Suomalaisten korkeakulttuurinen orientaatio:sinfoniaorkestereiden konserttien ei-kävijyys

Tiivistelmä. Tämä kandidaatintyö on kirjallisuuskatsaus, jonka lähtökohtana oli saada avarrettua nykynuoren maailmankuvaa: kuinka samaistuttavaksi länsimainen taidemusiikki koetaan ja miksi nuoria on niukasti sinfoniaorkestereiden klassisen musiikin konserteissa? Ajan kanssa sain inspiraatiota aiheeseen jo valmiista maku- ja ei-kävijyystutkimuksesta. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen on suomalaisten korkeakulttuurinen orientaatio? Mitkä asiat ovat vaikuttamassa sinfoniaorkestereiden konserttien ei-kävijyyteen? Tulokset eri kulttuurituotteiden määrän lisääntymisestä ja nuorten vähäisestä orientoituneisuudesta korkeakulttuuriin saivat minut kiinnostumaan myös taidemusiikin viennin suunnasta. Esille kirjallisuuskatsauksessa nousevat korkeakulttuuriseen orientaatioon liittyvä homologiateesi, yksilöllistymisteesi ja kaikkiruokaisuuden ilmiö eli omnivore. Lisäksi avaan koulutuksen, iän ja sukupuolen vaikutuksia korkeakulttuuriseen orientaatioon. Käyn läpi myös erilaisia ei-kävijyyden syitä ja rooleja tiedostaen, ettei passiivisuus ole aina omaehtoista. Koin tarpeelliseksi avata myös yleisötyön ja saavutettavuuden käsitteitä niiden liittyessä olennaisesti taideorganisaatioiden ei-kävijyyteen. Tulosten mukaan suomalaisten orientoituminen korkeakulttuuriin on muuttanut ajan saatossa muotoaan, sillä korkeasti koulutetuilla ja nuorilla ei ole enää samanlaista tarvetta korostaa suuntautumistaan korkeakulttuuriin. Konserttien yleisöstä suurin osa on ikäihmisiä ja naispuo- lisia henkilöitä. Ei-kävijyyteen liittyvät syyt ovat moninaisia, ja voivat liittyä esimerkiksi perhevelvollisuuksiin, vaikeisiin elämäntilanteisiin, taloudelliset puitteisiin, etäisyyteen tai omaehtoiseen passiivisuuteen. Tyypillinen ei-kävijä tuntee olonsa vieraaksi taidelaitoksissa ja kokee palvelujen olevan suunnattu toisenlaisille ihmisille. Kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen differentiaatio 2000-luvun Suomessa: Kansainvälinen vertailu -hankkeessa myös huomattiin, että klassisen musiikin konserttien passiivinen “ei käy koskaan” ryhmä oli yllättävän iso (7/10)

Opettajien tunnistamat oppilaiden ryhmään liittyvät vertaishaasteet alakoulun arjessa

