Tieto kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelussa

Kalataloudellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien (KHS) laatimiseksi tarvitaan tietoa kalatalousalueiden kalatalouden nykytilasta ja historiasta, kalakantojen ja kalastuksen tavoitteista, konkreettisista toimenpiteistä, joilla kalakantojen ja kalastuksen tavoitetilaa pyritään saavuttamaan, kalastuksen valvonnan järjestämisestä sekä kalakantojen ja kalastuksen seurantojen toteuttamisesta. Tässä raportissa on koottuna kalatalouden keskeisten toimijoiden (järjestöt, ely-keskukset ja metsähallitus) näkemyksistä siitä, mikä tieto on kaikkein tärkeintä KHS-suunnittelussa ja mitä tarpeellista tietoa puuttuu. Keskeisiksi tiedontarpeiksi tunnistettiin mm. tieto kalakantojen tilasta, kestävän kalastuksen tavoitetilan määrittely, tieto kalastusrajoituksista, eri tarkoituksiin parhaiten soveltuvien alueiden määrittely, valvonnan tarve ja monenlaiset seurannat. Keskeisiä tiedon puuteita ja kehittämistarpeita tunnistettiin näissä samoissa teemoissa, mutta myös esimerkiksi viitearvojen ja mittareiden määrittelyssä kalavesien tilan kuvaamiseksi ja seuraamiseksi. Ympäristö-, kalakanta- ja kalastustietoa on olemassa ja niiden hyödyntäminen on keskeisen tärkeää erityisesti ensimmäisellä KHS-kierroksella. Tietovarantoja pitää kuitenkin kartoittaa, kuvata ja arvioida sekä muokata tarpeeseen sopivaksi sekä avata suunnittelun käyttöön. Lisäksi tarvitaan uudenlaista tiedonkeruuta ja seurantaa. Luken tietovarantojen arviointi on aloitettu. Toimijat myös arvioivat mitä seurantatietoa kalatalousalueet voisivat jatkossa itse tuottaa. Sopiviksi seurantamenetelmiksi nähtiin muun muassa vesialueiden käyttäjien toiveiden selvittäminen, lupamyyntitedon keruu, koekalastukset, kyselyt kalastajille, kalastuskirjanpito, saalisnäytteiden keruu ja pienimuotoiset merkintätutkimukset. Toimijoilla on laajasti halua osallistua seurantatiedon määrittelyyn ja hankkimiseen.201

