Situationen i Sverige med redovisning av de åtgärder som vidtagits för att dela kontrollera livsmedeln dels begränsa skadeverkningarna

I slutet av april, när det blev klart att nedfallet hade inträffat, fick strålskyddsinstitutet ta de första smällarna. Det gick inte att komma fram över telefonen. Eftersom vi finns i Uppsala och strålskyddet finns i Stockholm, så fick folk från livsmedelsverket åka över till strålskyddsinstitutet for att överhuvud taget få tillfälle att diskutera den uppkomna Situationen. Samarbetet kunde därför etableras väldigt tidigt

Kestävä kilpailuetu yritysten välisellä yhteistyöllä

This case study examines whether the focal case company is able to generate sustainable competitive advantage through effective collaborations. To answer the question this study is divided into two sections, the literature review section and the empirical section. The literature review begins by exploring the concept of competitive advantage in general. There are three prominent views regarding the sources of sustainable competitive advantage. The first, the industry structure view argues that superior profits are primarily a function of a firm's membership in an industry with favorable structural characteristics (Porter's five competitive forces). The second perspective is the resource-based view, which argues that differential firm performance is fundamentally due to heterogeneity in firms' resources and capabilities rather than industry structure. The Resource-based view thus emphasizes that sources of competitive advantage exist within the firm. The third perspective of competitive advantage is called the relational view, which can be considered as an extension of resource-based view. The advantages or disadvantages of an individual firm are often linked to the advantages or disadvantages of the network of relationships in which the firm is cooperating. The relational view suggests that a firm's critical resources or capabilities may be located outside the firm's boundaries and may be embedded in interfirm resources and routines. The relational view argues that there are four potential sources of interorganizational competitive advantage: 1. relation-specific assets, 2. knowledge sharing routines, 3. complementary resources/capabilities, and 4. effective governance. The theoretical framework of the study will be built on the relational view of competitive advantage as well as on theories of diversification strategies. The latter strives to exploit interrelationships and synergies among business units. The empirical section examines managerial opinions and perceptions on the effective collaboration between the case companies. The structured interviews were used to collect that information. However, after the interview the respondents were given more time to give their answers. The answers were clearly for the collaboration and every one considered that the more effective collaboration would be beneficial. The effective collaboration between the partners would lower the value chain costs, create economies of scale and scope, and improve quality of products and customer services.Tämä tapaustutkimus tutkii voiko tutkimuksen keskipisteenä oleva yritys saada aikaiseksi kestävää kilpailuetua tehokkaan yhteistyön avulla. Vastatakseen tähän kysymykseen, tutkimus jaetaan kahteen osaan, kirjallisuuskatsaukseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisuuskatsaus aloitetaan tutkailemalla ensin kilpailuedun käsitettä yleisellä tasolla. Strateginen kirjallisuus esittelee kolme erilaista näkökantaa tunnetuimmiksi kestävän kilpailuedun lähteiksi. Ensimmäinen on toimialan rakenne näkökanta (Industry structure view), joka esittää, että yrityksen tavallista suuremmat tuotot johtuvat ensikädessä yrityksen jäsenyydestä toimialalla, jolla on suotuisat rakenteelliset ominaisuudet. Toinen näkökanta on resurssiperusteinen näkökanta (resource based view), joka taasen esittää, että yrityksen erot suorituskyvyssä johtuvat pääasiassa yritysten resurssien ja osaamisen erilaisuudesta eikä siis toimialalla vallitsevista rakenteista. Täten resurssiperusteinen näkökanta tähdentää, että kestävän kilpailuedun lähteet ovat yrityksen sisällä. Kolmas kilpailuedun näkökanta on relaationnäkökanta (relational view), jota voidaan pitää resurssiperusteisen näkökannan laajentumana. Yksittäisen yrityksen kilpailuedut tai kilpailuhaitat voidaan monesti liittää sen yhteistyöverkoston etuihin tai haittoihin, jossa yritys toimii. Relaationäkökannan mukaan yrityksen kriittiset resurssit tai kyvykkyydet voivat sijaita sen rajojen ulkopuolella sekä saattavat löytyä yritysten välisistä resursseista ja rutiineista. Relaationäkökanta esittää neljä kestävän kilpailuedun lähdettä, jotka ovat saavutettavissa organisaatioiden välisen tehokkaan yhteistyön kautta: 1. suhdespesifiset vahvuudet, 2. tiedonjakorutiinit, 3. toisiaan täydentävät resurssit/kyvyt, ja 4. valvonnan tehokkuus. Tutkimuksen teoreettinen kehys perustuu pääasiassa tähän relaationäkökantaan sekä teoriaan, joka käsittelee diversifiointistrategioita. Diversifiointistrategiat pyrkivät hyödyntämään yrityksen eri liiketoimintojen välisiä keskinäisiä suhteita ja synergiaetuja. Empiirinen osa tutkimusta tutkii avainhenkilöiden mielipiteitä ja oivalluksia tehokkaasta yhteistyöstä case-yritysten välillä. Nämä tiedot kerättiin strukturoidulla haastattelulla. Tämän lisäksi haastateltaville annettiin lisäaikaa vastausten antamiseen ja tarkentamiseen. Saadut vastaukset olivat selvästi yhteistyön tehostamisen kannalla, ja jokaisen haastateltavan mielestä syvällinen yhteistyö olisi hyödyksi. Tehokas yhteistyö partnereiden välillä alentaisi kustannuksia koko arvoketjussa, loisi suurtuotannon etuja, sekä parantaisi tuotteiden ja asiakaspalvelun laatua

