Luontopohjaisten ratkaisujen käytännön toteuttaminen maakunnissa ja kunnissa

Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne ovat luonteeltaan monihyötyisiä: yhdellä ratkaisulla voidaan samaan aikaan vaikuttaa moneen ongelmaan, esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin haittoihin, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja tulehdusperäisten sairauksien yleistymiseen. Luontopohjaiset ratkaisut voivat perustua olemassa olevien luontoalueiden säilyttämiseen ja muokkaamiseen tai uusien ekosysteemien, kuten hulevesikosteikkojen tai viherkattojen, rakentamiseen. Hyvin suunnitellut luontopohjaiset ratkaisut edistävät kestävää kehitystä, parantavat kaupunkilaisten hyvinvointia ja lisäävät kaupunkien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Luontopohjaisten ratkaisujen lisäämiseksi suomalaisissa kaupungeissa tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tutkittu tieto, hyvät käytännöt ja aiemmat kokemukset auttavat luontopohjaisten ratkaisujen toimeenpanossa. Niitä tarvitaan eri ratkaisuvaihtoehtoja arvioitaessa, keskusteluissa eri toimijoiden välillä ja päätöksenteon tueksi

METSO luo yhteistyötä yli organisaatiorajojen

TiedonantoEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO edellyttää metsä- ja ympäristöalan toimijoiden yhteistyötä. Alueellisten ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden välinen yhteistyö on METSOn toteuttamisessa tiivistä ja pääosin sujuvaa. Metsäkeskusuudistus ja muutokset lainsäädännössä kuitenkin muuttavat vakiintuneita yhteistyösuhteita. Toimiva yhteistyö edellyttääkin jatkuvaa sopeutumista. METSO-kohteiden välittäminen sekä viestintään ja koulutuksiin liittyvä yhteistyö nousevat esiin tärkeinä METSOn toteuttajien yhteistyön muotoina. Yhteistyöstä koituu monia hyötyjä, ja erilaisten asiantuntijuuksien kohtaaminen on usein enemmän kuin osiensa summa. METSOn monipuoliset hankkeet edistävät yhteistyötä ja luovat uusia kumppanuuksia. Vaikka METSOn toteuttajien yhteistyö sujuu pääosin hyvin, on siinä myös kehitettävää. Sekä ELY- että metsäkeskustoimijat toivovat metsänhoitoyhdistyksiltä aktiivisempaa osallistumista METSOn toteutukseen. Metsäkeskuksen organisaatiouudistus ja kohteiden välitystoiminnan ohjautuminen ELYjen suuntaan luo asetelman, jossa metsänhoitoyhdistyksistä voi tulla entistä vahvemmin myös ELY-keskusten yhteistyökumppaneita. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi yhteistyötä tulisi lisätä metsänomistajien sekä kuntien ja seurakuntien kanssa. Yhteinen METSOn toteuttaminen voi parhaimmillaan kehittää metsätaloutta ympäristöystävällisempään suuntaan myös METSOn toteutuksen ulkopuolella

Yhteistoiminnallinen työskentely ja poikkitieteellisen asiantuntijuuden kehittyminen

Peer reviewe

The case of conflicting Finnish peatland management – Skewed representation of nature, participation and policy instruments

Peatlands that are close to a natural state are rich in biodiversity and are significant carbon storages. Simultaneously, peat resources are of interest to industry, which leads to competing interests and tensions regarding the use and management of peatlands. In this case study, we studied knowledge-management interactions through the development of participation and the resulting representation of nature (how nature was described), as well as the proposed and implemented conservation policy instruments. We focused on the years 2009-2015, when peatland management was intensively debated in Finland. We did an interpretative policy analysis using policy documents (Peatland Strategy; Government Resolution; Proposal for Conservation Programme) and environmental legislation as central data. Our results show how the representation of nature reflected the purpose of the documents and consensus of participants' values. The representation of nature changed from skewed use of ecosystem services to detailed ecological knowledge. However, simultaneously, political power changed and the planned supplementation programme for peatland conservation was not implemented. The Environment Protection Act was reformulated so that it prohibited the use of the most valuable peatlands. Landowners did not have the chance to fully participate in the policy process. Overall, the conservation policy instruments changed to emphasize voluntariness but without an adequate budget to ensure sufficient conservation.Peer reviewe

Recognizing the Interest of Forest Owners to Combine Nature‑Oriented and Economic Uses of Forests

DOI 10.1007/s11842-018-9397-2Protecting biodiversity within separate set-aside conservation areas has not been effective enough to halt its loss. Thus, new approaches to conserve biodiversity alongside production are needed. The non-market values of a forest may play an essential role when the forest owner decides the use of their land. However, so far the service offerings other than related to timber production, have been scant. The mismatch between decision support services offered and the service interests of forest owners may result in the objectives of forest owners remaining unfulfilled. The aims of this study were to explore the links between family forest owners' forest management preferences and their objectives for the forest and secondly their preferences for decision support services. Data were collected in a postal survey in the Northern Karelia region, Finland in spring 2014. Data consist of 298 survey answers that were analysed using multi-variate analyses. Two typologies were combined: clustering of forest ownership objectives and the preferred forest management style. We found that the forest owner's objectives were demonstrated by their preferred way of managing the forest. Opinions about different decision aid services varied between cluster groups. The groups emphasizing nature values considered biodiversity related information about their forest more necessary than other groups. They were also less satisfied with the usability of the forest management plan. Forest advisory services should better acknowledge the prevalence of multiple objectives also among forest owners who are interested in timber selling. Developing services for forest owners with diverse socio-economic backgrounds, information needs and objectives is important.Peer reviewe

