Tuusulan kunnan maapoliittisen ohjelman kehitys, sopimusmenettelyn havainnollistaminen ja toimivuustarkastelu

Tässä lopputyössä tutkittiin, miten Tuusulan maapoliittinen ohjelma 2020 on syntynyt ja miten sitä kunnassa tulkitaan. Työn aihe syntyi kiinnostuksesta siihen, miten on Tuusulan nykymuotoiseen maapoliittiseen ohjelmaan päädytty ja mitkä seikat sen syntymiseen ovat voineet vaikuttaa. Maapoliittisen ohjelman tulkinta on hankalaa varsinkin maallikoille ja usein jopa asiantuntijoille. Tuusulan maapoliittinen ohjelma antaa mahdollisuuden sen moninaiseen tulkintaan, ja on hyvä avata, mitä sen laatijat ovat tarkoittaneet. Parhaiten sen avaaminen tapahtuu havainnollistamalla esimerkkitapauksin sen tulkintaa ja pohtimalla, miten ohjelma toimii. Pääsyn Tuusulan maapoliittisen ohjelman valmistelun alkulähteelle avasi Tuusulan kunnan päätösarkisto, jonne oli dokumentoitu historia ensimmäisestä maapoliittisesta periaateohjelmasta tämän päivän maapoliittiseen ohjelmaan. Maapolitiikan hoitamisesta kunnissa löytyy erilaisia esimerkkejä ja lähdekirjallisuutta siitä, miten maapolitiikkaa olisi hoidettava kunnan kannalta tehokkaasti. Tuusulan kunnan arkiston ja lähdekirjallisuuden lisäksi on jonkin verran haastateltu aikaisempien maapoliittisten ohjelmien valmistelijoita, joille kiitokset asiantuntevista kommenteista. Tutkimus paljasti, että Tuusulan maapoliittinen ohjelma on sellaisenaan toimiva ja ajantasainen, ellei oteta huomioon pieniä muutostarpeita sen ulkoasuun ja luettavuuteen sekä pieniä tarkennuksia sen sanamuotoihin. Tutkimuksessa on Tuusulan maapoliittisen ohjelman logiikkaa avattu esimerkein, jotka auttavat sen ymmärtämisessä. Työn myötä pystymme ymmärtämään maapoliittisen ohjelman kehittymisen sekä sen logiikan ja soveltamaan sitä esimerkkitapauksien avulla. Tutkimus paljastaa myös, että Tuusulan maapoliittinen ohjelma on ajantasainen ja vaikuttava dokumentti, joka hyvin mahdollistaa kaikkien lain salliman keinovalikoiman käytön. Vaikuttavuudeltaan vahvemmin maapolitiikan hoito Tuusulassa mahdollistuisi, jos olisi enemmän rohkeutta käyttää jo sovittuja keinoja sen tehostamiseksi.This master’s thesis investigated how the land policy program 2020 of the municipality of Tuusula was born and how it had been interpreted by in the municipality, because the interpretation of the program was difficult, especially to lay people and often even for the experts. The land policy program was open for ambiguous interpretation and it was worth finding out what its creators had intended. The history of the preparation of the land policy was studied in the archives of the municipality, where the documents of the principles of the policy were stored. In addition to the study of the archives of the municipality, other source literature was also examined. Furthermore, people involved in the preparation of the previous land use programs were interviewed. The study revealed that the land policy program is actually functional and up to date. However, some small changes would be beneficial to improve the legibility and to refine some wordings. The study clarified the land policy program with examples that help to understand the logic of the policy. The principles in the policy would allow a stronger municipal guidance if there was the courage to use all measures of the legislation and the principles accepted earlier.Opinnäytetyön liitteenä on Tuusulan kunnan maapoliittinen ohjelma, joka on pdf-muodossa erillisenä dokumenttina varsinaisen opinnäytetyön lisäksi

