Lääketieteen opiskelijoiden työelämälähtöinen näkemys perusopetuksen kehityskohteista : entistäkin parempia kesäkandeja

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : kesänumero : tutkimus ja opetusLääketieteen perusopetuksen tärkeä tavoite on antaa opiskelijalle hyvät käytännön valmiudet toimia lääkärin tehtävissä. Suurin osa ylimpien vuosikurssien opiskelijoista työskentelee kesäaikana lääkärinä. Pyysimme kesätöissä olleita kahden ylimmän vuosikurssin opiskelijoita arvioimaan työelämävalmiuksiaan ja antamaan ehdotuksia perusopetuksen kehittämiseksi. Onnistumisia oli koettu ammattihenkilöstön välisen yhteistyön, potilas-lääkärivuorovaikutuksen ja potilaan haastattelemisen osa-alueilla. Heikoimmin oli onnistuttu toimenpiteissä, diagnoosin löytämisessä ja potilaan tutkimisessa. Perusopetusta toivottiin tapauslähtöisemmäksi ja enemmän perusterveydenhuollossa tarvittavaa osaamista painottavaksi. Ohjaavaa yksilöllistä palautetta ja toimenpideopetusta haluttiin lisää. Toivelistalla oli myös lausuntojen laatimisen opetusta, lääkehoidon erityiskysymysten huomiointia, moniammatillisen yhteistyön harjoittelua ja lääkäriksi kasvamisen tukemista.Peer reviewe

Lääkärien kiinnostus terveydenhuollon johtamistehtäviin : tuloksia Lääkäri 2018 -tutkimuksesta

Noin kolmannes sekä nuorista lääkäreistä että senioreista on kiinnostunut johtamistehtävistä, molemmissa ryhmissä miehet enemmän kuin naiset. Esimiestehtävissä olevat nuoret lääkärit ovat johtamiseen ­motivoituneita ja heidän johtajauransa kehittymistä kannattaisi tukea

Lääkärien kiinnostus terveydenhuollon johtamistehtäviin : tuloksia Lääkäri 2018 -tutkimuksesta

Vertaisarvioitu. English summary.Noin kolmannes sekä nuorista lääkäreistä että senioreista on kiinnostunut johtamistehtävistä, molemmissa ryhmissä miehet enemmän kuin naiset. Esimiestehtävissä olevat nuoret lääkärit ovat johtamiseen ¬motivoituneita ja heidän johtajauransa kehittymistä kannattaisi tukea

National MEDigi project: systematic implementation of digitalization to undergraduate medical and dental education in Finland

MEDigi is a nationwide Finnish project that aims to develop and implement digital teaching, learning and assessment solutions and to provide possibilities for national harmonization of undergraduate medical and dental education in Finland. The MEDigi project will investigate the options and feasibility of a common national digital online platform and produce digital content and solutions for medical education. Furthermore, tools and support system for digital pedagogy training will be created to ensure that the teaching staff will achieve and retain appropriate digipedagogical skills. The project aims also to increase the competence related to the digital tools used in clinical practice (eHealth, digital health) of physicians and dentists. Furthermore, academic research will be carried out on various aspects of the project. All the universities in Finland that offer the Licentiate Degree in Medicine and Dentist programmes are involved: Universities of Eastern Finland, Helsinki, Oulu, Tampere and Turku. The project is coordinated by the University of Oulu. The project is carried out in close collaboration with the Finnish Medical Society Duodecim and the Finnish Dental Society Apollonia. The project lifespan is until the end of May 2021. MEDigi project is financed by the Finnish Ministry of Culture and Education and its total budget is over 4 million euros.</p

Lääkäri 2018 : Uusinta tutkimustietoa lääkäreistä ja erikoislääkärikoulutuksesta

VertaisarvioituLähtökohdat Lääkäri 2018 -tutkimus kartoittaa suomalaisten lääkärien koulutusta, arvoja, ammatti-identiteettiä ja urasuunnitelmia. Tässä artikkelissa keskitymme erikoistumiskoulutuksen kysymyksiin ja kuvaamme tutkimusaineiston. Menetelmät Perusjoukon muodostivat alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat laillistetut lääkärit, jotka olivat antaneet luvan henkilötietojen luovuttamiselle (n = 23 131). Otokseen valittiin Suomen Lääkäriliiton rekisteristä parillisina päivinä syntyneet lääkärit (n = 11 336). Kyselytutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä ja paperilomakkeella. Vastausosuus oli 46 %. Tulokset Tärkeimmät erikoisalan valintaan vaikuttaneet tekijät olivat omat taidot ja persoonallisuus sekä alan monipuolisuus. Mahdollisuudella tutkimustyöhön tai yksityissektorilla toimimiseen ei ollut merkittävää vaikutusta. Vastanneista 72 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä erikoislääkärikoulutukseensa. Päätelmät Aineisto antaa kattavan kuvan lääkärien taustatiedoista, näkemyksistä ja lääkärikoulutuksen kehitystarpeista vuonna 2018. Erikoisalavalintoihin vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä, ja lääkärit ovat yleisesti tyytyväisiä valintaansa.Peer reviewe