Tuplasti turvallista liikuttamista – opas raskausajan liikunnan ohjaamiseen

Raskauden aikana liikunnan harrastaminen jää usein vähälle huomiolle fysiologisten muutosten hallitessa elämää. Toisin kuin usein luullaan, liikunnalla on kuitenkin monia myönteisiä vaikutuksia sekä odottavan äidin että kohdussa kasvavan vauvan hyvinvointiin ja terveyteen. Opinnäytetyömme aiheena oli raskausajan liikunta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa opas raskausajan liikuntaryhmiä ohjaaville henkilöille. Tavoitteenamme oli lisätä tietämystämme raskausajan liikunnasta ja sen ohjaamisesta. Toimeksiantajamme, Kajaanin ammattikorkeakoulun oppimis- ja harjoitteluympäristö Myötätuulen, tavoitteena oli mahdollistaa palvelutarjontansa monipuolistaminen ja laajentaminen oppaamme avulla. Tuottamamme opas on tarkoitettu Myötätuulessa työharjoittelunsa suorittaville liikunnanohjaaja-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille ryhmien ohjaamisen tueksi. Selvitimme opinnäytetyömme tuotetta varten, millaisia mielipiteitä ja mieltymyksiä tutkimukseen osallistuneilla perhevalmennuksen odottavilla naisilla on raskausajan liikuntaa kohtaan sekä millainen raskausajan liikunnanohjausopas hyödyttää ja auttaa ohjaajia suunnittelemaan sekä toteuttamaan ryhmäliikuntaa odottaville naisille. Opinnäytetyömme oli tuotteistamisprosessi, johon liittyi laadullisten raskausajan liikuntaa koskevien teemahaastattelujen toteuttaminen. Teemahaastattelut toteutimme kahdessa kajaanilaisessa perhevalmennusryhmässä (N=8). Opinnäytetyömme tuotoksena syntyi Tuplasti turvallista liikuttamista – opas raskausajan liikunnan ohjaamiseen. Opas sisältää teoriaa raskaudesta, 12 eri liikuntalajin kuvaukset liikepankkeineen sekä esimerkin yhden lukukauden aikana toteutettavasta jaksosuunnitelmasta. Oppaastamme löytyy tietoa raskausajan liikuntaryhmien ohjaamisesta turvallisesti. Oppaan lajit valitsimme teemahaastattelujen tulosten ja teorian perusteella. Väritys ja kuvitus yhdistettyinä kattavaan teoriaan tekevät oppaastamme laadukkaan ja lukijaystävällisen. Tekijänoikeudet oppaaseen ovat sekä opinnäytetyön tekijöillä että Myötätuulella.Physiological changes in the woman’s body often leave physical activity (PA) unheeded during pregnancy. Many may assume that exercising is harmful not only to the mother but also to the baby. On the contrary, PA affects positively the health and overall well-being of the pregnant woman and the baby. The subject of this thesis was PA during pregnancy. The objective of this thesis was to design and produce a guidebook for instructors of pregnant women. The personal objective of the authors was to obtain information on what kind of PA pregnant women can do and how these groups are instructed. This thesis was commissioned by Myötätuuli, the Learning Clinic at Kajaani University of Applied Sciences. Their goal was to create a new product with which they could offer group exercise for pregnant women in future. The guidebook provides information for students of nursing, public health nursing and sports instruction who complete practical training in Myötätuuli. The first development task of this thesis was to study what experiences and feelings pregnant women had about PA during pregnancy. The second development task was to decide what kind of guidebook would be helpful for planning and instructing PA for pregnant women. This thesis was a product development process which included two theme interviews concerning PA during pregnancy. Eight pregnant women living in Kajaani took part in the interviews. The outcome of this thesis is the How to Exercise Safely during Pregnancy – a guidebook for instructors of pregnant women. The guidebook includes information about pregnancy, descriptions of twelve different suitable sports for pregnant women and an example of a sessions plan for one period. The sports were chosen on the basis of the results of the interviews and theory. The authors and the commissioner have the copyright of the guidebook

Rakennusalan työaikainen ruokailu osana työhyvinvointia

Rakennusalalla työaikaisen ruokailun järjestäminen on ollut vähäisempää kuin muilla aloilla. Rakennusala on fyysisesti raskasta työtä ja työntekijä tarvitsee ravintoa jaksaakseen ja pitääkseen yllä hyvän vireystason. Työaikainen ruokailu on aina ollut merkittävässä asemassa ihmisten arjessa, mutta se huomioidaan harvemmin työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten rakennusalan työnantajat kokevat työaikaisen ruokailun työntekijöidensä työhyvinvoinnin osana, ja millaisia vaikeuksia työpaikkaruokailun järjestämiseen liittyy, sekä kuinka työntekijät käyttävät annettuja ruokailuetuja. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin työaikaisen ruokailun merkitystä ja sen järjestämistä työhyvinvoinnin osana. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen haastettelututkimus. Tutkimukseen otettiin Rakennusliiton alaisilta toimialoilta 8 työnantajaa, jotka olivat 10 – 99 työntekijän yrityksistä. Lisäksi haastateltiin 22 rakennustyöntekijää. Haastattelut suoritettiin marraskuussa 2012. Haastatellut rakennusalan työnantajat näkevät työaikaisenruokailun osana työntekijöidensä työhyvinvointia. Kahvi- ja ruokatauot koettiin jaksamisen kannalta tärkeiksi, mutta työaikainen ruokailu katsottiin järjestetyksi kun työmaalle oli järjestetty sosiaalitilat. Tutkimukseen osallistuneet työnantajat olivat sitä mieltä, että työntekijät syövät pääsääntöisesti eväitä ja tähän ruokailutapaan tyydyttiin. Työpaikkaruokailun järjestämistä vaikeuttivat työmaiden ja työntekijöiden liikkuvuus. Erityisalan ateriakorvaukseen oikeutetut työntekijät hakivat itse korvauksen verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä. Haastatteluissa ilmeni, että lounasseteleiden tai vastaavien käyttö oli harvinaista niillä rakennusalan työntekijöillä, jotka eivät olleet oikeutettuja erityisalan korvauksiin tai päivärahakorvauksiin. Tulosten perusteella pientenkin rakennusyritysten kannattaisi panostaa oman työhyvinvointiohjelman kehittämiseen ja laatia siitä kirjallinen mitattavissa oleva hyvinvoinnin johtamisen malli. Työaikaisen ruokailun merkitys on työkyvyn ylläpidossa suuri, sillä työvireyden edistämisen lisäksi ruokailulla on myös sosiaalinen merkitys. Rakennusyritysten tulee pyrkiä aktiiviseen yhteistyöhön työterveyshuollon sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvointi liittyy kiinteästi yritysten kilpailukykyyn

