of pekilo protein (Paecilomyces varioti), and torula yeast (Candida utilis) were determined for four pigs weighing 35—50kg. The proportion of pekilo or torula was 30% of the barley-based diet. The crude fat was determined by the standard ether extraction method and by the HCl-ether method. The first method indicated a low fat content and a highly negative digestibility of fat, but the second showed that the pig is able to digest and absorb a large part of the ether-insoluble fat. The energy value thereby increased 14 % for pekilo and 12 % for torula over those obtained by the conventional ether method. The same energy value was obtained for barley by both methods. The energy values (HCI-ether method) obtained for pekilo and torula were 0.96 and 0.95 F.U./kg DM(F. U. = 0.7 kg starch), or 13.41 and 12.98 MJ ME/kg DM, respectively. The protein values, corrected for nucleic acid nitrogen, were 434 and 358g DCP/kg DM. The only significant difference between pekilo and torula was the DCP value (P< 0.001). The nitrogen balances in the pekilo and torula trials were very high and identical (24.4 and 24.0 g N/d), confirming the value of these feeds as protein supplements to cereal feeds for pigs

Effect of nitrogen fertilization on the protein quality of timothy grass and silage

Timothy grass given N fertilizer at the rates of 40, 80 and 120 kg N/ha was preserved in 3 glass-fibre silos of 0.4 m3. The crude protein content of DM in the grass increased with the increase of N fertilization as follows: N40 14.8 %, N80 18.4 % and N120 22.1 %, but the proportion of true protein in crude protein decreased: N40 82 %, N80 78 % and N120 76 %. The proportion of watersoluble N in the total N in the grass was: N40 27 %, N80 30 % and N120 33 %. The higher was the N fertilization level, the more rapidly was the protein of the grass degraded in the rumen. The amino acid profile of the protein was similar at all the N fertilization levels. The quality of all the silages was good. The NH3-N fraction of total N was 2.8—3.9 % and the proportion of water-soluble N in total N was 51—55 %, In silage the decrease during ensiling in the proportion of true protein in crude protein and the increase in the proportion of water-soluble N in total N were smaller than in the other silages. The rumen degradability of protein during the first two hours was also lowest in this silage

Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa : Tulevaisuuden vaihtoehtoja

Rahapelihaitat nähdään yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta suuriksi, minkä johdosta asiaan on katsottu välttämättömäksi puuttua lainsäädännöllisin keinoin ja lisäämällä rahapelaamisen vastuullisuustoimia. Tämän lisäksi rahapeliautomaatteja on pidetty suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Veikkaus Oy arvioi, että toimenpiteiden seurauksena valtiolle tuloutetut vuosittaiset rahapelituotot vähenevät noin 300 miljoonalla eurolla. Samalla kun rahapelihaitat vähenevät, tämä merkitsee rahapelituotoilla rahoitettujen edunsaajien rahoituksen alenemista. Selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittämistyölle. Työryhmä asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Edunsaajien ja kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen mitoittaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden arviointi tarvitsee huolellisen valmistelun ja suunnitelman. Rahoituksen vakautta voitaisiin lisätä, mikäli rahoituksen mittaluokka voitaisiin määrittää yhtä vaalikautta pidemmäksi ajaksi. Työryhmä arvioi, että uudistus voitaisiin toteuttaa vuoden 2024 alusta alkaen

Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista

Tässä raportissa tarkastellaan, mitä viranomaisten rekisterit kertovat Suomesta lasten ja nuorten kasvuympäristönä. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa on seurattu jo yli 25 vuoden ajan, ja heidän elämästään on kertynyt viranomaisten rekistereihin paljon merkintöjä. Tulokset osoittavat Suomen olevan nuorille ympäristö, jossa elämä etenee koulutusjärjestelmän askelmilta toisille ja myöhemmin työelämään. Osalle nuorista kertyy ongelmia elämänkaaren eri vaiheissa. Ongelmat myös kasautuvat. Raportin aiheina ovat nuorten terveys, koulutus, työllisyys, työkyvyttömyys, toimeentulo, kuntoutus, lastensuojelu, muuttoliike, alueellinen eriytyminen sekä näiden tekijöiden yhteys vanhempien hyvinvointiin. Uutena avauksena tarkastellaan työllistymistä ja työttömyyttä elämänkaaren eri vaiheissa sekä muuttoliikkeen vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Teos osoittaa hyvinvointierojen taustalla olevan rakenteellisia tekijöitä. Kirjoittajat korostavat, että nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi tulisi kiinnittää huomio syrjäytymisen tunnistettuihin riskitekijöihin. Raportti soveltuu sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, työllistymisestä, nuorisopolitiikasta sekä hyvinvointityöstä kiinnostuneille.Tämän vanhan painoksen korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-712-1</a

Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista

Tässä raportissa tarkastellaan, mitä viranomaisten rekisterit kertovat Suomesta lasten ja nuorten kasvuympäristönä. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa on seurattu jo yli 25 vuoden ajan, ja heidän elämästään on kertynyt viranomaisten rekistereihin paljon merkintöjä. Tulokset osoittavat Suomen olevan nuorille ympäristö, jossa elämä etenee koulutusjärjestelmän askelmilta toisille ja myöhemmin työelämään. Osalle nuorista kertyy ongelmia elämänkaaren eri vaiheissa. Ongelmat myös kasautuvat. Raportin aiheina ovat nuorten terveys, koulutus, työllisyys, työkyvyttömyys, toimeentulo, kuntoutus, lastensuojelu, muuttoliike, alueellinen eriytyminen sekä näiden tekijöiden yhteys vanhempien hyvinvointiin. Uutena avauksena tarkastellaan työllistymistä ja työttömyyttä elämänkaaren eri vaiheissa sekä muuttoliikkeen vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Teos osoittaa hyvinvointierojen taustalla olevan rakenteellisia tekijöitä. Kirjoittajat korostavat, että nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi tulisi kiinnittää huomio syrjäytymisen tunnistettuihin riskitekijöihin. Raportti soveltuu sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, työllistymisestä, nuorisopolitiikasta sekä hyvinvointityöstä kiinnostuneille

Pienten yritysten luotonantoprosessissa käytettävän oh-jeistuksen parantaminen – Case luottolaitos X

Työmme tarkoituksena on lisätä Luottolaitos x:n henkilöstön valmiuksia yritysten luotonanto-prosessissa. Syksyllä 2007 vapaamuotoisessa keskustelussa Luottolaitos x:n kahdessa eri kont-torissa muutaman toimihenkilön kanssa ilmeni kehittämistarpeita luotonantoprosessissa käy-tettävää ohjeistusta kohtaan. Kiinnostuimme selvittämään, kuinka kolmessa eri konttoreissa hallitaan luotonmyöntöprosessin kulku, ohjeistuksen haku ja sen käyttö ja kuinka hyvin toimi-henkilöt kokevat osaavansa lukea luottoa hakevan yrityksen tilinpäätöstä. Nykyinen ohjeistus luotonantoon löytyy yrityksen intranetistä ja pankin sekä konttorien levyiltä vaihdellen vuosil-ta 2005 – 2008. Ohjeistus on hajautunut eri kansioihin. Lähdimme selvittämään yritysten luotonantoprosessissa käytettävän ohjeistuksen toimivuutta ja toimihenkilöiden tilinpäätöksen tulkinnan osaamista kvalitatiivisella vertailevalla tutkimuk-sella. Selvitimme kyselyn avulla yrityspankkilaisten ja konttorissa työskentelevien toimihenki-löiden osaamisessa olevia eroja. Lähetimme kyselyn Luottolaitoksen kolmeen eri konttoriin, sekä yksityis- että yrityslainojen parissa työskenteleville henkilöille. Haastattelimme myös Luottolaitos x:ssä työskentelevää yritysluototusta hoitavaa toimihenkilöä selvittääksemme luotonmyöntöprosessin rungon. Kyselymme tuloksena selvisi, että noin puolet yrityslainoja hoitavista työntekijöistä kokee osaavansa tulkita tilinpäätöstä ja käyttää siitä löytyvää ohjeistusta, kun taas toinen puolikas kokee, lähinnä lyhyestä pankkitaustastaan johtuen osaamisessaan ja valmiuksissaan selviä puutteita. Haastattelua käytimme pohjana kun työstimme ohjeistuksesta selkeämpää ja poh-dimme kehitysmahdollisuuksia toimihenkilöiden vaikeina pitämiin asioihin. Käytimme tunnus-lukujen laskemisen ohjeistuksen pohjana niitä tunnuslukuja, joita yritysluototuksen asiantun-tija piti tärkeänä. Tuloksena haastattelusta saimme rautalankaversion luotonantoprosessista, josta käy läpi kokeneen yrityspankkilaisen näkemys asioiden tärkeysjärjestyksestä ja luotto-päätöksen myöntöön tai kieltävään päätökseen eniten vaikuttavat seikat. Kvalitatiivisen kyselyn ja haastattelun pohjalta lähdimme työstämään nykyistä luotonantopro-sessiin liittyvää ohjeistusta. Siirsimme intranetissä ja pankin ja konttoreiden levyasemilla olevat ohjeistukset saman kansion alle. Sinne tulivat ohje tärkeimpien tunnuslukujen laskemi-seen, yritystietolomake sekä ohjeistus luotonantoprosessin etenemiseen.Improving small companies’ instructions of credit negotiations The purpose of this thesis was to identify employees’ lack of knowledge regarding credit ne-gotiations and to develop the current instructions to improve the knowledge. This study’s topics are the personnel’s ability to: 1) interpret a financial statement 2) use the instructions correctly 3) know how to act in credit negotiations, which includes also knowing what docu-ments are needed from the company as a customer. The idea arose in autumn 2007 when some of the staff members from two units were discuss-ing that there is too little capacity to accomplish the tasks and limited information available for personnel when discussing funding with clients. The focus of this study was to examine how well people working in three different units know how to act in the credit process and how well employees find the needed information, know how to use it and how to interpret a financial statement. Contemporary guidelines can be found from the Bank’s intranet. Most of the information is situated in different files. The results of this thesis have been based on a qualitative comparative inquiry sent to the people working in Credit institution x’s three different units and an employee’s interview with expertise in credit negotiations. Most of those who responded to the questionnaire are working daily with companies and entrepreneurs. The meaning of the inquiry was to clarify the usefulness of the current instructions and how much the staff knows about the balance sheet and income statement. This research showed that there are big differences in expertise between the people in the corporate bank and in the units where most of the clients are normal householders. The schema of the credit negotiations has been based on the interview. The result of the survey was that approximately half of the people negotiating corporate fi-nance know how to interpret a financial statement and use the information from it whereas the other half has a lack of knowledge that prevents success in credit negotiations. The re-sults supported the hypothesis made after the first discussions with personnel: instructions have to be improved. The interview and the questionnaire have been the base for the conclusions and solutions suggested to improve the learning of difficult subjects. As improvements, the information from the intranet and different files has been moved under the same file. The file also in-cludes information about the most important key ratios, different corporate forms and a schema of the credit negotiation to aim for.Työn liitteenä excel-taulukko tunnuslukujen laskemista varten

