ICT Capabilities and Possibilities in Micro-firms: A Study of Micro-firms in the Åland Islands Archipelago

Regardless of what ICT solutions are planned or proposed, or in what situations ICT is considered, it is important to first have a thorough understanding of the current state of the situation in the organization in question, so as to be able to understand the ereadiness and the challenges that need to be overcome in the adoption process and resource-wise of the organization. In this paper we focus on these issues in micro-firms, which we define as firms having four or fewer workers. The aim of this paper is threefold; i) to make an assessment of the current ICT-capabilities and –skills in microfirms, ii) to see if the micro-firm owners realize potentials that ICT solutions can bring, and iii) assess the adoption process, what is needed for the micro-firms to come from i) to successfully adopting ICT solutions which could enhance the firm operations. To embark upon these aims, we have results from a survey sent to all firms in the Åland Islands archipelago

Oryginał czy przekład - z problemów wykładowcy literatury polskiej na uniwersytecie szwedzkim

Zadanie pt. Digitalizacja i udostępnienie w Cyfrowym Repozytorium Uniwersytetu Łódzkiego kolekcji czasopism naukowych wydawanych przez Uniwersytet Łódzki nr 885/P-DUN/2014 zostało dofinansowane ze środków MNiSW w ramach działalności upowszechniającej naukę

Looking beyond the veil – what makes the micro organisation end-user developers tick?

Information and communication technology offers the opportunity to make current work more effective and enable new developments. This is in particular needed in micro-organisations, who have to cope with very limited resources. End-user development could be a solution for these problems. However, supporting the heterogeneous user population is problematic. On-line sources could possibly bridge this gap, but are they suitable for all end-user developers? What, if any, are the characteristics of potential end-user developers and how are they connected to the current use of support. What can we say about the future

Developing Teachers´ Transformative Digital Agency through Invention Pedagogy In-service Training

This chapter discusses the development of teachers’ transformative digital agency during an invention-pedagogy-themed, in-service training course. The course was a blended learning experience that included the planning, implementation, and evaluation of an invention pedagogy project. This chapter defines teachers’ transformative digital agency and depicts its development from four perspectives: technological and invention pedagogical awareness, technological competence, implemented adaptive practice, and teachers as reflective practitioners. The discussion is adhered to the broader context of the digitalizing society and objectives for teachers’ continuous professional learning. The epistemic knowledge of digitalization is one of the key factors that enable the development of teachers’ transformative digital agency while at the same time serving as a cornerstone of running invention pedagogy projects.Peer reviewe

On the learnability of rational expectations equilibria in three business cycle models

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkielmassa tarkastellaan rationaalisten odotusten tasapainojen opittavuutta kolmessa yleisen tasapainon suhdannevaihtelumallissa. Käytettävät taloudelliset suhdannevaihtelumallit ovat reaalisten suhdannevaihteluiden perusmalli, kasvavien skaalatuottojen malli ja sekä staattisella että dynaamisella komplementaarisuustermillä varustettu malli. Malleissa suhdannevaihteluita aiheuttavat sekä tuotantoteknologiaan vaikuttavat teknologiashokit että edustavan kuluttajan työn ja vapaa-ajan väliseen rajasubstituutiosuhteeseen vaikuttavat preferenssishokit. Kahdessa jälkimmäisessä mallissa tarkastellaan myös auringonpilkkumuuttujien vaikutuksia sisältävien tasapainojen olemassaoloa ja opittavuutta. Tasapainojen opittavuusanalyysissä käytettävät rekursiiviset oppimismenetelmät ovat pienimmän neliösumman menetelmä sekä vain tavoitefunktion neliövirheen gradientin hyödyksi käyttävä gradienttialgoritmi. Tasapainojen opittavuuden tutkimisen tavoitteena voi yleisesti olla tasapainojen oikeuttaminen järkevän ja laskennallisesti mahdollisen yritys- ja erehdysprosessin tuloksena, tutkijan pyrkimys valita eri tasapainojen väliltä monta rationaalisten odotusten tasapainoa sisältävissä malleissa tai rationaalisten odotusten tasapainoista mahdollisesti poikkeavien ns. oppimissääntö-tasapainojen dynamiikan analyysi. Tässä tutkielmassa keskitytään kahteen ensimmäiseen tavoitteeseen, mutta esitellään myös lyhyesti oppimissääntötasapainojen analyysin periaatteet ja tutkielman tulosten seuraukset oppimissääntötasapainojen analyysiin. Tutkielmassa todistetaan että reaalisten suhdannevaihteluiden perusmallin ainoa rationaalisten odotusten tasapaino on lokaalisti stabiili pienimmän neliösumman oppimismenetelmän suhteen mallin kaikilla mahdollisilla rakenteellisten parametrien arvoilla. Lisäksi tietokoneohjelmaa hyväksi käyttäen havaitaan että kaikissa malleissa suurimmalla osalla parametriarvoista kahden oppimissäännön stabiilisuusominaisuudet ovat samat. Tutkielmassa esitetään kuitenkin myös esimerkit tapauksista joissa pienimmän neliösumman oppimismenetelmän ja gradienttioppimismenetelmän stabiilisuusominaisuudet poikkeavat toisistaan. Tämä tapahtuu kuitenkin vain sellaisilla rakenteellisten parametrien arvoilla, joilla mallit eivät kuvaa hyvin nykyajan markkinatalouksia. Oppimisongelman formuloinnin ja tasapainojen stabiilisuustarkastelun lisäksi tutkielman kontribuutiona on tasapainojen olemassaoloanalyysin selventäminen sekä epälineaaristen mallien eri linearisaatioiden opittavuuden analyysiin liittyvien ongelmakohtien esittely. Jälkimmäiseen liittyen esitetään loppupäätelmien yhteydessä kaksi keskeistä avointa ongelmaa, joiden tarkastelu olisi tärkeää jo tutkielman tulosten merkittävyyden arvioinnin kannalta. Näiden ongelmien läheisempi tarkastelu jää kuitenkin tulevan tutkimuksen kohteiksi

