Acoustic measurements and digital image processing suggest a link between sound rituals and sacred sites in northern Finland

In northern Finland, near the canyon lakes of Julma-Ölkky, Somerjärvi and Rotkojärvi, steep rock cliffs produce distinctive acoustic spaces. On these cliffs, prehistoric rock paintings (5200 to 1000 BC) as well as an ancient Sámi offering site (circa 1100 to present) can be found. Ethnographic sources describe that the Sámi used to sing and listen to echoes while making offerings there. This article presents the results of an archaeoacoustic research project that seeks to explore the role of sound in the development and use of these archaeological sites. The innovative set of methods includes multichannel impulse response recording, angle-of-arrival estimation of early reflections, spectrum analysis, digital image processing and 3D laser scanning. On the basis of the analyses, it is concluded that the cliffs that have been painted or held as sacred are efficient sound reflectors. They create discrete echoes and, accordingly, phantom sound sources. Especially at the Värikallio cliff near Lake Somerjärvi, the sound appears to emanate directly from the painted figures. These results, together with previously unnoticed drumming figures in the Värikallio painting, provide a clue to the significance of the sound rituals at these sacred sites.Peer reviewe

Acoustic Measurements at the Rock Painting of Värikallio, Northern Finland

In Northern Finland, by the rock painting of Värikallio (ca. 3000–500 BC), several echoes can be heard. The most remarkable of these appear to be originating from the painted rock itself. The article presents the first results of the research project that seeks to explore the role of sound in the development and use of Finnish rock art and Sámi offering sites. Field recordings, made at the site of Värikallio in summer 2013, are analyzed with a sound analysis and visualization toolkit, and interpreted with the help of GIS data and a 3D model of the site. A probable depiction of a drummer, identified in the painting in the course of the fieldwork, provides a further clue to the significance of sound rituals at rock paintings.Non peer reviewe

Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä — Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa

Abstract The subject of this study is ancient stone structures found in Middle and Northern Ostrobothnia. Their shape, distribution, topography and relation to the ancient shorelines of different ages are the main themes of the research. The sites are classified into different categories according to those attributes. The function and the cultural context of the stone structures are also discussed in the study. The dating of the stone structures is based solely on shoreline chronology. A model is proposed for the of social organization of Stone Age and Early Metal Age hunter-gatherer societies in Ostrobothnia. Spatial data relating to the sites was gathered both from the field and archives. The data is discussed on two levels. The cairns, dwelling sites and Giants' Churches have been studied in the larger Ostrobothnian study area. Other stone structures i.e. dwelling depressions in stone field, pits with walls and pits in stone fields, were studied in two limited research areas in Middle and Northern Ostrobothnia. The research database contains location and attribute data from 444 cairn sites with altogether 1133 cairns. There is also data from 34 Giants' Churches and 1191 other archaeological remains. The relations between the sites and ancient shorelines were analysed with GIS applications and digital elevation models. The hypothesis is put forward that the first cairn building tradition originated in the study area by 3000-2500 cal BC. This Stone Age cairn tradition is related to the middle Neolithic "Giants? Church culture". This Cairn building tradition continued most likely without chronological gaps and gave rise to the Early Metal Age cairn tradition. The large number of cairns at the 2500 cal BC shoreline zone is clearly connected to its higher number of dwelling depressions. The explanation for the increasing number of dwelling depressions and dwelling planes of the period around 3000 and 2500 cal BC is the growth of population. Giants? Churches and cairns appear around the same time. These new features and changes in the archaeological record reflect developments which took place within the hunter-gatherer societies of Ostrobothnia. This development led to more complex social structures.Tiivistelmä Tutkimukseni aiheena ovat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikon esihistorialliset kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavat kivirakennelmat. Kohteissa olevien rakennelmien muoto, sijoittuminen ympäristöön ja suhde eri muinaisrantapintoihin ovat työn keskeisiä teemoja. Kohteita ryhmitellään rakennelmien muodon, kombinaation ja topografisten piirteiden perusteella. Tarkastelussa ovat sekä rakennelmien käyttötarkoitus että kulttuurinen konteksti. Röykkiöiden ja kivirakennelmien ajoitusta hahmotellaan rannansiirtymiskronologialla. Lisäksi tutkimuksessa esitetään tulkinta tutkimusalueen kivikauden ja varhaismetallikauden yhteisöjen sosiaalisesta rakenteesta. Kohteiden paikkatiedot on koottu sekä maastokäynneillä että arkistolähteistä. Kerätyn aineiston tarkastelu tapahtuu kahdella tasolla. Röykkiöitä, asuinpaikkoja ja jätinkirkkoja tarkastellaan laajan osan Pohjanmaata kattavalla tutkimusalueella. Toinen taso on maantieteellisesti suppeampi, mutta aineistoltaan laajempi. Siinä tarkastellaan kaikkia kivirakennelmatyyppejä kahdella rajatulla tutkimusalueella Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjanmaan tutkimusalueen aineisto koostuu 444:stä röykkiökohteesta, joissa on yhteensä 1133 röykkiötä. Tämän lisäksi tutkimusta varten kerättiin sijainti- ja ominaisuustiedot 34:stä jätinkirkosta ja 1191:stä muusta kiinteästä muinaisjäännöksestä. Aineiston topografisessa analyysissä tarkastellaan röykkiökohteiden sijaintikorkeutta ja sijoittumista eri muinaisrantavyöhykkeille. Kohteiden suhdetta toisiinsa ja muihin muinaisjäännöskohteisiin käsitellään lähimpään naapuruuteen perustuvassa analyysissä. Lisäksi kohteiden hierarkiaa selvitetään arvo-koko-analyysillä. Muinaisjäännöskohteiden tarkasteleminen suhteessa eri muinaisrantoihin toteutettiin GIS-paikkatietosovelluksen ja korjatun yleistetyn korkeusmallin avulla hahmottelemalla yhdeksän muinaista rantavyöhykettä. Oletuksena on, että vyöhykkeillä sijaitsevat kohteet ovat olleet merenrantasidonnaisia. Röykkiöiden rakentaminen Pohjanmaalla alkaa noin 3000-2500 eKr., ja traditio liittyy keskineoliittiseen "jättiläiskirkkokulttuuriin", kuten Aarne Europaeus vuonna 1925 kirjoittamassaan artikkelissa otaksui. Röykkiöiden määrän nousu kivikauden muinaisrantavyöhykkeillä näyttäisi liittyvän asumuspainanteiden, asuinpaikkapintojen ja jätinkirkkojen määrän nousuun. Kehityksen taustalla on rannikon metsästäjä-keräilijä-yhteisöjen sosiaalisten rakenteiden muutos. Kivikauden loppu ja varhaismetallikausi merkitsevät muutosta kohti yksinkertaisempia sosiaalisia rakenteita. Röykkiöiden rakentamisen perinne jatkui Pohjanmaalla kivikaudelta varhaismetallikaudelle, mutta rakentamisen takana ollut ideologia muuttui. Röykkiöiden määrä nousee yhdessä keittokuoppien määrän kanssa rautakauden alussa 500 eKr. tienoilla uudestaan. Mutta huippukausi jää lyhyeksi, sillä röykkiökohteiden ja muidenkin muinaisjäännösten määrät laskevat tämän jälkeen nopeasti ja lopullisesti

