De helotibus, Spartanorum servis, dissertatio. Cujus partem secundam, venia ampliss. fac. philos. Aboëns. Publico examini modeste subjiciunt Carolus Gustavus Nykopp, phil. mag., litterat. Graecae adjunctus, et Gabriel Rein, stip. publ., Wiburgenses. In auditorio philosophico die VII Martii MDCCCXXI. horis a. m. solitis.

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, C4. - S. [2] tyhjä.Painovuosi nimekkeestä.Jatkoa ei ilmestynyt

Dissertatio academica de galeis Homericis, cujus partem posteriorem, suffr. ordine ampl. philosophorum ad Auraicum inclytum Athenaeum, publico examini modeste subjiciunt Carolus Gust. Nykopp, philos. magister [et] amanuensis consistorii acad. et Jacobus Cairenius, stip. publ. Borea-Fenno. In auditorio medico die VI Junii MDCCCXII h. a. m. s.

Dedikaatio: Isaac Arenander [ruots. pr.], Helena Cath. Arenander född Neuman [ruots. pr.].Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, C4 D3.Painovuosi nimekkeestä.Dedikaatio on ruotsinkielinen

Ekologinen modernisaatio ja hiilineutraalit maakunnat : Tarkastelussa julkishallinnon aluekehittämisen strategiat

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen aiheuttavat suuria globaaleja yhteiskunnallisia muutoksia, joiden ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä hallinnon eri tasoilla. Suomessa useat maakunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, jolloin ekologisesti kestävän aluekehittämisen rooli nousee merkittäväksi tekijäksi tavoitteiden saavuttamisessa. Ongelmaksi muodostuvat eri ryhmien intressiristiriidat siitä, miten vahvasti yhteiskuntaa voidaan muuttaa ympäristöystävällisemmäksi. Lisäksi ongelmana on yhteensovittaa alueen työllisyyden ja teollisuuden näkökulmat ilmastotavoitteiden kanssa puhumattakaan kansalaisten oikeuksien huomioimisesta. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan julkishallinnon roolia hiilineutraalin ja kestävän kehityksen turvaavan aluekehittämisen ohjaamisessa aluekehittämisen strategioiden avulla. Metodeina käytetään systemaattista kirjallisuuskatsausta ja sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsauksella muodostetaan teoreettinen viitekehys ekologisen modernisaation teoriasta, jossa hahmotetaan modernin yhteiskunnan ekologisesti kestävää perustaa. Ekologinen modernisaatio (EM) voidaan nähdä laajana yhteiskunnallisena prosessina, joka johtaa aikaisempaa ympäristöystävällisempään yhteiskuntaan. Lisäksi sitä voidaan käyttää teoreettisena välineenä, jolla voidaan analysoida ekologisten ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Analyysin tueksi strategioissa esiintyviä toimenpiteitä luokitellaan EM:n vahvaan tai heikkoon muotoon tai business as usual -kategoriaan. Näistä lähtökohdista ja kiinnostuksesta tutkia valtion roolia yhteiskunnan ekologisessa muutosprosessissa muodostettiin tutkimuskysymyksiksi: miten ekomoderni aluekehittäminen ilmentyy valtakunnan ja maakuntatason aluekehittämisen strategioissa, ja mikä on julkishallinnon rooli hiilineutraalin ja kestävän kehityksen turvaavan aluekehityksen ohjaamisessa. Tutkimuksella pystytään osoittamaan julkishallinnon pyrkimykset ohjata maakuntia hiilineutraaliin aluekehittämiseen, mutta tavoitteiden saavuttamisen ongelmaksi muodostuu strategioiden sisäinen ristiriitaisuus. Toiseksi tutkimuksessa tuodaan esiin aluekehittämisen konkreettiset EM toimenpiteet ja argumentoidaan, että maakuntatason aluekehittämisen suunnitteluparadigma vastaa heikkoa ekologista modernisaatiota, koska strategiat pyrkivät yhteensovittamaan kestävän kehityksen mukaista talouskasvua ekologisesti kestävämpään yhteiskuntamalliin luottamalla ensisijaisesti teknologian tuomiin ratkaisuihin. Tällöin kasvua ja liiketoimintaympäristöä tuetaan painottamalla erityisesti puhtaan teknologian vientiä. Analyysin perusteella systeemistä muutosta tuetaan tuomalla strategioissa esiin kiertotalouden mahdollisuudet ja innovaatiot luomalla yrityksille tarvittavat puitteet. Kolmanneksi tutkimus väittää, että julkishallinnon dokumenteissa esiintyy kestävän kehityksen teemaan liittyvien termien käytössä rituaalisia piirteitä. Rituaalisuus näkyy siinä, että ohjelmissa on keskenään ristiriitaisia tavoitteita, jotka syntyvät, koska strategioiden kirjoittajilla on sosiaalinen velvollisuus käyttää kestävän kehityksen termejä. Neljänneksi tutkimus tuo esiin EM:n ongelmat, joita ovat muun muassa teorian eurooppakeskeisyys, usko ikuisen kasvun ideaalin, oikeudenmukaisuuden näkökulman huomiotta jättäminen, ja teoriaa leimaava liiallinen sosio-tekninen optimismi. Viidenneksi opinnäytetyö tuo esiin deliberatiivisen demokratian merkityksen, kun yhteiskunnan päätöksentekoprosesseissa pyritään yhteensovittamaan epäsuosittuja ilmastotoimenpiteitä kansan tahdon kanssa

