Dissertatio academica de galeis Homericis, cujus partem posteriorem, suffr. ordine ampl. philosophorum ad Auraicum inclytum Athenaeum, publico examini modeste subjiciunt Carolus Gust. Nykopp, philos. magister [et] amanuensis consistorii acad. et Jacobus Cairenius, stip. publ. Borea-Fenno. In auditorio medico die VI Junii MDCCCXII h. a. m. s.

Dedikaatio: Isaac Arenander [ruots. pr.], Helena Cath. Arenander född Neuman [ruots. pr.].Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, C4 D3.Painovuosi nimekkeestä.Dedikaatio on ruotsinkielinen

De helotibus, Spartanorum servis, dissertatio. Cujus partem secundam, venia ampliss. fac. philos. Aboëns. Publico examini modeste subjiciunt Carolus Gustavus Nykopp, phil. mag., litterat. Graecae adjunctus, et Gabriel Rein, stip. publ., Wiburgenses. In auditorio philosophico die VII Martii MDCCCXXI. horis a. m. solitis.

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, C4. - S. [2] tyhjä.Painovuosi nimekkeestä.Jatkoa ei ilmestynyt

Johtamisen merkitys työn mielekkyyteen projektityössä yrityksessä X

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia johtamisen merkitystä työn mielekkyyden kokemukseen projektityössä. Tavoitteena oli tuoda esille, mitkä tekijät vaikuttavat projektiryhmän kokemaan työn mielekkyyteen ja kuinka projektipäällikkö voi johtaa työn mielekkyyttä projektityössä yrityksessä X. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja haastattelut toteutettiin kuudelle projektiryhmässä työskentelevälle henkilölle. Kysymykset valikoitiin työn mielekkyyden johtamisen teoreettiseen tietoon perustuen. Lisäksi aineistossa hyödynnettiin henkilöstötyytyväisyyskyselyssä saatuja vastauksia. Aineisto kerättiin syksyn 2024 aikana. Aineiston analyysissa nousi esiin tekijöitä, jotka johtamisessa vaikuttavat koettuun työn mielekkyyteen projektityössä. Tutkimuksen perusteella työn mielekkyyteen vaikutti kiire, joka liittyi liialliseen työkuormaan ja sillä oli vaikutusta arvostavaan vuorovaikutukseen, työn merkityksellisyyteen ja itsensä johtamiseen. Sillä miten kiireestä puhuttiin organisaatiossa ja kuinka se oli vakiintunut osaksi organisaatiokulttuuria, oli suurin vaikutus koettuun työn mielekkyyteen. Työn mielekkyyden johtamisessa projektityössä korostui selkeästi viestityt tavoitteet, arvostava vuorovaikutus, selkeä vastuunjako sekä roolit. Nämä lisäsivät tunnetta työn merkityksellisyydestä ja johtivat lisääntyneeseen motivaatioon ja työn mielekkyyteen

Ekologinen modernisaatio ja hiilineutraalit maakunnat : Tarkastelussa julkishallinnon aluekehittämisen strategiat