Huostaanotetun lapsen hoitopolku

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Kuntoutus Korte Oy:lle muistilista, jonka avulla työntekijät voisivat seurata oman asiakkaansa asioiden etenemistä. Asiakkaan tulovaiheessa nämä asiat ovat, erilaisten lomakkeiden täyttöä, asioiden selvittelyä ja puhelujen soittamisia esim. tulohaastattelu, taustoituslomake, kouluasioiden selvittelyä ja asiakkaalle hoito- ja kasvatussuunnitelman teko. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi muistilista, jolla nuoren omaohjaaja, sekä muut nuoren hoitoon osallistuvat työntekijät pysyvät ajan tasalla nuoren hoidon edistymisessä. Jokaisella yksikössä olevalla asiakkaalla on yksi oma ohjaaja, joka vastaa omasta asiakkaastaan ja hänen asioistaan. Omaohjaajan työtä helpottamaan luotu muistilista, auttaa asioiden ja tehtävien ajan tasalla pysymisessä. Muistilista on tarkoitettu toimimaan myös hoidon aikana eräänlaisena päiväkirjana, josta ohjaaja voi tarkistaa nuoren hoitoa koskevien asioiden tekoa ja suunnittelua. Tämä muistilista toimii läpi koko nuoren hoitoprosessin ajan ja sen avulla käydään läpi myös nuoren hoidon päättäminen yksikössä. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa lastensuojeluyksikön työntekijöille työkalu, joka olisi helppokäyttöinen, tukisi ja helpottaisi heidän työtään. Muistilistasta tuotettiin sekä kirjallinen versio, että digitaalinen versio. Digitaalinen versio muistilistasta tuotettiin, jotta muistilistaa voidaan käyttää tarvittaessa myös asiakastietojärjestelmässä Muistilistaa alettiin tuottamaan tilaajan toimesta. Muistilistan tarkoituksena oli toimia paikkana, josta työntekijän olisi helppo tarkistaa mitä pitää ja milloin oman asiakkaan hoidon eteen. Muistilistan runkoa varten saimme yhteyshenkilömme kautta usean työyksikössä jo käytössä olevan lomakkeen. Näistä lomakkeista näimme, mitä kaikkea muistilistan tulisi sisältää. Teimme heidän lomakkeidensa pohjalta raakavedoksen, jonka laitoimme yhteyshenkilöllemme. Hän hyväksyi luonnostelman eikä vaatinut siihen enää minkäänlaisia muutoksia. Tilaaja halusi muistilistasta sekä digitaalisen version, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden listan käyttö asiakastietojärjestelmän ohessa. Sekä fyysisen version, jonka tarkoitus on kulkea asiakkaan papereissa koko asiakkuuden ajan. Muistilistan digitaalista kopiota on mahdollista muokata myös myöhemmin, mikäli sille esiintyy tarvetta

Reliability and Perceived Value of Sentiment Analysis for Twitter Data

acceptedVersionPeer reviewe