Views of general upper secondary education teaching staff on providing support for learning as a part of their job description

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukion opetushenkilöstö suhtautuu oppimisen tuen antamiseen osana omaa työtään, ja millaisena heidän ammatillinen toimijuutensa ja orientaationsa näyttäytyvät uudistuvassa lukiossa. Lukiouudistuksen yksi keskeisimmistä muutoksista on ensi kertaa lukiolakiin kirjattu opiskelijan oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea tarpeidensa mukaisesti. Erityisopetuksen antajaksi määritellään opetussuunnitelman perusteissa erityisopettaja ja oppimisen tuen toteutustavaksi opetushenkilöstön yhteistyö. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja sen kontekstina toimi Uudellamaalla sijaitseva yleislukio. Tutkimukseen osallistui 19 lukion opetushenkilöstön jäsentä, jotka toimivat aineenopettajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan tehtävissä. Aineisto kerättiin kuudella fokusryhmähaastattelulla sekä sähköisellä kyselyllä. Fokusryhmähaastatteluissa ja kyselyssä käsiteltiin opetushenkilöstön antamaa oppimisen tukea, omaa työroolia ja sen rajaamista sekä työhön liittyviä arvoja. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja orientaatioiden osalta teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkimuksen tulosten perusteella opetushenkilöstö pitää oppimisen tukemista lukiossa tärkeänä, mutta kokee omat mahdollisuutensa tuen antamiseen rajallisina. Tukemiseen vaikuttavat opetushenkilöstön näkökulmasta lukuisat ulkoiset, työyhteisöön liittyvät, opiskelijoihin liittyvät sekä henkilökohtaiset tekijät. Eniten oppimisen tukemista rajoittavat ajan puute ja suuret ryhmäkoot, opiskelijoiden vähäinen aktiivisuus tuen hakemisessa ja vastaanottamisessa sekä aineenopettajien kokema riittämätön erityispedagoginen osaaminen. Ammatillisen toimijuuden osalta opetushenkilöstön kokemukset vaihtelevat. Aineenopetusta antaessaan opettajat ovat vahvoja toimijoita, mutta monien lukiossa tapahtuvien muutosten keskellä he kokevat työn velvoitteiden ja resurssien olevan ristiriidassa. Tutkimuksessa opetushenkilöstön oman työn ydintehtävää koskevista näkemyksistä muodostui neljä orientaatiota, joissa korostui joko aineenopetus itseisarvona, aineenopetus välineenä, oppimisen ja opiskelun tuki tai kohtaaminen ja kasvattaminen. Lukion tärkeimpinä tehtävinä nähtiin yleissivistyksen ja monipuolisten valmiuksien antaminen opiskelijoille sekä heidän henkilökohtaisen kasvunsa tukeminen.The aim of this study was to explore the attitudes of general upper secondary school teaching staff towards support for learning as a part of their job. Furthermore, this study focuses on the professional agency and orientations of the teaching staff in the context of general upper secondary education reform. One of the pivotal changes in the reform is the legal right of students to receive special needs education and other support for learning in accordance with their needs. It is stated in the new core curriculum that special needs education will be provided by a special needs teacher, whereas other support for learning will be implemented by teaching staff as a whole. This study was carried out as a qualitative case study. 19 members of teaching staff in one general upper secondary school participated in the study, including subject teachers, guidance counsellors and a special needs teacher. The data was collected through six focus group interviews and an online survey. Topics covered in the interviews and the survey included providing support for learning, defining one’s role and its boundaries at work as well as values related to work. The data was analysed using content analysis. Based on the results of this study, teaching staff perceives support for learning to be important in general upper secondary education. However, their opportunities to give support in practice are influenced by multiple external and personal factors as well as factors related to the work community and students. Teaching staff finds it challenging to support their students especially due to large group sizes, lack of time, student hesitation to seek and receive support, and the limited skills of subject teachers. The results indicate that strong professional agency is especially practiced by subject teachers in class. On the other hand, as general upper secondary education undergoes several reforms, teaching staff points out that their responsibilities increase while resources are inadequate. In this study, four types of participants’ professional orientations were found regarding their perceived core tasks at work. According to the teaching staff, the main objectives of general upper secondary education are to provide students with extensive general knowledge and skills for the future as well as to support their personal growth

Kulttuuripääoman ja taustatekijöiden yhteydet luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen

Luokanopettajakoulutus on kohonnut vuosikymmenten saatossa yhdeksi Suomen suosituimmaksi ja arvostetuimmaksi yliopistokoulutukseksi, mistä kertovat vuodesta toiseen suurina pysyvät hakija-määrät. Koska vain murto-osa koulutukseen pyrkivistä saa haluamansa opiskelupaikan, on luokanopettajakoulutuksen valintamekanismi herättänyt mielenkiintoa niin keskivertokansalaisten kuin opettajankoulutuksen valinnoista vastaavien keskuudessa: mikä erottaa hyväksytyt hakijat hylätyistä? Mystisenäkin pidettyä luokanopettajakoulutuksen valintamekanismia on tutkittu paljon, mutta tutkimukset ovat kohdistuneet pääosin virallisten valintakriteerien tarkasteluun. Hakijoiden taustaan yhteydessä oleva valikoituminen on tutkimuksissa sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella iän, sukupuolen sekä Bourdieun teorian mukaisen kulttuuripääoman yhteyttä luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen ja näin osaltaan avata koulutukseen valikoitumisen mekanismeja. Kulttuuripääoman mittareina tutkimuksessa toimivat ylioppilaskirjoituksissa menestyminen, aiemmin suoritetut tutkinnot, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen, lukiossa suoritetut taide- ja taitoaineopinnot, harrastuneisuus sekä kodin kulttuuripääoman osalta lapsuudenkodin sosiaaliluokka ja vanhempien koulutustaso. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeiden yhteydessä vuosina 2010 ja 2011. Tutkimukseen osallistui yhteensä 402 luokanopettajakoulutukseen pyrkivää hakijaa. Aineistoa analysoitiin pääosin ristiintaulukoinneilla sekä niihin liittyvillä tilastollisilla Khin neliö -testeillä, joiden avulla pyrittiin löytämään valikoitumiseen tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä olevat tekijät. Logistisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin, mitkä tekijöistä olivat vahvimmin yhteydessä valikoitumiseen ja kuinka suuren osan valikoi-tumisesta ne selittivät. Tulosten perusteella hakijan sukupuoli, lapsuudenkodin sosiaaliluokka, kulttuurinen osallistuminen ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa miehet menes-tyivät naisia paremmin ja hyvän ylioppilasmenestyksen saavuttaneet heikomman menestyksen saavuttaneita paremmin. Valikoitumisen todennäköisyyttä kasvattivat lisäksi korkea lapsuudenkodin sosiaaliluokka sekä aktiivinen osallistuminen kulttuurisiin toimintoihin kuten konsertteihin tai taidenäyttelyihin. Vahvimmin valikoitumista selittivät sukupuoli sekä ylioppilaskirjoituksissa menes-tyminen. Tulosten perusteella kyseiset tekijät selittävät valikoitumisesta kuitenkin vain osan, joten valikoitumisen taustalla on myös muita tekijöitä, joita ei tässä tutkimuksessa kyetty huomioimaan. Tulokset tarjoavat kuitenkin tärkeää tietoa hakijan kulttuurisen pääoman sekä taustan vaikutuksesta luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen

Erityispedagogiset sisällöt varhaiskasvatuksen opettajaopintojen opetussuunnitelmissa

Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tuen säädöspohjaa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on hiljattain uudistettu. Elokuussa 2022 astuivat voimaan uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Opetushallitus, 2022) ja uudistettu varhaiskasvatuslaki (540/2018), joihin on kirjattu yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuen toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstön erityispedagogista osaamista. Tässä artikkelissa tarkastellaan erityispedagogisia sisältöjä varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa lukuvuonna 2021–2022. Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja laadullisena sisällönanalyysina, joissa analysoitiin varhaiskasvatuksen opettajan (KK) tutkintojen pakollisten opintojaksojen osaamistavoitteita ja sisältöjä. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajan 180 opintopisteen tutkinnoista kukin sisälsi enintään kaksi erityispedagogiikan opintojaksoa, joiden yhteenlaskettu laajuus oli 0–11 opintopistettä. Lisäksi tutkintoihin sisältyi opintojaksoja, joissa erityispedagoginen sisältö joko muodosti osan jakson sisällöistä ja tavoitteista tai sitä oli vain maininnan tasolla. Jatkossa varhaiskasvatuksen opettajien erityispedagogista osaamista on syytä vahvistaa ja kiinnittää huomiota lisäksi monialaisen yhteistyön taitojen kehittämiseen opettajankoulutuksessa. Tutkinnon tulisi tarjota myös mahdollisuuksia erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan välisen yhteistyön käytäntöjen harjoittelemiselle.The legislative basis of support for child’s development, learning and wellbeing in the Finnish early childhood education has recently been renewed (Law 13.7.2018/540). Also, the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care was renewed. The law and the national core curriculum came into force in August 2022. The law (540/2018) introduces the concepts of general, intensified and special support. To implement the support, early childhood education personnel need special educational knowledge and skills. This article focuses on special educational content in early childhood teacher education curricula during the academic year of 2021–2022. The study was conducted as quantitative and qualitative content analysis in which the learning objectives and content of compulsory courses were analyzed. The results indicate that out of the total of 180 ECTS of the degree, each degree program included at most two special education courses with total credits between 0 and 11 ECTS. Additionally, the programs included courses in which special educational content forms either a part of the objectives and content or is mentioned in them. In the future, the special educational knowledge and skills of early childhood teachers should be further strengthened. Attention should also be paid to developing the skills of multiprofessional cooperation in teacher education. The degree programs should offer opportunities especially for early childhood teachers and special teachers to practice their cooperative practices.