Tiivistelmä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan opettajien näkemyksiä alakoulun oppilaiden ryhmään liittyvistä vertaishaasteista, jotka liikkuvat kiusaamisen rajapinnassa. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan, millaisilla hienovaraisilla tai näkyvillä keinoilla oppilaiden ryhmään liittyviä erotteluja tehdään. Tutkimuksen tavoitteena ei ole etsiä ratkaisuja, vaan ymmärtää tutkittavaa ilmiötä. Tutkimus on tehty osana Social Justice as the Focus of Education -hanketta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa ja ymmärtää oppilaiden vertaishaasteita, jotta niihin voidaan kehittää uusia lähestymistapoja. Tutkimus pohjautuu valmiiksi tuotettuihin alakoulun opettajien haastatteluihin. Tämä laadullinen tutkimus tarkastelee vertaishaasteita kriittisen kiusaamistutkimuksen näkökulmasta, jossa kritisoidaan perinteistä, sosiopsykologista kiusaamisen määritelmää. Kriittisessä kiusaamistutkimuksessa kiusaaminen nähdään yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti muo- dostuneena ilmiönä, eikä syypäitä etsitä yksilöistä ja heidän ominaisuuksistaan vaan yhteiskunnan valtarakenteista ja esimerkiksi koulun normeista. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määritellään normaalius ja normatiiviset mallit, symbolinen väkivalta koulussa sekä yksinjäämisen pelko, joilla on todettu olevan vaikutusta kiusaamiseen ja valtasuhteisiin. Lisäksi viitekehyksessä tarkastellaan opettajan asemaa vertaishaasteiden keskellä. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien tunnistamat vertaishaasteet jakautuvat neljään pääluokkaan, joita ovat valta, normit, ryhmään kuuluminen ja vuorovaikutus. Nämä kietoutuvat usein toisiinsa ja erityisesti valta vaikuttaa lähes kaikissa oppilaiden vertaishaasteisiin liittyvissä tilanteissa. Tutkimus tukee kriittistä tutkimusta, jossa valta on hyvin olennainen tekijä kiusaamisen tarkastelussa. Tulosten perusteella oppilaiden ryhmään liittyviä näkyviä erotteluja on vähän, mutta hienovaraisia useita. Opettajien kertomuksissa nousee osittain perinteinen kiusaamisen osapuolten analysoiminen, mutta he luonnehtivat kiusaamisen pohjautuvan suurempiin valtarakenteisiin ja normeihin. Aineiston luotettavuutta tukee opettajien näkemysten esille tuominen laadullisella menetelmällä, sillä opettajat ovat omien oppilaidensa parhaita asiantuntijoita, ja heillä on paljon kontekstuaalista tietoa oppilaiden arjesta. Hankkeen seuraavassa vaiheessa lähdetään kehittämään uusia lähestymistapoja oppilaiden vertaishaasteiden tarkasteluun

Clustering environment of BL Lac object RGB 1745+398

The BL Lac object RGB 1745+398 lies in an environment that makes it possible to study the cluster around it more deeply than the environments of other BL Lac objects. The cluster centered on the BL Lac works as a strong gravitational lens, forming a large arc around itself. The aim of this paper is to study the environment and characteristics of this object more accurately than the environments of other BL Lac objects have been before.We measured the redshifts of galaxies in the cluster from the absorption lines in their spectra. The velocity dispersion was then obtained from the redshifts. The gravitational lensing was used for measuring the mass at the center of the cluster. The mass of the whole cluster could then be estimated using the softened isothermal sphere mass distribution. Finally, the richness of the cluster was determined by counting the number of galaxies near the BL Lac object and obtaining the galaxy-BL Lac spatial covariance function, $B_{gb}$. The redshifts of nine galaxies in the field were measured to be near the redshift of the BL Lac object, confirming the presence of a cluster. The average redshift of the cluster is 0.268, and the velocity dispersion $(470^{+190}_{-110})$ km s$^{-1}$. The mass of the cluster is M_{500}=(4^{+3}_{-2})\times10^{14} M_{\sun} which implies a rather massive cluster. The richness measurement also suggests that this is a rich cluster: the result for covariance function is $B_{gb}=(600\pm200)$ Mpc$^{1.77}$, which corresponds to Abell richness class 1 and which is consistent with the mass and velocity dispersion of the cluster.Comment: 5 pages, accepted to A&

Oxygen and carbon isoscapes for the Baltic Sea: Testing their applicability in fish migration studies