Entäs aikuiset? katsaus medialukutaidon edistämiseen digitalisoituvassa Suomessa

Digitalisaatio on nimetty hallituksen strategiaa läpileikkaavaksi teemaksi, mikä kasvattaa odotuksia kansalaisten medialukutaidosta. Lasten ja nuorten mediakasvatuksen lisäksi myös aikuisten mediataitoja tulisi edistää

Xenobiotics-induced phosphorylations of MDM2

The aim of the present study was to characterize the Mdm2 and p53 responses induced by DNA damaging xenobiotics and how these responses can be modified by non-genotoxic xenobiotics. During control conditions cellular levels of p53 are low. The level is regulated by Mdm2 and Mdm2 and p53 forms an autoregulatory loop. When DNA is damaged, the p53-Mdm2 feedback loop is perturbed, and the cellular levels of p53 are increased so that p53 can regulate the transcriptional activity of proteins mediating responses such as apoptosis or cell cycle arrest. DNA damage may induce posttranslational modifications on p53 and Mdm2, such as phosphorylation or dephosphorylation induced by different kinases. These posttranslational modifications may modify the functions of Mdm2 and p53. This study focuses on Mdm2 phosphorylation within the epitopes of antibody 2A 10, and phosphorylation of Mdm2 on Ser 166. Both TCDD and the cholesterol lowering drugs statins were shown to attenuate the p53 stabilization in response to DNA damaging agents in HepG2 cells and in rodents. TCDD is a persistent, bioaccumulating pollutant. It is a carcinogen without being genotoxic. The detailed mechanisms for cancer induction are unknown, however. Statins are drugs used to treat hypercholesterolemia, and have also anticarcinogenic properties. The attenuation of p53 DNA damage response was associated with Mdm2 phosphorylation on Ser166. Thus, statins and TCDD induces Mdm2 Ser166. phosphorylation and attenuates p53 stabilization in response to DNA damage in HepG2 cells. TCDD also attenuated p53 stabilization in response to DNA damage in rats. As statin-induced Mdm2 Ser166. phosphorylation was attenuated by rapamycin (an inhibitor of MTOR) and Mdm2 Ser166. phosphorylation occurred in parallel to MTOR) phosphorylation, it is likely that MTOR) induced Ser166. phosphorylation. Our findings thus suggests that mTOR is one of the kinases inducing Mdm2 Ser166. phosphorylation. TCDDand statin-induced attenuation of p53 response might interfere with the cells ability to handle genotoxic agents. TCDD has been associated with cancer, especially liver cancer in rodents. Statins, on the other hand, rather seems to have anti care i nogenic properties. However, if statins are used together with genotoxic substances, attenuation of p53 response could affect its capacity to kill cells. Mdm2 phosphorylation within the epitopes of antibody 2A10 occurred at much lower concentrations of genotoxic substances benzo[a]pyrene, BPDE, mitomycinC and etoposide than those inducing p53 stabilization. This suggests that Mdm2 can be used as a marker for certain types of DNA damage. Mdm2 2A 10 phosphorylation induced by lower doses than those inducing p53 stabilization did not occur after exposure to dibenzo[a,l]pyrene and its metabolite DBPDE. We suggest that Mdm2 phosphorylated within the 2A10 epitopes might be involved in DNA repair of BPDE adducts, since BPDE induces 2A10 phosphorylation and DNA repair while DBPDE do not. Mdm2 has been shown to interact with proteins involved in DNA repair such as DNA polymerase epsilon and Nbs I. Mdm2 also partly localize to double stranded DNA breaks in response to IR irradiation. Mdm2 2A10- and p53 phosphorylation in response to DNA damage were shown to be induced by different signalling pathways