Lukion tukijärjestelmän suuntaviivat

Yksi lukiokoulutusta koskevien viimeaikaisten uudistusten painopisteistä on ollut opiskelijoiden oppimisen tuen ja ohjauksen vahvistaminen. Uudessa lukiolaissa määritelläänkin ensi kertaa erityisopetus ja muu oppimisen tuki opiskelijan lakisääteisiksi oikeuksiksi. Erityisopettajan asema lukiossa siis vakiintuu, mutta samalla koko henkilöstön tulee yhä paremmin huomioida opiskelijoiden erilaisia tuen tarpeita. Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeella on pyritty vastaamaan tähän opettajien osaamistarpeen muutokseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan tuoreiden erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmien pohjalta, millaisena tuen toteutuminen näyttäytyi lukiossa ennen uuden Lukion opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa ja millaiset valmiudet lukioilla on henkilöstön näkökulmasta tukea opiskelijoita. Sonja Ojalan tutkielma on toteutettu osana hanketta, jossa myös Kirsi Ikosen ja Nora Taipaleen tutkielmien tuloksia on hyödynnetty laajasti

Viral Oncogene–Induced DNA Damage Response Is Activated in Kaposi Sarcoma Tumorigenesis

Kaposi sarcoma is a tumor consisting of Kaposi sarcoma herpesvirus (KSHV)–infected tumor cells that express endothelial cell (EC) markers and viral genes like v-cyclin, vFLIP, and LANA. Despite a strong link between KSHV infection and certain neoplasms, de novo virus infection of human primary cells does not readily lead to cellular transformation. We have studied the consequences of expression of v-cyclin in primary and immortalized human dermal microvascular ECs. We show that v-cyclin, which is a homolog of cellular D-type cyclins, induces replicative stress in ECs, which leads to senescence and activation of the DNA damage response. We find that antiproliferative checkpoints are activated upon KSHV infection of ECs, and in early-stage but not late-stage lesions of clinical Kaposi sarcoma specimens. These are some of the first results suggesting that DNA damage checkpoint response also functions as an anticancer barrier in virally induced cancers

Kulttuuripääoman ja taustatekijöiden yhteydet luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen

Luokanopettajakoulutus on kohonnut vuosikymmenten saatossa yhdeksi Suomen suosituimmaksi ja arvostetuimmaksi yliopistokoulutukseksi, mistä kertovat vuodesta toiseen suurina pysyvät hakija-määrät. Koska vain murto-osa koulutukseen pyrkivistä saa haluamansa opiskelupaikan, on luokanopettajakoulutuksen valintamekanismi herättänyt mielenkiintoa niin keskivertokansalaisten kuin opettajankoulutuksen valinnoista vastaavien keskuudessa: mikä erottaa hyväksytyt hakijat hylätyistä? Mystisenäkin pidettyä luokanopettajakoulutuksen valintamekanismia on tutkittu paljon, mutta tutkimukset ovat kohdistuneet pääosin virallisten valintakriteerien tarkasteluun. Hakijoiden taustaan yhteydessä oleva valikoituminen on tutkimuksissa sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella iän, sukupuolen sekä Bourdieun teorian mukaisen kulttuuripääoman yhteyttä luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen ja näin osaltaan avata koulutukseen valikoitumisen mekanismeja. Kulttuuripääoman mittareina tutkimuksessa toimivat ylioppilaskirjoituksissa menestyminen, aiemmin suoritetut tutkinnot, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen, lukiossa suoritetut taide- ja taitoaineopinnot, harrastuneisuus sekä kodin kulttuuripääoman osalta lapsuudenkodin sosiaaliluokka ja vanhempien koulutustaso. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeiden yhteydessä vuosina 2010 ja 2011. Tutkimukseen osallistui yhteensä 402 luokanopettajakoulutukseen pyrkivää hakijaa. Aineistoa analysoitiin pääosin ristiintaulukoinneilla sekä niihin liittyvillä tilastollisilla Khin neliö -testeillä, joiden avulla pyrittiin löytämään valikoitumiseen tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä olevat tekijät. Logistisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin, mitkä tekijöistä olivat vahvimmin yhteydessä valikoitumiseen ja kuinka suuren osan valikoi-tumisesta ne selittivät. Tulosten perusteella hakijan sukupuoli, lapsuudenkodin sosiaaliluokka, kulttuurinen osallistuminen ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa miehet menes-tyivät naisia paremmin ja hyvän ylioppilasmenestyksen saavuttaneet heikomman menestyksen saavuttaneita paremmin. Valikoitumisen todennäköisyyttä kasvattivat lisäksi korkea lapsuudenkodin sosiaaliluokka sekä aktiivinen osallistuminen kulttuurisiin toimintoihin kuten konsertteihin tai taidenäyttelyihin. Vahvimmin valikoitumista selittivät sukupuoli sekä ylioppilaskirjoituksissa menes-tyminen. Tulosten perusteella kyseiset tekijät selittävät valikoitumisesta kuitenkin vain osan, joten valikoitumisen taustalla on myös muita tekijöitä, joita ei tässä tutkimuksessa kyetty huomioimaan. Tulokset tarjoavat kuitenkin tärkeää tietoa hakijan kulttuurisen pääoman sekä taustan vaikutuksesta luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen

Sisäisen raportoinnin kehittäminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli Telkänhoiva Oy:n sisäisen raportoinnin kehittäminen. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Telkänhoiva Oy:n johtoryhmän jäsenet hyödyntävät rapor-tointia ja mitä päätöksiä raporttien perusteella tehdään. Lisäksi selvitettiin, miten johtoryhmän jäsenet määrittävät hyvän raportin. Teoreettinen viitekehys muodostui talousjohtamisesta, talousviestinnästä, johdon lasken-tatoimesta ja raportoinnista. Tutkimusotteena opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin maalis-huhtikuussa 2017. Analyysimenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemoittelua. Johtoryhmän jäsenet hyödynsivät raportointia oman toiminnan johtamisessa eri verran. Osa piti nykyistä raportointijärjestelmää epäselvänä ja hankalana käyttää, eikä sen takia ole hyödyntänyt raportointia. Tuloksista tuli myös ilmi, että raportointia käytettiin oman toiminnan johtamisessa paljon. Raportoinnin perusteella tehtiin päätöksiä henkilöstöön ja hankintoihin sekä kehitettiin toimintaa. Raporttien perusteella tehtiin päätöksiä eniten henkilöstöön liittyen. Hyvä raportti määriteltiin selkeäksi, josta näkee helposti käyttäjälle oleellisimmat asiat. Tutkimusaineistosta tuli ilmi, että olisi toivottavaa, että raportti sisältäisi jonkunlaisen ennusteen tulevaisuuteen. Tulosten perusteella todettiin, että johtoryhmän jäsenen rooli organisaatiossa vaikuttaa siihen, mitä ja miten raportteja hyödynnetään. Tuloksista ilmeni, että jäsenten arki on niin kiireistä ettei raportointijärjestelmässä käydä tarpeeksi usein. Johtoryhmälle tulisi antaa koulutusta talousasioista ja järjestelmän käytöstä, jotta he löytävät tarvittavat tiedot nopeasti ja helposti. Tulosten perusteella saatiin arvokasta tietoa, jolla yrityksen sisäistä raportointia voidaan kehittää.The aim of the study was to develop Telkänhoiva Oy´s internal reporting. The thesis exam-ined how Telkänhoiva Oy´s executive team members used reporting and what kinds of decisions they made based on the reports. In addition, the focus was on how the executive team members defined a good report. The theoretical framework of the thesis addressed financial management, financial com-munications, management accounting and reporting. The research approach was qualita-tive with a theme interview as a method. The interviews were conducted between March and April of 2017. The results were analysed by using thematic analysis. The members of the executive team utilized reporting in the management of their own operations to varying degrees. Some of them found the current reporting system unclear and difficult to use, and this was why they did not use reporting. According to the results, reporting was greatly used for the management of the team members’ personal profes-sional conduct. Based on reporting, decisions were made concerning the personnel and acquisitions and for developing personal professional conduct. The reporting-based deci-sions were mostly related to the personnel. A good report was defined to be clear so that the user could easily see the essentials. According to the results, it was hoped that a report would include some forecast for the future. Based on the results, it can be stated that the executive team members´ role in organiza-tion had an impact on which reports were used and how they were used. The results also revealed that the members’ days were so busy that they did not use the reporting system sufficiently often. The executive team should be further educated on economic affairs and on how to use the system so that they would find the required information easily and quickly. The results provided valuable information for the development of the company´s internal reporting