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen aiheuttavat suuria globaaleja yhteiskunnallisia muutoksia, joiden ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä hallinnon eri tasoilla. Suomessa useat maakunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, jolloin ekologisesti kestävän aluekehittämisen rooli nousee merkittäväksi tekijäksi tavoitteiden saavuttamisessa. Ongelmaksi muodostuvat eri ryhmien intressiristiriidat siitä, miten vahvasti yhteiskuntaa voidaan muuttaa ympäristöystävällisemmäksi. Lisäksi ongelmana on yhteensovittaa alueen työllisyyden ja teollisuuden näkökulmat ilmastotavoitteiden kanssa puhumattakaan kansalaisten oikeuksien huomioimisesta. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan julkishallinnon roolia hiilineutraalin ja kestävän kehityksen turvaavan aluekehittämisen ohjaamisessa aluekehittämisen strategioiden avulla. Metodeina käytetään systemaattista kirjallisuuskatsausta ja sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsauksella muodostetaan teoreettinen viitekehys ekologisen modernisaation teoriasta, jossa hahmotetaan modernin yhteiskunnan ekologisesti kestävää perustaa. Ekologinen modernisaatio (EM) voidaan nähdä laajana yhteiskunnallisena prosessina, joka johtaa aikaisempaa ympäristöystävällisempään yhteiskuntaan. Lisäksi sitä voidaan käyttää teoreettisena välineenä, jolla voidaan analysoida ekologisten ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Analyysin tueksi strategioissa esiintyviä toimenpiteitä luokitellaan EM:n vahvaan tai heikkoon muotoon tai business as usual -kategoriaan. Näistä lähtökohdista ja kiinnostuksesta tutkia valtion roolia yhteiskunnan ekologisessa muutosprosessissa muodostettiin tutkimuskysymyksiksi: miten ekomoderni aluekehittäminen ilmentyy valtakunnan ja maakuntatason aluekehittämisen strategioissa, ja mikä on julkishallinnon rooli hiilineutraalin ja kestävän kehityksen turvaavan aluekehityksen ohjaamisessa. Tutkimuksella pystytään osoittamaan julkishallinnon pyrkimykset ohjata maakuntia hiilineutraaliin aluekehittämiseen, mutta tavoitteiden saavuttamisen ongelmaksi muodostuu strategioiden sisäinen ristiriitaisuus. Toiseksi tutkimuksessa tuodaan esiin aluekehittämisen konkreettiset EM toimenpiteet ja argumentoidaan, että maakuntatason aluekehittämisen suunnitteluparadigma vastaa heikkoa ekologista modernisaatiota, koska strategiat pyrkivät yhteensovittamaan kestävän kehityksen mukaista talouskasvua ekologisesti kestävämpään yhteiskuntamalliin luottamalla ensisijaisesti teknologian tuomiin ratkaisuihin. Tällöin kasvua ja liiketoimintaympäristöä tuetaan painottamalla erityisesti puhtaan teknologian vientiä. Analyysin perusteella systeemistä muutosta tuetaan tuomalla strategioissa esiin kiertotalouden mahdollisuudet ja innovaatiot luomalla yrityksille tarvittavat puitteet. Kolmanneksi tutkimus väittää, että julkishallinnon dokumenteissa esiintyy kestävän kehityksen teemaan liittyvien termien käytössä rituaalisia piirteitä. Rituaalisuus näkyy siinä, että ohjelmissa on keskenään ristiriitaisia tavoitteita, jotka syntyvät, koska strategioiden kirjoittajilla on sosiaalinen velvollisuus käyttää kestävän kehityksen termejä. Neljänneksi tutkimus tuo esiin EM:n ongelmat, joita ovat muun muassa teorian eurooppakeskeisyys, usko ikuisen kasvun ideaalin, oikeudenmukaisuuden näkökulman huomiotta jättäminen, ja teoriaa leimaava liiallinen sosio-tekninen optimismi. Viidenneksi opinnäytetyö tuo esiin deliberatiivisen demokratian merkityksen, kun yhteiskunnan päätöksentekoprosesseissa pyritään yhteensovittamaan epäsuosittuja ilmastotoimenpiteitä kansan tahdon kanssa

Libstat – Helsingin yliopiston kirjaston tilastopalvelin

Helsingin yliopiston kirjaston toiminnasta kertyy tietoa moneen eri järjestelmään. Tämän työn tarkoitus on luoda tietokanta, johon tietoa voi tallentaa sekä käyttöliittymä, jolla tietoa voi tarkastella ja jota kautta tietoa voi syöttää. Lisäksi on tarkoitus luoda ohjelmat, jotka automaattisesti hakevat ja tallentavat (tai pelkästään tallentavat) tietoa järjestelmään. Alustana toimii yliopiston tietotekniikkakeskuksen tarjoama RedHat-virtuaalipalvelin. Tietokantaohjelmana käytetään MariaDB:tä, ja käyttöliittymä on toteutettu PHP:llä (tietokannan abstrahointiin käytetään Doctrinea, ja esim. lomakkeen validoinnissa JavaScriptia). Tietoja hakevat ja tallentavat ohjelmat on toteutettu Javalla. Työssä esitellään kolme tapaa viedä tietoja järjestelmään: manuaalinen, automaattinen ja puoliautomaattinen. Manuaalisessa tavassa käyttöliittymässä on lomake, jonka avulla tiedot viedään tietokantaan. Esimerkkeinä manuaalisesta syöttötavasta esiteltiin käyttäjäkoulutuksen tilastointilomake sekä CTT (Count the Traffic)-lomake, jolla mitataan kirjaston eri tilojen käyttöasteita otantapäivinä. Automaattisessa tavassa käynnistetään ajastetusti ohjelma, joka hakee tietoa ja tallentaa sen omaan kantaan. Esimerkkeinä tästä esiteltiin kirjastojärjestelmä, josta haetaan mm. painetun aineiston lainoihin, palautuksiin ja varauksiin liittyvät tiedot, MikroVäylän tietokanta, josta haetaan kävijäluvut sekä kirjaston oma aukiolotietokanta, josta haetaan aukiolopäivät ja aukiolotunnit. Puoliautomaattisessa tavassa käsitellään tietoja, joita ei voi saada automaattisesti, mutta ne saadaan kuitenkin csv-muotoon, josta ohjelma lukee ne ja tallentaa tietokantaan. Esimerkkinä tästä esitettiin E-lehtipakettien käyttötilastot. Järjestelmään jää vielä paljon laajentamisen varaa, ja monia mahdollisia tietolähteitä on vielä käyttämättä, erityisesti elektronisen aineiston käyttöön liittyviä.The purpose of this thesis was to create a system, called Libstat, into which statistical data about the Helsinki University Library can be entered. The main objective was to create a simple user interface to provide access to the information stored in the system. The system was built for the Helsinki University Library. The system was built on a Red Hat-server provided by the IT department at the University of Helsinki. MariaDB is used as a database, and the user interface uses PHP. For database abstraction Doctrine is used, and there is some JavaScript, for example for form validation. In addition, there are programs written in Java that retrieve information and store it in the database. The thesis presents three ways of entering data into the system, namely manual, automatic and semi-automatic. Manual data entry involves using an online form, from which data is entered and then stored in the database. As examples of this two forms are presented, one for entering information about user training and one for CTT, which is a way of measuring utilization levels of various parts of the library during sample days. Automatic data entry involves programs that retrieve information from another system and store it in Libstat. There are three examples of automatic data entry: the library system, providing information about circulation, the database of MikroVäylä, providing visitor coun-ters and the library’s own opening hour database, providing the amount of opening days and hours. Semi-automatic data entry involves information that cannot be obtained automatically, but it can be obtained in csv-form. A programs reads the csv-file and enters the data into the da-tabase. As an example of this there is usage statistics of electronic journal packages. The system leaves much space for enlargement, and there are many potential sources of information that are still unused, especially concerning the utilization of electronic resources