Libstat – Helsingin yliopiston kirjaston tilastopalvelin

Helsingin yliopiston kirjaston toiminnasta kertyy tietoa moneen eri järjestelmään. Tämän työn tarkoitus on luoda tietokanta, johon tietoa voi tallentaa sekä käyttöliittymä, jolla tietoa voi tarkastella ja jota kautta tietoa voi syöttää. Lisäksi on tarkoitus luoda ohjelmat, jotka automaattisesti hakevat ja tallentavat (tai pelkästään tallentavat) tietoa järjestelmään. Alustana toimii yliopiston tietotekniikkakeskuksen tarjoama RedHat-virtuaalipalvelin. Tietokantaohjelmana käytetään MariaDB:tä, ja käyttöliittymä on toteutettu PHP:llä (tietokannan abstrahointiin käytetään Doctrinea, ja esim. lomakkeen validoinnissa JavaScriptia). Tietoja hakevat ja tallentavat ohjelmat on toteutettu Javalla. Työssä esitellään kolme tapaa viedä tietoja järjestelmään: manuaalinen, automaattinen ja puoliautomaattinen. Manuaalisessa tavassa käyttöliittymässä on lomake, jonka avulla tiedot viedään tietokantaan. Esimerkkeinä manuaalisesta syöttötavasta esiteltiin käyttäjäkoulutuksen tilastointilomake sekä CTT (Count the Traffic)-lomake, jolla mitataan kirjaston eri tilojen käyttöasteita otantapäivinä. Automaattisessa tavassa käynnistetään ajastetusti ohjelma, joka hakee tietoa ja tallentaa sen omaan kantaan. Esimerkkeinä tästä esiteltiin kirjastojärjestelmä, josta haetaan mm. painetun aineiston lainoihin, palautuksiin ja varauksiin liittyvät tiedot, MikroVäylän tietokanta, josta haetaan kävijäluvut sekä kirjaston oma aukiolotietokanta, josta haetaan aukiolopäivät ja aukiolotunnit. Puoliautomaattisessa tavassa käsitellään tietoja, joita ei voi saada automaattisesti, mutta ne saadaan kuitenkin csv-muotoon, josta ohjelma lukee ne ja tallentaa tietokantaan. Esimerkkinä tästä esitettiin E-lehtipakettien käyttötilastot. Järjestelmään jää vielä paljon laajentamisen varaa, ja monia mahdollisia tietolähteitä on vielä käyttämättä, erityisesti elektronisen aineiston käyttöön liittyviä.The purpose of this thesis was to create a system, called Libstat, into which statistical data about the Helsinki University Library can be entered. The main objective was to create a simple user interface to provide access to the information stored in the system. The system was built for the Helsinki University Library. The system was built on a Red Hat-server provided by the IT department at the University of Helsinki. MariaDB is used as a database, and the user interface uses PHP. For database abstraction Doctrine is used, and there is some JavaScript, for example for form validation. In addition, there are programs written in Java that retrieve information and store it in the database. The thesis presents three ways of entering data into the system, namely manual, automatic and semi-automatic. Manual data entry involves using an online form, from which data is entered and then stored in the database. As examples of this two forms are presented, one for entering information about user training and one for CTT, which is a way of measuring utilization levels of various parts of the library during sample days. Automatic data entry involves programs that retrieve information from another system and store it in Libstat. There are three examples of automatic data entry: the library system, providing information about circulation, the database of MikroVäylä, providing visitor coun-ters and the library’s own opening hour database, providing the amount of opening days and hours. Semi-automatic data entry involves information that cannot be obtained automatically, but it can be obtained in csv-form. A programs reads the csv-file and enters the data into the da-tabase. As an example of this there is usage statistics of electronic journal packages. The system leaves much space for enlargement, and there are many potential sources of information that are still unused, especially concerning the utilization of electronic resources

