Julkisen sektorin palveluseteleistä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Viime aikoina julkisen sektorin palveluntuotanto on joutunut kasvavan kritiikin kohteeksi. Erityisesti huolenaiheena on ollut pelko rahoituksen riittävyydestä ja palvelun tarjonnan kyvystä vastata kansalaisten tarpeisiin. Yksi keino muuttaa perinteistä palvelurakennetta olisi palvelusetelien käyttö. Palvelusetelillä tarkoitetaan tässä järjestelmiä, joissa julkinen sektori vastaa ainakin osittain palvelun rahoituksesta, mutta palvelun tarjonnasta huolehtii yksityinen ja kolmas sektori. Palvelusetelien eduiksi on sanottu niiden kustannustehokkuutta ja refleksiivisyyttä, kykyä vastata nopeasti muuttuvaan palvelutarpeeseen. Haittapuolia ovat mahdollisuudet palvelun tarjoajien suorittamaan kermankuorintaan ja tähän liittyvä lisääntynyt valvonnan tarve. Tämän työn päätavoitteena on esittää palvelusetelin määritelmä, käydä läpi viimeaikaista palvelusetelikirjallisuutta, ja selvittää sitä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palvelusetelipäätökseen kunnissa. Tutkielman empiirisessä osiossa käydään ensiksi läpi Suomen kunnille suunnattua kyselyä, jossa selvitetään palvelusetelien yleisyyttä kuntien sosiaalipalveluissa. Varsinainen empiirinen analyysi on tehty kuntien päätöksestä valita palveluseteli yhdeksi mahdollisuudeksi lasten päivähoidon järjestämisessä. Analyysimenetelmänä on käytetty diskreetin valinnan logitmallia. Päätökseen vaikuttaneiden muuttujien valintaa on pyritty hakemaan transaktiokustannusten politiikan näkökulmasta. Suoritetun kyselyn perusteella palvelusetelit eivät ole kovin yleisiä, mutta kiinnostus ja suosio ovat olleet kasvussa. Palveluseteli merkitsee palvelurakenteen radikaalia muutosta. Transaktiokustannusten politiikan mukaan organisaation olemassa olevalla rakenteella on vahva etusija päätöksenteossa ohi varsinaisten päättäjien eli äänestäjien. Tehty analyysi lasten päivähoidossa antaa viitteitä, ettei näkemys ole aivan vailla perusteita. Muutoshalukkuutta näyttäisi estävän henkilökunnan vastustus ja lisäävän porvaripuolueiden vahva kannatus kunnassa. Tärkeimmät selittävät muuttujat löytyivät kuitenkin kunnan alueellisista ja väestöllisistä tekijöistä, joka tukee käsitystä palvelusetelien nopeudesta vastata muuttuneeseen palveluntarjontaan. Sen sijaan kuntien taloudellisella tilanteella ei nähty olevan vaikutuksia päätöksentekoon

Exploring safety culture in the Finnish ambulance service with Emergency Medical Services Safety Attitudes Questionnaire

Publisher Copyright: © 2021, The Author(s).Background: Emergency Medical Services (EMS) is, by its nature, a challenging context that may create risks for both patients and employees. It is also known that an organisation’s safety culture has an influence on both patient and employee safety. Finnish EMS organisations lack knowledge of how their safety culture is perceived by their employees. Aim: This study aims to test the psychometric properties of the Emergency Medical Services Safety Attitudes Questionnaire (EMS-SAQ) in a Finnish EMS setting. We also explore the connections between individual- and organisation-based characteristics and safety attitudes in the Finnish EMS. Methods: A cross-sectional survey study design was used. The EMS-SAQ was used to collect data via social media. The instrument measures six domains of workplace safety culture: safety climate, teamwork climate, perceptions of management, job satisfaction, working conditions and stress recognition. The 5-point Likert scale was converted to a 100-point scale and mean ≥ 75 was dichotomized as a positive. Confirmatory factor analysis (CFA) was carried out to validate the EMS-SAQ in a Finnish setting. Other results were analysed by using non-parametric tests. Results: 327 responses were included in the analysis. CFA showed that the total EMS-SAQ model had acceptable goodness-of-fit values in the Finnish EMS setting. Total mean scores for each safety culture domain were identified non-positively (mean score < 75); safety climate 60.12, teamwork climate 60.92, perceptions of management 56.31, stress recognition 64.55, working conditions 53.43 and job satisfaction 70.36. Higher education was connected to lower job satisfaction and the teamwork climate within the individual characteristics. All organisation-based characteristics caused at least one significant variation in the safety culture domain scores. Working area significantly affected (p < 0.05) five out of the six safety culture domain scores. Conclusions: The EMS-SAQ is a valid tool to evaluate safety culture among the Finnish EMS organisations; it offers a novel method to evaluate safety and patient safety within the Finnish EMS organisations. According to the findings, the organisation-based characteristics more likely had an impact on safety attitudes than did the individual-based characteristics. Therefore, it is suggested that the Finnish EMS organisations undertake safety culture development at the organisational level.Peer reviewe