Kestävää kaupunkisuunnittelua : Luontopohjaiset ratkaisut maakunnissa ja kunnissa

Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne ovat luonteeltaan monihyötyisiä: yhdellä ratkaisulla voidaan samaan aikaan vaikuttaa moneen ongelmaan, esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin haittoihin, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja tulehdusperäisten sairauksien yleistymiseen. Luontopohjaiset ratkaisut voivat perustua olemassa olevien luontoalueiden säilyttämiseen ja muokkaamiseen tai uusien ekosysteemien, kuten hulevesikosteikkojen tai viherkattojen, rakentamiseen. Hyvin suunnitellut luontopohjaiset ratkaisut edistävät kestävää kehitystä, parantavat kaupunkilaisten hyvinvointia ja lisäävät kaupunkien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Luontopohjaisten ratkaisujen lisäämiseksi suomalaisissa kaupungeissa tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tutkittu tieto, hyvät käytännöt ja aiemmat kokemukset auttavat luontopohjaisten ratkaisujen toimeenpanossa. Niitä tarvitaan eri ratkaisuvaihtoehtoja arvioitaessa, keskusteluissa eri toimijoiden välillä ja päätöksenteon tueksi

Navigointia kestävän kaupunkisuunnittelun ristiaallokossa: - Suunnittelijoiden käsityksiä oikeudenmukaisuudesta

Kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta luontoympäristön laatu ja saavutettavuus ovat tulevaisuuden  avainkysymyksiä. Artikkelissa analysoimme pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelijoiden sekä viheralueiden hoidosta vastaavien viranomaisten oikeudenmukaisuuskäsityksiä. Suunnittelijanäkemyksistä etsimme vastauksia siihen, miten suunnittelijat ratkovat työssään edustajuuden dilemmaa, joka aiheutuu tasapuolisuuden turvaamisen ja moninaisuuden tunnistamisen välisistä jännitteistä. Tutkimuksessamme havaitsimme, että suunnittelijat pitivät oikeudenmukaisuutta vahvana ammatillisena periaatteenaan. Erilaisten odotusten ristipaineissa suunnittelijoiden kyky käyttää luovasti toimivaltaansa oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi oli kuitenkin jossain määrin rajoittunut. Esitämme, että ymmärrys oikeudenmukaisuuden kokemuksen rakentumisesta ja siitä, miten reilu prosessi itsessään auttaa osallista hyväksymään huonommankin lopputuloksen, voisi toimia suunnittelijalle kompassina odotusten ristipaineessa navigoinnissa. Suunnittelijan kykyä turvata oikeudenmukaisuutta voidaan tukea lainsäädännöllä ja ammattieettisillä periaatteilla

Citizens’ sustainable, future-oriented energy behaviours in energy transition

This study explored individuals' engagement in the sustainable energy transition in Finland. Using the attitude-behaviour-context model (Guagnano et al., 1995) and Stern's (2000) typology of environmentally significant behaviours, this study tested the assumption that individuals' engagement in transition is a combination of socio-psychological and contextual (socio-economic) variables and that the active engagement requires individuals to have a future orientation, systemic and self-efficacy, subjective knowledge and a pro-environmental attitude. The survey (N = 1012), representative of the 17-75-yearold Finnish population, was analysed with exploratory factor analysis and linear regression. The socio-psychological variables explained a larger portion of variance than the socio-economic variables in all three types of sustainable energy behaviours. The consideration of future consequences, self-efficacy and knowledge were positively associated with all three types of sustainable energy behaviours. Systemic efficacy was positively associated with and the consideration of immediate consequences was negatively associated with private-sphere environmentalism. The results suggest that individuals' consideration of the immediate and distant future should be included in the socio-psychological models of sustainable behaviours. The results also suggest that policymakers need to focus on strengthening citizens' efficacy beliefs, future orientation and knowledge. (C) 2019 The Authors. Published by Elsevier Ltd.peerReviewe

Forest management planning as a tool to enhance biodiversity protection

Non peer reviewe

Citizens’ images of a sustainable energy transition

Achieving a sustainable energy transition is crucial for mitigating climate change. Citizens' acceptance of the transition is important for it to succeed. We explored citizens' images of the future energy forms and energy system in Finland, and the drivers of a sustainable energy transition. The data gathered with an online questionnaire targeting an adult population 17–75 years of age (N = 1012) were analysed with exploratory factor analysis and multiple linear regression. Four dimensions of future energy forms were identified: next-generation renewables, fossil energy, bioenergy, and established renewable vs. nuclear energy. Four dimensions of the future energy system were also identified: renewing the energy market, domestic power, small-scale producers, and consumer awareness. Five transition drivers were likewise identified: mainstreaming renewable energy, international actors, individual actions, changing values and economy, and emancipatory change. Mainstreaming renewable energy emerged as the key driver of transition, followed by individual actions. Generally, the sustainable energy transition was strongly supported by citizens' images, but different socio-economic groups preferred somewhat different images. Thus, the diversity of consumers' and citizens’ roles in the transition needs to be acknowledged and encouraged in legitimate national energy policies.peerReviewe