The attitudes of the police to traffic surveillance : Comparing the results 1999 with 2007

This report is based on the results obtained from two questionnaire studies carried out during 1999 and 2007. The aim of the studies is to increase our knowledge about the attitudes and approach of the police to traffic safety work and how these attitudes have changed with time. In the first study 729 randomly chosen police officers completed the questionnaire and in the second 1,022. The results show that the basic attitude among the police towards traffic surveillance has become more positive. The attitudes towards the directives from the governing bodies and their ability to participate in decision making have improved slightly from the first measurement to the second measurement. However, it is characteristic that a fairly large proportion still is dissatisfied with the same. The attitude of the police towards their own reporting of accidents has not changed appreciably at all. On the other hand, the understanding that a certain amount of statistics shall be reported is slightly greater in 2007 than in 1999. The attitudes towards automatic surveillance have strongly improved although a well-visible policeman is still advocated. The need to reinforce the surveillance of professional traffic is considered to be greater in 2007 than in 1999. According to the police, the attitude amongst the public towards speeding offences has become more negative than it was before. Nevertheless, a relatively high proportion still believes that it is a relatively minor offence. In 2006, the tolerance level for speeding offences was lowered at the same time as the fines for traffic offences were raised markedly. The results of the questionnaire show that the police are neutral towards whether or not these measures will influence the public's acceptance of the traffic safety work, which could indicate that they have not yet defined their attitude regarding the question. More than half of all police officers in 2007 do not believe that the public are aware of the possibility of having a time for consideration with respect to the acceptance of a fine for a breach of regulations. Finally the results show that in 2007, more controls were carried out than before. The most important conclusions that can be drawn from these results are that the police have developed a more positive attitude towards the traffic safety work and that, at the same time, more traffic controls are being carried out. But there are also many who still do not feel that they are able to influence their work. Furthermore, many are dissatisfied with the governing body's directives regarding traffic safety work. Such a dissatisfaction can influence the psycho-social work environment and the motivation for carrying out good work, but concretely the results show that such a dissatisfaction influences, both directly and indirectly, how many traffic controls one carries out

Tapahtuman sosiaalisen median markkinoinnin kehittäminen milleniaaleille: case: Likkojen Lenkki / Tapahtumatuotanto Voltti Oy