Selvitys kustannusvaikuttavuuden käyttämisestä yhtenä terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelykriteerinä

Suomen terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemistä ohjaa kolme pääperiaatetta. Terveysongelman merkittävyys arvioidaan käyttäen sekä lääketieteellistä tietoa että yhteiskunnallisia arvoja. Lääketieteellisten palvelujen, menetelmien, perusteltavuutta arvioidaan suhteuttamalla niiden vaikuttavuus ja turvallisuus terveysongelman vakavuuteen. Kolmanneksi otetaan huomioon eettisiä näkökohtia sekä menetelmän ollessa vaikuttavuudeltaan vähäinen huomioidaan myös kustannukset. Myös yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän taloudellista kokonaiskantokykyä ja terveydenhuollon organisointiin liittyviä näkökohtia arvioidaan. Koska lainsäädäntö ja nykyiset käytännöt eivät anna kovin paljon suuntaa sille, kuinka Palveluvalikoimaneuvoston suositusten ja lausuntojen valmistelussa tulisi ottaa huomioon kustannus- ja kustannusvaikuttavuustieto, tilasi Palveluvalikoimaneuvosto tämän selvityksen saadakseen lisätietoa näiden arvioimisesta. Selvitys tilattiin Summaryx oy:ltä ja sen ovat tehneet kolme asiantuntijaa, joilla on vankkaa kokemusta sekä terveystaloustieteestä että terveydenhuollon menetelmien arvioimisesta. Selvityksen keskeiset osa-alueet ovat: Kustannusvaikuttavuuden ja muiden keskeisten käsitteiden määrittely Taloudellisen arvioinnin vahvuuksien ja heikkouksien esitteleminen Kynnysarvot ja niiden käyttö Taloudellisen arvioinnin sovellettavuus priorisoinnissa, esimerkkinä NICE Kustannusvaikuttavuustiedon saatavuus Suomen terveydenhuollossa Miten PALKO voisi toteuttaa kustannusvaikuttavuuden arviointia työssään Selvityksessä kuvataan ja arvioidaan mahdollisuuksia käyttää kustannusvaikuttavuutta yhtenä terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelyn kriteerinä. Lisäksi tekijät esittävät näkemyksiään siitä, miten PALKO voisi käytännössä käyttää tietoja kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta apuna päätöksenteossaan. Tekijät toteavat, että heidän mukaansa joissakin tilanteissa palvelujen kokonaistaloudellisuutta ja kokonaisvaikutuksia voitaisiin arvioida kustannus-seuraamusanalyysilla, joka mm. huomioi vaikutukset koko terveydenhuoltojärjestelmään. He pitäisivät hyödyllisenä, jos lainsäädäntö jatkossa ottaisi kantaa siihen, kuinka kustannustieto ja kustannusvaikuttavuustieto otettaisiin huomioon terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemisessä

Selvitys kustannusvaikuttavuuden käyttämisestä yhtenä terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelykriteerinä - korjattu laitos