201

Background studies for the national salmon strategy

TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on kooste tutkimuksen keräämistä taustatiedoista, jotka toimitettiin Itämeren aluetta koskevan kansallisen lohistrategian valmistelua varten. Taustatietojen keräämiseen osallistui lukuisia tutkimuksen eri osa-alueiden asiantuntijoita. Lohta on tutkittu enemmän kuin meritaimenta, mutta lohen tutkimustietoja on tietyiltä osin mahdollista soveltaa myös meritaimeneen. Selvitys esittelee lohen ja meritaimenen elinkaaret, lajien elinympäristövaatimukset ja roolit Itämeren ja siihen laskevien jokien ekosysteemeissä. Selvityksessä kuvataan nykyiset lisääntymisjoet ja niiden luonnonkantojen tila. Lisäksi esitellään myös entiset lisääntymisjoet, joista osaan lohen ja meritaimenen lisääntyminen saattaa olla mahdollista palauttaa. Istutustilastojen, saaliin alkuperätietojen ja merkintätulosten pohjalta käsitellään istutusten vaikutuksia. Merkintätulosten ja kalastus- ja saalistietojen avulla kuvataan lohi- ja meritaimenkantojen vaellusalueita ja kalastuksen sekä saaliiden kehitystä. Selvitys kokoaa nykytiedot lohen ja meritaimenen merivaelluksen alkuvaiheen luontaisen kuolevuuden kasvusta, muutoksen mahdollisista syistä sekä muutoksen vaikutuksista kalastukseen ja sen säätelytarpeisiin. Lisäksi esitellään nykytiedot lohen kalastajamääristä, lohen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä virkistysarvosta. Edelleen luodaan katsaus lohenkalastuksen säätelyjärjestelmiin ja lohikantojen hoitoon muualla maailmassa, sekä päätöksenteon pohjaksi tehtäviin kanta-arvioihin. Lisäksi tuodaan esille tarpeellisia toimenpiteitä lohi- ja meritaimenkantojen vahvistamiseksi. Selvityksen keskeisin sisältö on vedetty yhteen lajikohtaisesti aivan raportin lopussa.| SAMMANFATTNING Denna utredning är en sammanställning av bakgrundsfakta som forskningsexperterna samlat in för att användas vid beredningen av den nationella laxstrategin. I faktainsamlingen medverkade många experter inom forskningens olika delområden. Om lax har gjorts fler undersökningar än om havsöring, men forskningsrönen går också att tillämpa på havsöring till vissa delar. I utredningen finns en beskrivning av laxens och havsöringens livscyklar, livsmiljökrav och roller i ekosystemen i Östersjön och de älvar som utmynnar i Östersjön. Utredningen beskriver också de nuvarande lekälvarna och statusen hos de vilda bestånd som lever i dessa älvar. Därtill presenterar utredningen de tidigare lekälvarna av vilka vissa eventuellt kan återställas för lax och havsöring för lek. Effekterna av utplanteringarna ska behandlas utifrån utplanteringsstatistik, fångstens ursprungsuppgifter och märkningsresultat. Med hjälp av märkningsresultaten och informationen om fisket och fångsterna beskriver man lax- och havsöringsbeståndens vandringsområden samt utvecklingen av fisket och fångsterna. Utredningen innehåller aktuell information om ökningen av dödligheten hos havsöring under havsvandringens första tid, om eventuella orsaker till förändringen samt om konsekvenserna av förändringen för fisket och behoven av reglering. I utredningen ingår också information om antalet laxfiskare, laxens ekonomiska och samhälleliga betydelse och rekreationsvärde. I utredningen finns ytterligare en översikt över laxfiskets regleringssystem och förvaltningen av laxbestånden i övriga världen samt över beståndsuppskattningarna som utgör underlag för beslutsfattandet. Vidare presenteras det åtgärder som behövs för att stärka lax- och havsöringsbestånd. I slutet av rapporten finns sammanfattning av utredningens viktigaste innehåll artspecifikt.| SUMMARY This report is a summary of the background information collected from research and submitted for the preparation of the national salmon strategy for the Baltic Sea Region. Many experts on the various sectors of research participated in compiling the background information. More research has been done on salmon than on sea trout, but the research results on salmon are in certain respects applicable to sea trout as well. The report presents the life cycles of salmon and sea trout, the habitat requirements of the species and their roles in the ecosystems of the Baltic Sea and the rivers discharging into it. The report describes the rivers where the species reproduce at present and the status of the wild populations in these. In addition, former spawning rivers are presented, some of which could be suitable for restoration of salmon and sea trout populations. The effects of stocking salmon and sea trout juveniles are discussed on the basis of stocking statistics, data on the origin of catches and fish tag recaptures. Tag recaptures and fishing and catch data are used to describe the migration areas of salmon and sea trout populations and trends in fishing and catches. The report provides current information on the increase in the natural mortality of salmon and sea trout in the early stage of sea migration. Possible reasons for the change in the natural mortality are discussed, as well as its impacts on fishing and regulation of fishing. Current knowledge is also given on the numbers of salmon fishers, economic and social significance of salmon and salmon fishing, and the recreational value of salmon. Information is also provided on the regulatory frameworks for salmon fishing and management of salmon populations in other parts of the world as well as population assessments made to serve as the basis for decision-making. In addition, certain measures necessary for strengthening the salmon and sea trout populations are put forward. The main content of the report as regards the individual species is summarised at the end of the report