Lääkäri 2018 : uusinta tutkimustietoa lääkäreistä ja erikoislääkärikoulutuksesta

Lähtökohdat Lääkäri 2018 -tutkimus kartoittaa suomalaisten lääkärien koulutusta, arvoja, ammatti-identiteettiä ja urasuunnitelmia. Tässä artikkelissa keskitymme erikoistumiskoulutuksen kysymyksiin ja kuvaamme tutkimusaineiston.Menetelmät Perusjoukon muodostivat alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat laillistetut lääkärit, jotka olivat antaneet luvan henkilötietojen luovuttamiselle (n = 23 131). Otokseen valittiin Suomen Lääkäriliiton rekisteristä parillisina päivinä syntyneet lääkärit (n = 11 336). Kyselytutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä ja paperilomakkeella. Vastausosuus oli 46 %.Tulokset Tärkeimmät erikoisalan valintaan vaikuttaneet tekijät olivat omat taidot ja persoonallisuus sekä alan monipuolisuus. Mahdollisuudella tutkimustyöhön tai yksityissektorilla toimimiseen ei ollut merkittävää vaikutusta. Vastanneista 72 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä erikoislääkärikoulutukseensa.Päätelmät Aineisto antaa kattavan kuvan lääkärien taustatiedoista, näkemyksistä ja lääkärikoulutuksen kehitystarpeista vuonna 2018. Erikoisalavalintoihin vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä, ja lääkärit ovat yleisesti tyytyväisiä valintaansa

Lääkäri 2018 : Kyselytutkimus vuosina 2007–2016 valmistuneille lääkäreille

Lääkäri 2018 -tutkimus on osa viiden vuoden välein toistettavaa poikkileikkaustutkimusten sarjaa, joka aloitettiin kolme vuosikymmentä sitten. Tutkimuksen perusjoukkona olivat vuosina 2007–2016 laillistetut lääkärit (N=6 472), joista otokseen valittiin parittomana päivänä syntyneet (n=3 148). Vastausosuus oli 39 %. Vastaajista 85 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä ammatinvalintaansa. Lääkärit tunsivat itsensä entistä enemmän työryhmän jäseniksi, ja lähes joka kolmas oli kiinnostunut johtamisesta. Neljäsosa vastanneista oli väitellyt tai teki väitöskirjaa. Peruskoulutuksen osalta tyytyväisyys sairaalatyön opetukseen oli suurempaa kuin tyytyväisyys terveyskeskusopetukseen. Sairaalaopetukseensa tyytyväisimmät olivat valmistuneet Itä-Suomen ja Turun yliopistoista, ja terveyskeskusopetukseen Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista. Lääkärit toivoivat peruskoulutuksen sisältävän enemmän etenkin toiminnanohjauksen taitoja. Erikoistumiskoulutuksessa toteutui parhaiten alan diagnostisten taitojen ja hoitotoimenpiteiden oppiminen. Kehitettävää löytyi erityisesti osaamisen arvioinnin ja oppimistavoitteiden täyttymisen seurannassa. Johtamistaitojen, tutkimus- ja opetustyön sekä terveystalouden opetusta toivottiin lisää. Saman erikoisalan valitsisi vielä 90 % vastanneista. Lääkäri 2018 -tutkimus toteutettiin kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien sekä Lääkäriliiton yhteistyönä

Moniammatillinen oppiminen yhteistyöosaamisen edistäjänä terveydenhuollossa

Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli.Aineisto kerättiin terveydenhuoltoalan opiskelijoilta v. 2014 Turun lääketieteellisen tiedekunnan järjestämällä opintojaksolla (n=32)

Professionalism Mini-Evaluation Exercise in Finland: a preliminary investigation introducing the Finnish version of the P-MEX instrument

Introduction: Teaching medical professionalism is increasingly acknowledged as an important aspect of medical education. The Professionalism Mini-Evaluation Exercise (P-MEX) is an assessment tool for evaluating medical professionalism, but no studies using it as a self-assessment instrument have been reported. This paper reports on a preliminary investigation of the Finnish version of the P-MEX instrument as an assessment and self-assessment measure. Methods: The sample in the present cross-sectional study comprised all 23 medical students and recent graduates (15 females and 8 males) participating in a summer school of psychiatry program in 2014. The two-month program combines clinical work with multifaceted teaching and intensive tutoring. At the end of the program, the participants’ medical professionalism was assessed by the tutors and other members of the work community as well as the students themselves using the Finnish version of the P-MEX instrument. The P-MEX scores were compared, using the Friedman test. Results: The mean values and SD for the P-MEX assessments were as follows: tutor assessment 3.26±0.21, work community assessment 3.23±0.26 and self-assessment 3.01±0.07. No significant gender differences were observed. The tutor and work community assessments were significantly correlated (r=0.573, p=0.040), but the self-assessment scores did not correlate with either of the other assessments. Overall, the students evaluated their skills significantly poorer in comparison to the other assessments. Conclusion: Although the small sample size limits the generalization of these preliminary results, the Finnish version of the P-MEX instrument appears to be a feasible measure of medical professionalism. The instrument can also be used as a self-assessment instrument, but subjective evaluations should be complemented with external assessments or feedback in order to take individual and cultural aspects into account