Statuksen ja uniikkiuden tarpeen vaikutus tunnistettavan designesineen valintaan

Tässä tutkimuksessa tutkitaan kuluttajien ostovalintaan vaikuttavia tekijöitä, joista keskitytään erityisesti statuksen ja uniikkiuden tarpeen vaikutusta valintaan tunnetun ja tuntemattoman designesineen välillä. Kuluttaja tekee valintansa useiden erilaisien tuotteiden ja ominaisuuksien välillä. Kuluttaja voi valita helposti tunnistettavan ja esineen, jonka tunnistaminen ei ole yhtä helppoa, välillä. Tuotteen tunnistamalla havaitsija liittää siihen tiedostaen ja tiedostamatta erilaisia piirteitä ja ominaisuuksia, kuten käsityksen hintatasosta, laadusta ja symbolisista arvoista. Helposti tunnistettavan esineen valitsemalla kuluttajat voivat viestiä kyseiseen esineeseen liittyviä arvoja ja liittää ne myös itseensä. Design on tuotemuotoilua ja tarkkojen yksityiskohtien suunnittelua, joiden avulla tuotteet saavuttavat niiden ominaisuudet. Kodin esineiden tunnistettavuus ilmenee juuri sen muotoilusta, sillä suuria selkeästi merkittyjä logoja ei niissä tyypillisesti käytetä. Laajalle levinneen ja helposti tunnistettavan designesineen tunnettuus on korkea ja sen muotoilu on silmäänpistävää eli sen valtavirta tunnistaa helposti. Valtavirran harvemmin tunnistama designesine voi olla huomaamaton, jonka tunnistamiseen vaaditaan tietynlainen kulttuurinen pääoma. Kuluttajat voivat tavoitella korkeampaa statusta kuluttamalla silmäänpistäviä tuotteita, joiden arvo tunnistetaan helposti. Kuluttajan uniikkiuden tarve voi johtaa huomaamattomien tuotteiden valintaan, sillä heillä on tarve erilaisuudelle. Tutkimuksessa tutkittiin valintaa huomaamattoman ja silmäänpistävän kodin designesineen välillä käyttämällä kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, mikä jaettiin Facebookissa sijaitsevassa sisustukseen liittyvässä suljetussa ryhmässä. Aineisto koostui 66 havainnosta. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnin avulla. Kyselylomakkeessa mitattiin statuskuluttamista ja uniikkiuden tarpeen kolmea ulottuvuutta. Valintaa huomaamattoman ja silmäänpistävän esineen välillä testattiin parivertailun avulla. Vastaajia pyydettiin valitsemaan viidestä eri tuoteparista heille mieluisin. Tuoteparien valintaan käytettiin harkintaa, ja kysely pyrittiin rakentamaan siten, että valinta tehtäisiin nimenomaan muotoilun perusteella. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että uniikkiuden tarve, missä kaikki kolme ulottuvuutta ovat yhdistettyinä, vaikuttaa valintaan huomaamattoman ja silmäänpistävän kodin designesineen välillä. Yksi uniikkiuden tarpeen ulottuvuuksista, samanlaisuuden välttäminen, vaikutti eniten valintaan esineiden välillä. Uniikkiuden tarvetta ja samanlaisuuden välttämistä tarvitsevat kuluttajat valitsivat huomaamattoman designesineen useammin kuin silmäänpistävän vaihtoehdon. Statuskuluttamisen ja kahden muun ulottuvuuden vaikutusta valintaan designesineiden välillä ei tässä tutkimuksessa voitu tukea