Finns det ett samband mellan GRI-rapporterande bolag och lönsamhet? : en empirisk studie av börsnoterade bolag i Finland

I denna studie behandlas hållbar utveckling och dess påverkan på lönsamhet i bolag. Investerare och andra intressenter blir allt mer intresserade av hur bolag arbetar med sin hållbarhet. Detta leder till att bolag har börjat arbeta med sin hållbarhet i allt större utsträckning, i form av hållbarhetsrapporter, för att kunna finansiera sin verksamhet. Global Reporting Iniative (GRI) är den standard inom hållbarhetsrapportering som flest bolag använder sig av, eftersom den till stora delar bygger på standarderna IFRS och US GAAP. I studien undersöks om hur väl hållbarhetsrapporteringen följer GRI-standarden och hur detta påverkar lönsamheten. Detta är av intresse eftersom det inte finns något system, liknande det som finns för finansiella rapporter, som säkerställer att hållbarhetsredovisningen uppnår den kvalitet som GRI-standarden kräver. Syftet med studien var därmed att undersöka hur och om kvaliteten på hållbarhetsrapporteringen påverkar lönsamheten på bolag i Finland, som rapporterar enligt GRI-standarden G4. I studien används data både från GRI-rapporterande och icke-rapporterande bolag, noterade på Helsingforsbörsen, NASDAQ OMX Helsinki. Samplet består av 96 bolag och totalt 192 räkenskapsår under åren 2017 och 2016, varav 38 uppger att de rapporterar i enlighet med GRI-standarden. Med hjälp av regressionsanalyser studeras sambandet mellan bolag som inte uppgör en hållbarhetsrapport, icke GRI-rapporterande bolag, kvaliteten på hållbarhetsrapporter och lönsamhetsmåttet räntabilitet på totalt kapital. Studiens resultat visar att det inte finns ett signifikant samband mellan kvaliteten på bolagens GRI-rapporter och räntabilitet på totalt kapital, vid jämförelse med bolag som inte uppgjort hållbarhetsrapporter i enlighet med GRI-standarden och bolag som inte uppgjort hållbarhetsrapporter överhuvudtaget. Slutsatser som dras från studien är att det inte finns ett signifikant samband mellan kvaliteten på hållbarhetsrapporter upprättade enligt GRI och lönsamhet

Vastuulliset hankinnat työllistämisen välineenä : Case: Espoon kaupunki

Opinnäytetyö tehtiin Espoon kaupungille toimintatutkimuksena. Työn tarkoituksena oli kehittää hankintojen kautta tapahtuvan työllistämisen toimintamalli, jossa yhdistyvät taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat toisiinsa. Hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen yrityksiin vähentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia sekä edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden integroitumista takaisin yhteiskuntaan. Kehittämistehtävä on osa Espoossa vuonna 2013 käynnistyvää työllisyydenhoidon kuntakokeiluhanketta, jossa on tarkoituksena etsiä uusia keinoja rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Espoossa yhtenä uutena keinona on tunnistettu hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen yrityksiin, jota ei ole juuri hyödynnetty vaikka julkisten hankintojen arvo on Suomessa yli 20 miljardia euroa. Tutkimus aloitettiin tekemällä nykytila-analyysi. Tutkimusaineistoa haettiin kirjallisuudesta, raporteista, palavereista, seminaareista sekä yritysten, TE- ja Oppisopimustoimiston kanssa käydyistä keskusteluista. Teoreettisena viitekehyksenä toimi vastuullinen yritystoiminta, sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa sekä oppisopimus- ja palkkatukityöllistäminen. Lisäksi hyödynnettiin kansainvälisiä esimerkkejä hankintojen kautta tapahtuvaan työllistämiseen liittyen. Toimintatutkimuksessa asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet täyttyivät hyvin. Hankintojen kautta tapahtuvan työllistämisen toimintamalli saatiin tehtyä ja toimintamallia saatiin onnistuneesti testattua erityyppisissä hankinnoissa. Lisäksi sopimusseurantaa tehostettiin työllistämiseen liittyen ja yhteistyötä tiivistettiin TE- ja Oppisopimustoimiston kesken työllistämisen toteuttamiseksi. Määrällisten mittareiden arvioinnissa työllisyyskriteereiden volyymeita saatiin kasvatettua kaikilla eri mittareilla laskettuna. Jatkossa toimintamallia on tarkoitus laajentaa uusille toimialoille ja kohderyhmiin sekä kehittää vaikuttavuuden arviointityökalu sosiaalisten ja taloudellisten kokonaisvaikutusten arvioimiseksi. Tarkoitus on tiivistää yhteistyötä muiden suurten kaupunkien kesken, jotta työllistämiskriteereillä saadaan laajempaa vaikuttavuutta yli kuntarajojen