Role of Polyamine-Induced Dimerization of Antizyme in Its Cellular Functions

Funding: This work was supported by grants from the Russian Science Foundation (grant # 17-74-20049—synthesis of C-methylated Spd analogues, ITC studies of dimerization of OAZ1, and frameshifting experiments), the Russian Science Foundation (grant # 19-74-10086—isolation of OAZ1, electrophoresis studies of dimerization of OAZ1), and the Academy of Finland (grants # 292574 and # 315487). Acknowledgments: The authors thank A. Karppinen, A. Korhonen, T. Reponen, M. Salminkoski, and S.D. Negrya for their skillful technical assistance.Peer reviewedPublisher PD

Patient-specific RF safety assessment in MRI: Progress in creating surface-based human head and shoulder models

The interaction of electromagnetic (EM) fields with the human body during magnetic resonance imaging (MRI) is complex and subject specific. MRI radiofrequency (RF) coil performance and safety assessment typically includes numerical EM simulations with a set of human body models. The dimensions of mesh elements used for discretization of the EM simulation domain must be adequate for correct representation of the MRI coil elements, different types of human tissue, and wires and electrodes of additional devices. Examples of such devices include those used during electroencephalography, transcranial magnetic stimulation, and transcranial direct current stimulation, which record complementary information or manipulate brain states during MRI measurement. The electrical contact within and between tissues, as well as between an electrode and the skin, must also be preserved. These requirements can be fulfilled with anatomically correct surface-based human models and EM solvers based on unstructured meshes. Here, we report (i) our workflow used to generate the surface meshes of a head and torso model from the segmented AustinMan dataset, (ii) head and torso model mesh optimization for three-dimensional EM simulation in ANSYS HFSS, and (iii) several case studies of MRI RF coil performance and safety assessment

Arabidopsis RCD1 coordinates chloroplast and mitochondrial functions through interaction with ANAC transcription factors

Reactive oxygen species (ROS)-dependent signaling pathways from chloroplasts and mitochondria merge at the nuclear protein RADICAL-INDUCED CELL DEATH1 (RCD1). RCD1 interacts in vivo and suppresses the activity of the transcription factors ANAC013 and ANAC017, which mediate a ROS-related retrograde signal originating from mitochondrial complex III. Inactivation of RCD1 leads to increased expression of mitochondrial dysfunction stimulon (MDS) genes regulated by ANAC013 and ANAC017. Accumulating MDS gene products, including alternative oxidases (AOXs), affect redox status of the chloroplasts, leading to changes in chloroplast ROS processing and increased protection of photosynthetic apparatus. ROS alter the abundance, thiol redox state and oligomerization of the RCD1 protein in vivo, providing feedback control on its function. RCD1-dependent regulation is linked to chloroplast signaling by 3'-phosphoadenosine 5'-phosphate (PAP). Thus, RCD1 integrates organellar signaling from chloroplasts and mitochondria to establish transcriptional control over the metabolic processes in both organelles.Peer reviewe