E-health and e-welfare of Finland - Check point 2015

The new e-health and e-welfare strategy in Finland aims to support the renewal of the social welfare and health care services and the active role of citizens in maintaining their own well-being. The means include the development of knowledge management and increasing the provision of online services. The overall structural changes taking place in Finnish health and social care will also influence information and communication technologies (ICT). The report provides information about the change in the services and the service system brought on by ICT over time. The report illustrates the status in 2014 as compared with the strategic outcomes and objectives set on ICT to support performance and renewal of social welfare and health care. The results are condensed from four surveys for a comprehensive view: availability and use of ICT in health care as well as in social care, usability of the systems for physicians, and citizens´ use and anticipations. These are accompanied by a review of Finnish health care system and ICT development. For the international reader, the report provides an overview of progressive nationwide activities towards better e-services in Finland

eAmmattilaisten osaaminen käyttöön sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Digital technology changes the work in the field of social and health care as well as customer services and therefore, the competence required of professionals in the field. The DigiSote projects (ESF) in North Karelia and Northern Savonia developed digital social and health care services and the related competence of professionals in the field. The concept of eProfessional was created within the project. The purpose of the development work was to describe the need for eProfessionals as well as the duties and competence of eProfessionals in social and health care. Quick experiments and workshops were used as the development method in the project. The aim of the experiments was to develop social and health care services and to recognise the competence needs required by digitalisation. The materials for defining the competence of eProfessionals included material obtained from future workshops (n = 3) and training workshops (n = 3) as well as digital service pilot reports (n = 7), thematic interviews (n = 17) for public, private and third sector managers in the field of welfare, and expert evaluations (n = 35) on the fields of competence and competence requirements. Besides the social and health care professionals, clients, ICT professionals, social and health care teachers and representatives of other projects (n = 73) participated in the future workshops. The training workshops were attended by social and health care professionals and supervisors (n = 70). The text-based material was analysed by inductive content analysis. In the expert evaluation, the respondents evaluated the relevance of competence requirements and provided suggestions for improving them. The competence of eProfessionals was seen as special competence consisting of eight areas of competence and 34 competence requirements. The areas of competence and the competence requirements were used to develop an eProfessional’s competence map for evaluating the competence. eProfessionals develop both work and the digital services within their organisations and guide, counsel and support the clients and professionals in using digital services. Part of social and health care professionals need training to become eProfessionals. Modular, supplementary training enables the development of need-based and work-related competence towards becoming an eProfessional.Digitaalinen teknologia muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon työtä, asiakkaan palveluja ja siten myös ammattilaisilta edellytettävää osaamista. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon DigiSote -hankkeissa (ESR) kehitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja ja ammattilaisten osaamista. Hankesuunnittelussa luotiin käsite eAmmattilainen. Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata eAmmattilaisen tarvetta, tehtäviä ja osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistyön menetelminä käytettiin nopeita kokeiluja ja työpajatyöskentelyä. Kokeilujen tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja ja tunnistaa digitalisaation edellyttämät osaamistarpeet. Aineistoina eAmmattilaisen osaamisen määrittelyyn olivat hankkeiden tulevaisuustyöpajojen (n = 3) ja valmennustyöpajojen (n = 3) materiaalit ja digitaalisten palvelujen kokeiluraportit (n = 7), teemahaastattelut (n = 17) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin johtotason edustajille hyvinvointialalla sekä asiantuntija-arviointi (n = 35) osaamisalueista ja -vaatimuksista. Tulevaisuustyöpajoihin osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi asiakkaita, ICT-ammattilaisia, sosiaali- ja terveysalan opettajia sekä muiden hankkeiden edustajia (n = 73). Valmennustyöpajoihin osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja esimiehiä (n = 70). Tekstimuotoinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Asiantuntija-arvioinnissa vastaajat arvioivat osaamisvaatimusten relevanttiutta ja esittivät korjaamistarpeita. eAmmattilaisen osaaminen nähtiin erikoisosaamisena, joka muodostui kahdeksasta osa-alueesta ja 34 osaamisvaatimuksesta. Osaamisalueista ja -vaatimuksista muodostettiin myös eAmmattilaisen osaamiskartta osaamisen arviointia varten. eAmmattilaiset kehittävät organisaatioissaan työtä ja digitaalisia palveluja sekä ohjaavat ja tukevat asiakkaita ja ammattilaisia käyttämään digitaalisia palveluja. Osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista tarvitsee valmennuksen eAmmattilaisiksi. Täydennyskoulutuksena toteutettava modulaarinen valmennus mahdollistaa tarvelähtöisen ja työhön kiinnittyvän osaamisen kehittymisen kohti eAmmattilaisuutta