Suomen julkisen sektorin terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemistä ohjaa kolme pääperiaatetta. Ensinnäkin arvio terveysongelman merkittävyydestä perustuu aina lääketieteelliseen tietoon ja yhteiskunnan arvoihin. Lääketieteellisten palvelujen ja menetelmien perusteltavuutta arvioidaan suhteuttamalla niiden vai-kuttavuus ja turvallisuus terveysongelman vakavuuteen. Kolmanneksi otetaan huomioon terveysongelmaan liittyvät eettiset näkökohdat, ja jos palvelun tai menetelmän vaikuttavuus on vähäinen, huomioidaan myös kustannukset. Näiden pääperiaatteiden lisäksi myös yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän taloudelliseen kokonaiskantokykyyn ja terveydenhuollon organisointiin liittyvät näkökohtia on tärkeää arvioida. Koska nykyiset käytännöt ja lainsäädäntö eivät anna selvää ohjausta sille, kuinka Palveluvalikoimaneuvoston suositusten ja lausuntojen valmistelussa tulisi käyttää kustannus- ja kustannusvaikuttavuustietoa, tilasi Palveluvalikoimaneuvosto tämän selvityksen saadakseen lisätietoa asiasta. Selvitys tilattiin Summaryx Oy:ltä ja sen työsti kolme asiantuntijaa, joilla on vankkaa kokemusta sekä terveystaloustieteestä että terveydenhuollon menetelmien arvioinnista. Selvityksen keskeiset osa-alueet ovat: • Kustannusvaikuttavuuden ja eräiden muiden keskeisten käsitteiden määrittely • Taloudellisen arvioinnin vahvuuksien ja heikkouksien esitteleminen • Kynnysarvot ja niiden käyttö • Taloudellisen arvioinnin sovellettavuus priorisoinnissa, esimerkkinä NICE • Kustannusvaikuttavuustiedon saatavuus Suomen terveydenhuollossa • Miten PALKO voisi toteuttaa kustannusvaikuttavuuden arviointia työssään Selvityksessä kuvataan ja arvioidaan mahdollisuuksia käyttää kustannusvaikuttavuutta yhtenä terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelyn kriteerinä. Lisäksi tekijät esittävät näkemyksiään siitä, miten PALKO voisi käytännössä hyödyntää tietoja kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tukena päätöksenteossaan. Tekijät toteavat, että joissakin tilanteissa palvelujen kokonaistaloudellisuutta voitaisiin arvioida kustannus-seuraamusanalyysilla, joka mm. huomioi vaikutukset koko terveydenhuoltojärjestelmään. He pitäisivät hyödyllisenä, että lainsäädäntö jatkossa ottaisi kantaa siihen, kuinka tietoa kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tulisi ottaa huomioon terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemisessä

Return to work after subacromial decompression, diagnostic arthroscopy, or exercise therapy for shoulder impingement : a randomised, placebo-surgery controlled FIMPACT clinical trial with five-year follow-up

Background: Arthroscopic subacromial decompression is one of the most commonly performed shoulder surgeries in the world. It is performed to treat patients with suspected shoulder impingement syndrome, i.e., subacromial pain syndrome. Only few studies have specifically assessed return-to-work rates after subacromial decompression surgery. All existing evidence comes from open, unblinded study designs and this lack of blinding introduces the potential for bias. We assessed return to work and its predictors in patients with shoulder impingement syndrome in a secondary analysis of a placebo-surgery controlled trial. Methods: One hundred eighty-four patients in a randomised trial had undergone arthroscopic subacromial decompression (n = 57), diagnostic arthroscopy, a placebo surgical intervention, (n = 59), or exercise therapy (n = 68). We assessed return to work, defined as having returned to work for at least two follow-up visits by the primary 24-month time point, work status at 24 and 60 months, and trajectories of return to work per follow-up time point. Patients and outcome assessors were blinded to the assignment regarding the arthroscopic subacromial decompression vs. diagnostic arthroscopy comparison. We assessed the treatment effect on the full analysis set as the difference between the groups in return-to-work rates and work status at 24 months and at 60 months using Chi-square test and the predictors of return to work with logistic regression analysis. Results: There was no difference in the trajectories of return to work between the study groups. By 24 months, 50 of 57 patients (88%) had returned to work in the arthroscopic subacromial decompression group, while the respective figures were 52 of 59 (88%) in the diagnostic arthroscopy group and 61 of 68 (90%) in the exercise therapy group. No clinically relevant predictors of return to work were found. The proportion of patients at work was 80% (147/184) at 24 months and 73% (124/184) at 60 months, with no difference between the treatment groups (p-values 0.842 and 0.943, respectively). Conclusions: Arthroscopic subacromial decompression provided no benefit over diagnostic arthroscopy or exercise therapy on return to work in patients with shoulder impingement syndrome. We did not find clinically relevant predictors of return to work either.Peer reviewe

Effectiveness of a Targeted Occupational Health Intervention in Workers with High Risk of Sickness Absence: Baseline Characteristics and Adherence as Effect Modifying Factors in a Randomized Controlled Trial

Peer reviewe

Finnish Trial on Practices of Anterior Cervical Decompression and Fusion (FACADE): a protocol for a prospective randomised non-inferiority trial comparing outpatient versus inpatient care