Vastuuvapauden myöntäminen ja sen merkitys osakeyhtiössä

Tutkimuskohteena on vastuuvapauden myöntäminen osakeyhtiössä ja tehdyn päätöksen merkitys osakeyhtiön toimielimien jäsenille, yhtiölle, osakkaille ja muille. Tutkimuksessa selvitetään miten vastuuvapauspäätös tehdään ja miten yhtiön tai vähemmistöosakkaiden on meneteltävä saadakseen nostettua vahingonkorvauskanteen yhtiön lukuun. Lisäksi tut-kitaan osakkaiden ja muiden henkilöiden mahdollisuuksia nostaa vahingonkorvauskanne vastuuvelvollisia vaataan. Lähteinä on käytetty osakeyhtiölakia, sen esitöitä ja lain kom-mentaariteoksi sekä tutkimusalueesta syntynyttä oikeuskäytäntöä. Tutkielman alussa, johdannon jälkeen, on kuvaus osakeyhtiön vastuullisista toimielimistä. Kolmannessa luvussa selvitetään osakeyhtiön toimielinten vahingonkorvausvastuuta. Neljännessä luvussa tutkitaan vastuuvapaudesta päättämistä. Viidennessä luvussa tutkitaan vastuuvapauspäätöksen merkitystä. Seuraavassa luvussa selvitetään osakeyhtiön päätök-sentekoa vahingonkorvauskanteen nostamiseksi. Lopuksi esitetään tutkielmaan perustuvat johtopäätökset. Osakeyhtiön yhtiökokouksen myöntämä vastuuvapaus estää yhtiötä ajamasta vahingonkor-vauskannetta vastuuvelvollista kohtaan. Yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntä-misestä tai kanteen nostamatta jättämisestä ei estä yhtiötä nostamasta kannetta jos aiempi päätöksenteko ei ole perustunut olennaisesti oikeisiin ja täydellisiin tietoihin. Konkurssi- ja yrityssaneeraushallinnolla on määrätyissä olosuhteissa mahdollisuus ajaa vahingonkor-vauskannetta yhtiökokouksen myöntämästä vastuuvapaudesta huolimatta. Vastuuvapauden myöntämisellä ei ole merkitystä osakkaan ja velkojan kanneoikeuteen, mikäli kyse on hei-dän vastuuvelvollisen taholta kärsimästä välittömästä tai välillisestä vahingosta.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Tietovarastopohjainen raportointijärjestelmä matkapuhelinoperaattorin viestiyhdyskäytävälle

Strategisen tiedon merkitys yritysten päätöksentekoprosessissa kasvaa jatkuvasti. Hankkiakseen strategista tietoa toiminnastaan yritykset rakentavat järjestelmiä, jotka keräävät tietoa yrityksen omista toiminnoista ja jalostavat tiedosta informaatiota, josta syntyy lopulta liiketoimintatietämystä. Prosessia, joka jalostaa tiedosta informaatiota ja lopulta tietämystä, kutsutaan yleisesti liiketoimintatiedon hallinnaksi. Tietovarasto on uusin merkittävä ratkaisumalli liiketoimintatiedon hallintajärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä diplomityö tutkii tietovarastoteknologiaa ja sen soveltuvuutta matkapuhelinoperaattorin viestiyhdyskäytävälle tarkoitetun raportointijärjestelmän toteutukseen. Työssä esitellään tietovarastoteknologian sekä GSM-verkon SMS- ja MMS-viestiteknologioiden perusteet. Matkapuhelinoperaattorin viestiyhdyskäytävä esitellään pääpiirteissään. Näiden lisäksi työssä tutkitaan tietovarastoteknologiaa kuvaamalla moniulotteinen tietomallin käsite, tärkeimmät tietokantateknologiat, tärkeimmät tietovarastoarkkitehtuurimallit, sekä luomalla yleiskatsaus tutkimusyhteisön ehdottamiin tietovarastojen suunnittelu- ja mallinnusmenetelmiin. Teoriaosan perusteella valitaan arkkitehtuurimalli ja suunnitteluprosessi tietovarastopohjaisen raportointijärjestelmän prototyyppitoteutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lopuksi työssä kuvataan prototyypin suunnittelu- ja toteutusvaiheet, sekä verrataan prototyyppiä viestiyhdyskäytävän vanhaan raportointiratkaisuun