Status of eHealth Deployment and National Laws in Finland

This paper shows the results of surveys produced by FinnTelemedicum (Centre of Excellence for Telehealth at the University of Oulu) and STAKES (National Research and Development Centre for Welfare and Health development in Finland) under assignment of the Finnish Ministry of Social Affairs and Health. The surveys show the status and trends of the usage of eHealth applications in the Finnish health care in 2003 and 2005 and preliminary information of the situation in 2007. The results show that the usage of eHealth applications has greatly progressed throughout the entire health care delivery system. The current wide utilization of the eHealth applications in Finnish health care forms a solid basis for developing future eHealth services. Finland has taken the initiative to build a national archive for electronic health data with citizen access by 2011

Raskaus ja kilpirauhanen

Raskaus vaikuttaa merkittävästi kilpirauhasen toimintaan, ja raskaana olevien naisten kilpirauhasen toimintakokeiden tulkinta eroaa raskaana olemattomista. Pieni mutta mitattavissa oleva plasman tyreotropiini (TSH) -pitoisuus on yleinen mutta useimmiten vaaraton löydös alkuraskauden aikana. Raskaudenaikainen TSH-arvon viitealueen yläraja on kiistanalainen. Viimeisimmän tiedon perusteella yläraja on alkuraskauden aikana noin 0,5 mU/l pienempi kuin raskaana olemattomien yläraja. Kilpirauhasperoksidaasi (TPO) -vasta-aineisiin liittyy lisääntynyt hypotyreoosin ja raskauskomplikaatioiden riski. Raskauskomplikaatiot näyttäisivät lisääntyvän TSH-arvon ollessa suurempi kuin 4 mU/l, mutta TPO-vasta-ainepositiivisten tyroksiinihoitoa voidaan harkita jo kun TSH-arvo on yli 2,5 mU/l. Hypotyreoosin lääkehoidon seurantaa tulee raskausaikana tiivistää. Hypertyreoosin oikein toteutettu hoito vähentää raskauskomplikaatioriskiä. Hoidossa ja seurannassa tulee huomioida TSH-reseptorivasta-aineiden ja tyreostaatin kulkeutuminen sikiöön.publishedVersio

Raskaus ja kilpirauhanen

Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Raskaus vaikuttaa merkittävästi kilpirauhasen toimintaan, ja raskaana olevien naisten kilpirauhasen toimintakokeiden tulkinta eroaa raskaana olemattomista. Pieni mutta mitattavissa oleva plasman tyreotropiini (TSH) -pitoisuus on yleinen mutta useimmiten vaaraton löydös alkuraskauden aikana. Raskaudenaikainen TSH-arvon viitealueen yläraja on kiistanalainen. Viimeisimmän tiedon perusteella yläraja on alkuraskauden aikana noin 0,5 mU/l pienempi kuin raskaana olemattomien yläraja. Kilpirauhasperoksidaasi (TPO) -vasta-aineisiin liittyy lisääntynyt hypotyreoosin ja raskauskomplikaatioiden riski. Raskauskomplikaatiot näyttäisivät lisääntyvän TSH-arvon ollessa suurempi kuin 4 mU/l, mutta TPO-vasta-ainepositiivisten tyroksiinihoitoa voidaan harkita jo kun TSH-arvo on yli 2,5 mU/l. Hypotyreoosin lääkehoidon seurantaa tulee raskausaikana tiivistää. Hypertyreoosin oikein toteutettu hoito vähentää raskauskomplikaatioriskiä. Hoidossa ja seurannassa tulee huomioida TSH-reseptorivasta-aineiden ja tyreostaatin kulkeutuminen sikiöön