Mummojen aika

Mummojen aika -tutkimuksen lähtökohtana oli ihmettely, miten aktiivi-ikäinen nainen ehtii olemaan mummo. Tutkimus perustui seitsemän 44-57 –vuotiaan mummon kanssa käymiini keskusteluihin. Pohdin narratiivisen tutkimuksen keinoin, millaisia merkityksiä mummot antavat ajalle ja ajassa elämiselle. Samalla tarkastelen, miten empiiriseen aineistoon perustuva tutkimus voi kehittää sosiologisen ajan ymmärrystä. Rajasin tutkimuksessa käsiteltävät teemat kolmeen näkökulmaan: mummoksi tulemiseen, mummon sukupolviseen paikkaan ja mummoajan hallintaan. Tarkastelin mummoksi tulemista elämän käännekohtana. Mummoksi tuleminen edellyttää henkilökohtaisen muutoksen prosessointia sekä uuden tehtävän ja nimityksen haltuunottoa. Huoli ja huolehtiminen nousivat esiin keskeisinä mummojen tapoina elää ajassa. Mummot tarkastelivat menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. He havainnoivat muuttuvia ja pysyviä ilmiöitä ja kuljettavat sukupolvien ketjussa opittua traditiota lapsenlapsilleen. Mummot valitsivat tietoa, jota he siirsivät eteenpäin tai jättivät taakseen ja he loivat uusia kulttuurisia käytänteitä tuleville sukupolville. Mummot tarvitsivat aikaa moniin asioihin. Työhön käytetty aika määritti mummouteen ja muihin tekoihin tarvittavaa aikaa. Mummot löysivät kuitenkin keinoja säädellä omaa ajankäyttöään ja kehittivät tapoja sovittaa mummoutta tehtävien runsauteen. Mummojen suhde aikaan osoittautui reflektiiviseksi. Sosiologinen aika liittyi ajassa oleviin ilmiöihin ja tapahtumiin, joille mummot antoivat erilaisia merkityksiä. Aineistossa ja tutkimuksessa pohditut teemat nostivat esiin monia kiinnostavia sosiologisen ajan tutkimuksen näkökulmia

Long-term outcomes of lymphatic malformations in children : An 11-year experience from a tertiary referral center