Peer reviewe

Ad5/3 is able to avoid neutralization by binding to erythrocytes and lymphocytes

Oncolytic adenoviruses are promising cancer therapeutic agents. Clinical data have shown adenoviruses' ability to transduce tumors after systemic delivery in human cancer patients, despite antibodies. In the present work, we have focused on the interaction of a chimeric adenovirus Ad5/3 with human lymphocytes and human erythrocytes. Ad5/3 binding with human lymphocytes and erythrocytes was observed to occur in a reversible manner, which allowed viral transduction of tumors, and oncolytic potency of Ad5/3 in vitro and in vivo,with or without neutralizing antibodies. Immunodeficient mice bearing xenograft tumors showed enhanced tumor transduction following systemic administration, when Ad5/3 virus was bound to lymphocytes or erythrocytes (P <0.05). In conclusion, our findings reveal that chimeric Ad5/3 adenovirus reaches non-injected tumors in the presence of neutralizing antibodies: it occurs through reversible binding to lymphocytes and erythrocytes.Peer reviewe

Minimal important difference and patient acceptable symptom state for pain, Constant-Murley score and Simple Shoulder Test in patients with subacromial pain syndrome

Abstract Background The results of clinical trials should be assessed for both statistical significance and importance of observed effects to patients. Minimal important difference (MID) is a threshold denoting a difference that is important to patients. Patient acceptable symptom state (PASS) is a threshold above which patients feel well. Objective To determine MID and PASS for common outcome instruments in patients with subacromial pain syndrome (SAPS). Methods We used data from the FIMPACT trial, a randomised controlled trial of treatment for SAPS that included 193 patients. The outcomes were shoulder pain at rest and on arm activity, both measured with the 0–100 mm visual analogue scale (VAS), the Constant-Murley score (CS), and the Simple Shoulder Test (SST). The transition question was a five-point global rating of change. We used three anchor-based methods to determine the MID for improvement: the receiver operating characteristic (ROC) curve, the mean difference of change and the mean change methods. For the PASS, we used the ROC and 75th percentile methods and calculated estimates using two different anchor question thresholds. Results Different MID methods yielded different estimates. The ROC method yielded the smallest estimates for MID: 20 mm for shoulder pain on arm activity, 10 points for CS and 1.5 points for SST, with good to excellent discrimination (areas under curve (AUCs) from 0.86 to 0.94). We could not establish a reliable MID for pain at rest. The PASS estimates were consistent between methods. The ROC method PASS thresholds using a conservative anchor question threshold were 2 mm for pain at rest, 9 mm for pain on activity, 80 points for CS and 11 points for SST, with AUCs from 0.74 to 0.83. Conclusion We recommend the smallest estimate from different methods as the MID, because it is very unlikely that changes smaller than the smallest MID estimate are important to patients: 20 mm for pain VAS on arm activity, 10 points for CS and 1.5 points for SST. We recommend PASS estimates of 9 mm for pain on arm activity, 80 points for CS, and 11 points for SST. Trial registration ClinicalTrials.gov NCT00428870 (first registered January 29, 2007)

Finnish Trial on Practices of Anterior Cervical Decompression and Fusion (FACADE): A protocol for a prospective randomised non-inferiority trial comparing outpatient versus inpatient care

IntroductionAlthough a great majority of patients with cervical radiculopathy syndrome can successfully be treated non-operatively, a considerable proportion experience persistent symptoms, severe enough to require neurosurgical intervention. During the past decade, cervical spine procedures have increasingly been performed on an outpatient basis and retrospective database analyses have shown this to be feasible and safe. However, there are no randomised controlled studies comparing outpatient care with inpatient care, particularly with emphasis on the patients’ perception of symptom relief and their ability to return to normal daily activities and work.Methods and analysisThis is a prospective, randomised, controlled, parallel group non-inferiority trial comparing the traditional hospital surveillance (inpatient, patients staying in the hospital for 1–3 nights after surgery) with outpatient care (discharge on the day of the surgery, usually within 6–8 hours after procedure) in patients who have undergone anterior cervical decompression and fusion procedure. To determine whether early discharge (outpatient care) is non-inferior to inpatient care, we will randomise 104 patients to these two groups and follow them for 6 months using the Neck Disability Index (NDI) as the primary outcome. We expect that early discharge is not significantly worse than the current care in terms of change in NDI. Non-inferiority will be declared if the mean improvement for outpatient care is no worse than the mean improvement for inpatient care, by a margin of 17.3%. We hypothesise that a shorter hospital stay results in more rapid return to normal daily activities, shorter duration of sick leave and decreased secondary costs to healthcare system. Secondary outcomes in our study are arm pain and neck pain using the Numeric Rating Scale, operative success (Odom’s criteria), patient’s satisfaction to treatment, general quality of life (EQ-5D-5L), Work Ability Score, sickness absence days, return to previous leisure activities and complications.Trial registration number NCT03979443.</p