Arvioita suomalaisen yliopistotutkimuksen tuloksellisuudesta

Jälkiteollisten maiden tiedepolitiikassa uutta tietoa luovat organisaatiot nähdään taloudellisen menestyksen ja sitä kautta yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta tärkeinä toimijoina. Viime vuosien arviointibuumi (Neave 1998) ja yliopistojen tuloksellisuuden korostaminen ja mittaaminen ovat ilmeisiä seurauksia siitä strategisesta asemasta, johon tietoa tuottavat organisaatiot on politiikassa nostettu. Mitä tärkeämmiksi ja laajemmiksi koulutuksen ja tutkimuksen investoinnit ovat tulleet, sitä yksityiskohtaisemmin on haluttu varmistua rahoituksen tehokkaasta, vaikuttavasta ja asianmukaisesta käytöstä. Samalla lisääntynyt arviointi on ollut viesti vähentyneestä luottamuksesta tietoa tuottavia organisaatioita kohtaan ja poliittisten ohjaustarpeiden lisääntymisestä

Julkaisupaine suomalaisessa tiedeyhteisössä

Performance-based research funding systems are often assumed to create an increasing pressure to publish among academics. Presumption is that national level incentives put pressure on researchers to increase quantity of publishing at the expense of quality. In Finland publications have been a criterion in the government’s basic funding model for universities since 2007. We analysed national personnel and publication data on Finnish universities, and found that the average publication productivity among Finnish university staff has not increased from 1998 to 2016. We also looked at the Web of Science publications in 1998-2014, and found that publication productivity of academics is not exceptionally high in Finland, compared to Sweden, Denmark and Norway. Citation impact has not remarkably decreased in Finland compared to the other Nordic countries. In our view, the experience of pressure to publish is also, and perhaps primarily, due to competition for research funding and academic positions partaken by an increasing number of researchers

COVID-19-tutkimuskatsaus 1/2020

Koronapandemia on synnyttänyt ennennäkemättömän globaalin tutkimusponnistuksen. Kriisiin liittyvää tieteellistä tutkimustietoa on jo paljon ja sitä julkaistaan jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan tutkimustiedolle on myös suuri kysyntä. COVID-19 -tutkimuskatsaus on valtioneuvoston kanslian käynnistämä uusi toimintamalli, joka koostaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta tiiviisti ja informatiivisesti valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Katsauksen tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden tietoon ja luoda näkymää viimeisimpään tutkimukseen.</p

COVID-19-tutkimuskatsaus 2/2020

Koronapandemia on synnyttänyt ennennäkemättömän globaalin tutkimusponnistuksen. Kriisiin liittyvää tieteellistä tutkimustietoa on jo paljon ja sitä julkaistaan jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan tutkimustiedolle on myös suuri kysyntä. COVID-19-tutkimuskatsaus on valtioneuvoston kanslian elokuussa 2020 käynnistämä toimintamalli, joka koostaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta tiiviisti ja informatiivisesti valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Katsauksen tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden tietoon ja luoda näkymää viimeisimpään tutkimukseen.</p

COVID-19-tutkimuskatsaus 4/2021

Koronapandemia on synnyttänyt ennennäkemättömän globaalin tutkimusponnistuksen. Kriisiin liittyvää tieteellistä tutkimustietoa on jo paljon ja sitä julkaistaan jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan tutkimustiedolle on myös suuri kysyntä. COVID-19-tutkimuskatsaus on valtioneuvoston kanslian elokuussa 2020 käynnistämä toimintamalli, joka koostaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta tiiviisti ja informatiivisesti valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Katsauksen tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden tietoon ja luoda näkymää viimeisimpään tutkimukseen

COVID-19-tutkimuskatsaus 2/2021

Koronapandemia on synnyttänyt ennennäkemättömän globaalin tutkimusponnistuksen. Kriisiin liittyvää tieteellistä tutkimustietoa on jo paljon ja sitä julkaistaan jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan tutkimustiedolle on myös suuri kysyntä. COVID-19-tutkimuskatsaus on valtioneuvoston kanslian elokuussa 2020 käynnistämä toimintamalli, joka koostaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta tiiviisti ja informatiivisesti valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Katsauksen tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden tietoon ja luoda näkymää viimeisimpään tutkimukseen