Publisher Copyright: © 2022 The AuthorsBackground: Lymphatic malformations (LMs) are benign, congenital lesions that display considerable heterogeneity in terms of size, location and characteristics. This study aims to describe the long-term outcomes of current management strategies for patients with simple (cystic) LMs. Methods: The case records of all patients (age ≤16 years) with simple (cystic) LMs at our tertiary institution between 2008 and 2019 were assessed for clinical features, imaging and details of management, including complications. Results: Of a total of 164 patients (60% male), 66% were diagnosed aged <2 years. The median follow-up was 5 (0.3–16) years from diagnosis. LMs were located in the head and neck (40%), extremities (27%), trunk (23%), mediastinum (4%), or intra-abdominally (6%). Types were macrocystic in 47%, microcystic in 21% and mixed in 32%. Sclerotherapy was the most common intervention (38%). Primary surgery had been performed in 12%. Symptomatic improvement, reduction in size, or complete regression were observed in 82/102 (80%) of LMs after interventions; complications from treatment were uncommon (Clavien-Dindo grade I−II: 6%; grade III−IIId: 1%). Sixty-two patients (38%; median age 0.5 (range, 0–12) years) had not required interventions to date; spontaneous regression of the LM occurred in 16 (26%) of these expectantly followed-up cases. Conclusions: Most studies to date have focused on LMs in selected anatomical locations. Herein the outcomes of an entire population from a single tertiary unit of patients are presented, demonstrating the wide heterogeneity of simple (cystic) LMs and highlighting the importance of individualized, multidisciplinary approaches to care in achieving optimal outcomes.Peer reviewe

Semantic Infrastructure for Service Environment Supporting Successful Aging

Demographic changes and the rapid increase of aging people are occurring throughout the world. There is a need for step-by-step developing service environment to support elderly living as old as possible at home. Digital equipment and technology solutions installed at home produce real-time data which can be used for predictive and optimized service creation. New technology solutions have to be tested at home environments to get certainty of usability, flexibility, and accessibility. The implementation of new digitalization has to happen according to ethical rules taking into account the values of elderly people. The data gathered through digital equipment is used in optimizing service processes. However, service process misses common ontology and semantic infrastructure to use the gathered data for service optimization. The service environment and semantic infrastructure, which could be used in social and health care, are introduced in this article

Driver's education may reduce annual incidence and severity of moped and scooter accidents. A population-based study

Background and aims: In our previous study, the annual number of adolescents treated at Helsinki Children's Hospital and Toolo Trauma Centre for injuries from moped and scooter accidents increased five-fold between 2002 and 2007. In June 2011, the requirements for a moped/scooter license changed to include driver's education and a vehicle handling evaluation. The aim of this retrospective study was to assess the influence of legislative changes on moped and scooter related serious injuries in adolescents. Patients and methods: Data from 520 patients (age 15-16) treated for trauma from moped and scooter accidents at our institutions between January 2008 and December 2013 were included. Case numbers were compared with population data from national databases. Overall incidence, trauma mechanism, injury profile, and proportion of patients requiring hospital admission were calculated for time periods before and after the law amendment. Results: After the law change in 2011, the annual incidence of moped/scooter injuries among 15-year-olds in our area decreased from 0.8% in 2011 to 0.3% in 2013 (p <0.001), and estimated incidence of injuries per new moped/scooter license declined from 1.8% in 2011 to 1.0% in 2013 (p = 0.001). Simultaneously, proportions of patients injured in collisions, diagnosed with multiple trauma or requiring in-patient care reduced. Conclusions: A change in moped/scooter license requirements may have a causal relationship with both reduced number and severity of moped/scooter related injuries in adolescents. (C) 2015 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Human factors and ergonomics considerations in the industrial metaverse

The industrial metaverse is a new and emerging topic in smart manufacturing, extending the previous Industry 4.0 concept of cyber-physical systems in manufacturing. The trend is in its early phase, and the definition of the concept is still forming. The goal of this paper is to study the industrial metaverse from the human factors and ergonomics (HF/E) point of view to ensure that the related design and development efforts have a holistic approach. Three industrial metaverse work scenarios were created and assessed from the HF/E point of view. Based on the scenario analysis, new opportunities and challenges were identified related to user experience, usability, usefulness, user acceptance, ergonomics, safety and ethics. This paper is one of the first to start the HF/E discussion related to the metaverse, and its findings can be used both by the research community and the industry when stepping into the era of the industrial metaverse.</p