Työn aihe tuli toimeksiantona Tapahtumatuotanto Voltilta. He halusivat parantaa sosiaalisen median tavoittavuutta ja houkutella tapahtumaansa lisää milleniaaleja. Työn lopullisena tavoitteena oli löytää ratkaisuja, miten sosiaalisen median sisällön laatua parannettaisiin ja tätä kautta saataisiin milleniaaleja houkuteltua tapahtumaan. Tarkoituksena on tuoda Likkojen Lenkki esille elämystapahtumana eikä vain liikuntatapahtumana, ja näin tavoittaa tämänhetkistä nuorempaa kohderyhmää. Opinnäytetyön alussa laadittiin kyselytutkimus tapahtuman sosiaalisen median seuraajille ja uutiskirjeen tilaajille. Kyselyn vastauksien avulla tilannetta ja ratkaisuja lähdettiin kartoittamaan. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja saimme kyselyyn n. 700 vastausta. Iso vastausmäärä auttoi tutkimuksen luotettavuudessa. Vastauksia tuli laidasta laitaan, mutta tavoiteltua milleniaalien ikäryhmää edusti vain pieni osa vastaajista. Tämä oli oletettavissa, koska Likkojen Lenkin sosiaalista mediaa seuraakin pääosin vanhemmat henkilöt. Vastauksien jälkeen ongelman ratkaisemiseksi tehtiin ristiintaulukointia, jotta oikean ikäryhmän vastaukset erotetaan muista ja heidän vastauksien avulla mainontaa pystyy suuntaamaan milleniaaleille kohdennetummaksi. Työssä käytettiin apuna myös benchmarkkausta muista tapahtumista esimerkiksi Suomipop festivaaleilta ja työn loppusuoralla laadittiin sosiaalisen median kalenteri Likkojen Lenkille missä on otettu muutamia vinkkejä Suomipopin julkaisuista. Tavoittavuuden parantamisen tuloksena oli, että sosiaalisen median vaikuttajia tulee hyödyntää mainonnassa, koska se houkuttelee nykypäivänä nuoria aikuisia parhaiten, jos tunnettu henkilö kehuu tapahtumaa tai tuotetta. Tavoittavuutta parantaa myös julkaisujen määrä. Nuorempien henkilöiden mielestä julkaisuja voi tulla vähintään kerran viikossa ja vanhemmat henkilöt kaipaavat julkaisuja huomattavasti harvemmin

"Eskarissa olin ryhmän ainoa rillipää": laadullinen tutkimus korkean myopian vaikutuksista yksilöön

Myopia eli likitaitteisuus on alati kasvava ja yleistyvä ongelma väestössä maailmanlaajuisesti ja se voi aiheuttaa siitä kärsivälle monenlaisia haasteita. Monet likitaitteiset ihmiset eivät ole edes tietoisia tilansa mahdollisesta etenemisestä tai sen aiheuttamista komplikaatioriskeistä, joten tiedon jakaminen aiheesta on erittäin tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää korkean myopian vaikutuksia ihmisiin elämän eri osa-alueilla. Idean opinnäytetyömme aiheeseen saimme lähipiirimme haasteista ja kokemuksista korkean myopian parissa. Koimme tutkimukselle olevan tarvetta, sillä myopiaa on tutkittu useissa eri opinnäytetöissä, mutta korkeasta myopiasta emme löytäneet ainuttakaan tutkimusta. Tavoitteenamme oli tuottaa laadukas ja informatiivinen opinnäytetyö, jota voidaan hyödyntää optometrian ammattilaisten sekä opiskelijoiden keskuudessa. Siitä voi olla hyötyä myös yleisesti kaikille korkeasta myopiasta kärsiville ja kiinnostuneille. Tutkimme korkean myopian vaikutuksia ihmisiin laadullisen kyselytutkimuksen kautta. Käytimme tutkimuksen pohjana itse laatimaamme sähköistä Webropol-kyselylomaketta, johon muotoilimme avoimia kysymyksiä korkeaan myopiaan liittyen. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä, jotka liittyivät näön kehittymiseen, silmäsairauksiin, optikolla käymiseen, haasteisiin, muihin näönkorjausvaihtoehtoihin ja myopian hoitoon. Kysely sisälsi myös muutaman kysymyksen, joihin vastattiin pelkin numeroin. Niiden avulla kartoitimme vastaajan lähtötilannetta ja taustoja, kuten ikää ja silmälasivoimakkuuksia. Tutkimuksessa käytimme sisällönanalyysiä ja sisällön luokittelua. Kokosimme kyselyiden vastauksista yhdistäviä teemoja ja aiheita, joita analysoimme, kvantifioimme ja joista teimme myös omaa pohdintaa. Tutkimustuloksista selvisi, että korkealla myopialla on lukuisia vaikutuksia yksilöön. Haasteet koskivat muun muassa ulkonäköä, itsetuntoa, harrastuksia, silmälasien aiheuttamia haittoja ja taloudellisia asioita. Useat vastaajat olisivat halunneet päästä silmälaseista eroon laserleikkauksen avulla, mutta ongelmaksi koitui suurimmalla osalla leikkauksen kallis hinta. Jokaisella vastaajalla oli kokemusta piilolinssien käytöstä. Pääsyitä piilolinssien käytölle olivat ongelmat silmälasien käyttöön liittyen sekä tyytymättömyys omaan ulkonäköön silmälasien kanssa. Vastaajilla ei ollut kovinkaan paljon tietoa korkean myopian aiheuttamista silmäsairauksista, eikä myopian hoitomahdollisuuksistakaan