Valkuaisen ja energian suhde lypsylehmien rehussa

vokKirjasto Aj-

Lihasian rehu: Kuoretonta ohraa verrattiin normaaliohraan

vokKirjasto Aj-

Sulfiittijäteliemessä viljeltyjen kotimaisten mikrobituotteiden rehuarvo lihasialla

The digestibility and nutritive value of pekilo protein (Paecilomyces varioti), and torula yeast (Candida utilis) were determined for four pigs weighing 35—50kg. The proportion of pekilo or torula was 30% of the barley-based diet. The crude fat was determined by the standard ether extraction method and by the HCl-ether method. The first method indicated a low fat content and a highly negative digestibility of fat, but the second showed that the pig is able to digest and absorb a large part of the ether-insoluble fat. The energy value thereby increased 14 % for pekilo and 12 % for torula over those obtained by the conventional ether method. The same energy value was obtained for barley by both methods. The energy values (HCI-ether method) obtained for pekilo and torula were 0.96 and 0.95 F.U./kg DM(F. U. = 0.7 kg starch), or 13.41 and 12.98 MJ ME/kg DM, respectively. The protein values, corrected for nucleic acid nitrogen, were 434 and 358g DCP/kg DM. The only significant difference between pekilo and torula was the DCP value (P< 0.001). The nitrogen balances in the pekilo and torula trials were very high and identical (24.4 and 24.0 g N/d), confirming the value of these feeds as protein supplements to cereal feeds for pigs.Pekilon ja silvan(torula-hiiva) rehuarvo määritettiin neljällä 35—50 kg painoisella lihasialla sulavuuskokeessa, missä perusrehuna oli ohra ja pekiloa tai silvaa oli 30 % dieetistä. Raakarasva määritettiin sekä virallisen rehuanalyysin eetterimenetelmällä että 4 N HCI-keiton jälkeen eetterillä. Edellisellä saatiin matala rasvapitoisuus ja vahvasti negatiivinen sulavuuskerroin. Jälkimmäinen osoitti, että sika pystyy sulattamaan niin paljon eetteriin liukenematonta rasvaa, että HCI-eetterimenetelmällä tulee pekilolle 14 % ja Silvalle 12 % parempi ja nähtävästi oikeampi ry-arvo. Ohralle sen sijaan saatiin sama energia-arvo kummallakin rasvamäärityksellä. Menetelmän tarkistus lienee siten tarpeen vain joillakin erikoisilla rehuilla, kuten juuri mikrobituotteilla. Todetut energia-arvot olivat pekilolle ja Silvalle 0.96 ja 0.95 ry/kg ka tai muuntokelpoisena energiana 13.41 ja 12.98 MJ ME/kg ka. Srv-arvoihin tehtiin nukleiinihappokorjaus, mikä alensi arvoja noin 10%. Korjatut arvot olivat pekilolle 434 ja Silvalle 358 g srv/kg ka. Valkuaisarvo oli ainoa, missä nämä kaksi rehua merkitsevästi poikkesivat toisistaan (