The Anglicism "about" in informal written Finnish discourse

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten englannin kielestä lainautunutta anglismia ”about” käytetään epävirallisessa kirjoitetussa suomenkielisessä diskurssissa. Huomio kiinnittyy pääasiassa siihen, miten ”about” suhteutuu suomenkielisten lähivastineidensa ”noin” ja ”suunnilleen” käyttötapoihin: eroaako ”about” näistä kahdesta syntaktisilta ja semanttisilta ominaisuuksiltaan, ja täyttääkö se näin jonkin aukon suomen kielessä? Tutkimuksessa tarkastellaan myös, onko ”about” muuttunut syntaktisilta funktioiltaan alkuperäisestä englanninkielisestä käyttötavastaan lainautumisen myötä. Tutkimuksen yleisempänä tavoitteena on valottaa anglismien lainautumisprosessia ja kotoutumista ottamalla yksittäinen anglismi tutkimuksen keskiöön, tarkastelemalla sitä perusteellisesti sekä syntaktisesta että semanttisesta näkökulmasta ja vertailemalla sen käyttöä etenkin sen kohdekielisiin lähivastineisiin. Tutkimusaineistona toimii suositun suomenkielisen Suomi24-internetsivuston keskustelupalstalta vuodelta 2014 kerätyt 600 viestiä, joissa sanoja ”about”, ”noin” ja ”suunnilleen” käytetään likimääräisyyden ja epävarmuuden ilmaisimina. Sanojen käyttöä analysoidaan lajittelemalla viestit erinäisin kriteerein kategorioihin. Tämän jälkeen eri kategorioiden yleisyyttä tarkastellaan kvantitatiivisesti, ja saatuja tuloksia vertaillaan keskenään. Kategorisoinnissa käytetään kolmenlaisia kriteerejä: (1) sanojen positio lausekkeessa suhteessa määriteltävään elementtiin, (2) sanojen syntaktiset kontekstit, sekä (3) sanojen semanttiset kontekstit. Tämän lisäksi lähempää tarkastelua varten valitaan joukko viestejä, joissa ”about” esiintyy jonkin suomenkielisen vastineensa kanssa – näitä viestejä analysoidaan kvalitatiivisella otteella, vertaillen anglismin ”about” ja sen vastineiden käyttöä yksittäisillä kirjoittajilla. Tutkimus osoittaa, että ”about” on syntaktisilta ominaisuuksiltaan melko joustava, sillä se voi määrittää sekä numeerisia että ei-numeerisia sanoja, kuten numeraaleja, adjektiiveja ja pronomineja. ”Noin” sen sijaan on rajoittunut käytöltään numeeristen ilmausten määrittämiseen, ja ”suunnilleen”-sanaa puolestaan käytetään useimmiten ei-numeeristen lausekkeiden yhteydessä. Myös semanttisilta ominaisuuksiltaan ”about” eroaa lähivastineistaan. Analyysi osoittaa, että anglismia ”about” suositaan arkipäiväisissä konteksteissa kun taas ”noin” esiintyy usein teknisemmissä asiayhteyksissä. Lisäksi ”about” näyttää välittävän vahvempia epämääräisyyden konnotaatioita kuin ”noin”, joka taas assosioituu pikemminkin tarkkuuteen. Analyysin perusteella voidaan päätellä, että anglismille ”about” on kehkeytynyt suomenkielessä omanlaisensa käyttöympäristö, joka eroaa monin paikoin sekä suomenkielisten vastineiden käytöstä että alkuperäisestä englanninkielisestä käytöstä. ”About” on assimiloitunut suomen kieleen vahvasti, ja näin ollen sitä voidaankin pitää vakiintuneena anglismina eikä esimerkiksi koodinvaihtona